archive-fi.com » FI » E » ENERGIATEHOKASKOTI.FI

Total: 290

Choose link from "Titles, links and description words view":

Or switch to "Titles and links view".
  • Vesikiertoinen vai kuiva lämmönjakojärjestelmä? - Energiatehokas koti
    ole yleensä käyttövesikierukkaa vaan vettä laskettaessa hanasta tulee varaajaan uutta vettä Vesikiertoisissa järjestelmissä käyttövesi tuotetaan yleensä samassa yhteydessä tilojen lämmitysenergian kanssa On hyvä huomata että liian matalassa lämminvesivaraajan lämpötilassa piilee Legionella bakteerin riski Yli 60 C asteen lämpötilassa Legionella bakteeri kuolee muutamassa minuutissa Lattialämmitys Lattialämmitys voidaan toteuttaa sähkökaapeleilla tai vaihtoehtoisesti vesi tai ilmaputkistolla Lattialämmitys toimii osittain varaavana lämmityksenä lämmön varautuessa lattiarakenteisiin Sähkökaapelilämmityksellä saavutetaan lattialämmityksen mukavuus ilman lämmönsiirtohäviöitä Vesikiertoiset järjestelmät Vesikiertoisen putkiston avulla lämpöä voidaan jakaa huoneisiin lattialämmityksen patterien tai ilmakonvektorien kautta Ilmakonvektorissa lämpö puhalletaan huonetilaan mutta lämmitysvesi kytketään ilmakonvektoriin samoin kuin vesipattereihin Ilmakiertoinen lämmitys Lämpöä voidaan jakaa huonetiloihin myös ilmakanaviston kautta Etuna on tarkka lämmityksen säätö ja riskittömyys verrattuna vesikiertoisen lämmönjakoverkon mahdollisiin vuotoihin Koska ilma on veteen verrattuna huomattavasti tehottomampaa lämmönsiirrossa tarvitaan Suomen oloissa lämmitykseen järeä ilmakanavisto ja suuri puhallinteho Ilmakiertoinen lattialämmitys on myös mahdollinen vaihtoehto vesikiertoiselle lattialämmitykselle Siihen saa liitettyä lämmönvaihtimen avulla minkä tahansa vesi tai ilmakiertoon suunnitellun keskuslämmitysjärjestelmän Etuina on riskittömyys lämmönjakoputkiston vesivahinkoja ajatellen mutta haittapuolena on suhteellisen korkea hintataso vesikiertoiseen putkistoon nähden Lämmönjakoverkon lämpöhäviöt ja säädettävyys Vesikiertoisen lämmönjakoverkon lämmönsiirrossa tapahtuvat lämpöhäviöt ovat noin 15 prosenttia siirrettävästä energiamäärästä Vesivaraajissa vaipan kautta häviää 200 300 litran varaajassa noin 1 000 2 500 kWh energiaa vuodessa suuremmissa varaajissa vielä enemmän Jonkin verran energiaa kuluu hukkaan myös termostaattien säätöepätarkkuuden myötä ylilämmityksenä Lattialämmityksen optimaalinen säätäminen voi olla ajoittain hankalaa Toisaalta lattialämmityksen tuottama lähes ideaali lämpötilajakauma korkeustasossa antaa mahdollisuuden alentaa huonelämpötilaa asteella eli säästää noin 5 prosenttia tilojen lämmityksessä mutta toisaalta lattialämmitys reagoi varaavuutensa vuoksi hitaasti ja lämpötilan säätö on pattereihin nähden huomattavasti epätarkempaa jolloin ajoittaista ylilämmitystä tapahtuu herkästi Mikäli lattialämmitys on vesikiertoinen ja sitä ohjataan tarkasti säädetyn säätökäyrän mukaisesti eli termostaatit rajoittavat lämmönjakoa vain satunnaisesti tarpeen mukaan on huonetilan säätö tarkempaa ja ylilämmitystä tapahtuu vähemmän kuin sähkökaapelilämmityksessä Lämmitysjärjestelmän vaihto Mikäli lämmönjakojärjestelmä on vesikiertoinen voidaan nykyistä lämmitysmuotoa muuttaa tai täydentää vaihtoehtoisilla lämmitysmuodoilla Lämpöä

    Original URL path: http://energiatehokaskoti.fi/suunnittelu/talotekniikan_suunnittelu/lammitys/vesikiertoinen_vai_kuiva_lammonjakojarjestelma (2016-05-01)
    Open archived version from archive


  • Lämmitysjärjestelmien elinkaari - Energiatehokas koti
    Lämmitys Vesikiertoinen vai kuiva lämmönjakojärjestelmä Lämmitysjärjestelmien elinkaari Aurinkoenergia Kaukolämpö Ilmalämpö ja maalämpöpumput Puulämmitys Sähkölämmitys Tukilämmitysjärjestelmät Öljylämmitys Sähkölaitteet Valaistus Rakennuslupa Etusivu Suunnittelu Talotekniikan suunnittelu Lämmitys Lämmitysjärjestelmien elinkaari Lämmitysjärjestelmien elinkaari Useissa lämmitysjärjestelmissä on komponetteja joita joudutaan todennäköisesti uusimaan järjestelmän pitoaikana Toisaalta lämmitysjärjestelmän korvaaminen uudella samanlaisella ei ole yleensä niin laajamittainen hanke kuin sen rakentaminen uudiskohteeseen on Joissain lämmitysmuodoissa vaihteluväli laitemallien välisessä eliniässä on varsin suurta Lämmitysmuotojen tyypillisiä elinaikaodotuksia Pellettikattila 20 30 vuotta pellettipoltin 10 15 vuotta uusinta noin 1 000 Kaukolämpö lämmönvaihdin 20 30 vuotta uusinta noin 5 000 6 000 Maalämpöpumppu 15 30 vuotta kompressori 10 15 vuotta uusinta noin 2 000 3 000 Ilma vesilämpöpumppu 10 20 vuotta kompressorin uusinta noin 1 000 2 000 Poistoilmalämpöpumppu 20 30 vuotta kompressorin uusinta noin 1 000 2 000 Ilmalämpöpumppu 10 20 vuotta Öljylämmityskattila 20 30 vuotta öljysäiliö öljypoltin 10 15 vuotta uusinta noin 1 000 Lämmönjakaminen Suora sähkölämmitys sähkökaapelit lattiassa tai sähköpatterit 20 30 vuotta Vesikiertoinen patteriverkko 40 50 vuotta Vesikiertoinen lattialämmitysputkisto 30 50 vuotta Muita osia Kiertovesipumppujen ikä noin 20 30 vuotta Lämmitysvesivaraajat 15 30 vuotta käyttövesivaraaja 10 20 vuotta Huonetermostaatit 10 20 vuotta Patteriventtiilit 10 20 vuotta Sivua päivitetty viimeksi 19 1 2016 Ajankohtaista Haku Uutiset Tapahtumat Seminaariaineistot Mukana energiatehokasta

    Original URL path: http://energiatehokaskoti.fi/suunnittelu/talotekniikan_suunnittelu/lammitys/lammitysjarjestelmien_elinkaari (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Aurinkoenergia - Energiatehokas koti
    Tukilämmitysjärjestelmät Öljylämmitys Sähkölaitteet Valaistus Rakennuslupa Etusivu Suunnittelu Talotekniikan suunnittelu Lämmitys Aurinkoenergia Aurinkoenergia sähköä ja lämpöä auringosta Aurinkoenergialla voidaan tuottaa sekä lämpöä että sähköä Suomessa saadaan aurinkoenergiaa vuoden aikana vaakatasossa laskettuna keskimäärin 1 000 kWh Vain keskitalvella joulu tammikuussa jolloin aurinko on matalalla tai kokonaan horisontin takana aurinkoenergiaa ei juurikaan saada talteen Aurinkopaneelien hintojen laskun myötä laitteistojen hinnat ovat laskeneet ja aurinkoenergian hyödyntäminen on lisääntymässä kuva Aurinkokeräimet pientalon katolla Sivua päivitetty

    Original URL path: http://energiatehokaskoti.fi/suunnittelu/talotekniikan_suunnittelu/lammitys/aurinkoenergia (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Aurinkolämpö - Energiatehokas koti
    Suunnittelijat Rakennustyön toteuttajat Kohteet Esimerkkikohteet Seurantakohteet Hankesuunnittelu ja valmistelu Rakennuksen suunnittelu Talotekniikan suunnittelu Kuinka voin säästää energiaa Ilmanvaihto Käyttövesi Lämmitys Vesikiertoinen vai kuiva lämmönjakojärjestelmä Lämmitysjärjestelmien elinkaari Aurinkoenergia Aurinkolämpö Aurinkosähkö Kaukolämpö Ilmalämpö ja maalämpöpumput Puulämmitys Sähkölämmitys Tukilämmitysjärjestelmät Öljylämmitys Sähkölaitteet Valaistus Rakennuslupa Etusivu Suunnittelu Talotekniikan suunnittelu Lämmitys Aurinkoenergia Aurinkolämpö Aurinkolämpö Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää rakennuksen lämmittämisessä sekä passiivisesti että aktiivisesti Pientaloissa voidaan käyttää sekä passiivisia että aktiivisia menetelmiä Passiivisesti auringon valoa ja lämpöä voidaan käyttää suoraan ilman erillistä laitetta Tavoitteena on kerätä talteen lämpöä ja edesauttaa samalla luonnonvalon käyttöä Passiivisesti saatavan aurinkoenergian määrään voidaan vaikuttaa muun muassa rakennuksen sijoittamisella ja suuntaamisella tontilla talon muodolla ja ikkunoiden koolla sekä rakennusmateriaaleilla Aktiivisessa aurinkoenergian hyödyntämisessä auringonsäteily muunnetaan lämmöksi aurinkokeräimillä Aurinkolämmityksen käyttökohteet Aurinkolämmitysjärjestelmä voidaan yhdistää kaikkiin rakennuksen päälämmitysmuotoihin Erityisen hyvin se soveltuu sellaisen lämmitysjärjestelmän yhteyteen jossa jo on vesivaraaja esimerkiksi puu tai hakelämmitys mutta myös lämpöpumppujärjestelmiin Öljy ja aurinkolämmön yhdistämiseksi on kehitetty tarkoitukseen sopiva öljykattila Sähkölämmitteisessä talossa aurinkosähköllä voidaan lämmittää käyttövesi ja jos talon lämmönjako on vesikiertoinen voidaan aurinkolämpöä käyttää myös huoneiden lämmittämiseen kytkemällä se lämminvesivaraajaan Sivua päivitetty viimeksi 5 2 2016 Aurinkolämpö Motiva Ajankohtaista Haku Uutiset Tapahtumat Seminaariaineistot Mukana energiatehokasta kotia rakentamassa Yhteystiedot Perustietoa Energiatehokkaan kodin edut Miten tehdään energiatehokas koti Kustannukset ja kannattavuus Määräykset Hyvä

    Original URL path: http://energiatehokaskoti.fi/suunnittelu/talotekniikan_suunnittelu/lammitys/aurinkoenergia/aurinkolampo (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Aurinkosähkö - Energiatehokas koti
    maalämpöpumput Puulämmitys Sähkölämmitys Tukilämmitysjärjestelmät Öljylämmitys Sähkölaitteet Valaistus Rakennuslupa Etusivu Suunnittelu Talotekniikan suunnittelu Lämmitys Aurinkoenergia Aurinkosähkö Aurinkosähkö Aurinkoenergiasta tuotetaan sähköä aurinkopaneeleilla joilla auringonsäteilystä voidaan muuttaa sähköksi noin 15 20 prosenttia Parhailla tekniikoilla päästään jopa lähes 50 prosentin hyötysuhteeseen mutta toistaiseksi halvemman tekniikan paneeleilla saavutetaan parempi kustannustehokkuus Aurinkosähkön hyödyntäminen Aurinkopaneelien tuottama tasavirtasähkö muutetaan inverttereillä 230 voltin vaihtovirraksi jolloin sitä voidaan hyödyntää kuten tavallista verkkosähköä Sähköä voidaan varastoida akkuihin tai muuttaa lämmöksi vaikkapa lämminvesivaraajan sähkövastuksella Jos aurinkoenergiaa tuotetaan yli oman tarpeen voidaan ylijäämäsähkö syöttää valtakunnanverkkoon Tällä hetkellä on vielä sähköyhtiökohtaista maksetaanko kyseisestä ylijäämäsähköstä korvausta Aurinkosähköjärjestelmiä on perinteisesti käytetty siellä missä verkkosähköä ei ole saatavilla Tavallisimpia niin kutsuttuja omavaraisia sovelluskohteita ovat kesämökit veneet väyläloistot linkkimastot ja saaristo ja erämaakohteet Aurinkosähköllä voidaan kuitenkin tuottaa myös huomattava osa pientalojen tarvitsemasta sähköstä Aurinkosähköä on mahdollista hyödyntää myös sähköauton lataamisessa Aurinkosähkön käyttö kasvussa Aurinkopaneelien hinnat ovat parin viime vuoden aikana halventuneet lähes 50 prosenttia mikä on laskenut oleellisesti aurinkosähköjärjestelmien hintoja Osaltaan tästä johtuen sähköverkkoon kytketyt aurinkosähköjärjestelmät ovat yleistymässä Motivan verkkosivuilla seurataan neljän eri puolilla Suomea sijaitsevan aurinkosähköjärjestelmän tuotantoa kuukausittain Yksi kohteista on Mikkelissä sijaitseva omakotitalo jossa seuranta alkoi kesällä 2011 Mikkeli Emolan omakotitalo Sivua päivitetty viimeksi 25 4 2016 Muualla verkossa Aurinkosähkölaitteiston hankkijan opas Aurinkosähkö Motiva Sähköautojen latauspisteet

    Original URL path: http://energiatehokaskoti.fi/suunnittelu/talotekniikan_suunnittelu/lammitys/aurinkoenergia/aurinkosahko (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Kaukolämpö - Energiatehokas koti
    Tukilämmitysjärjestelmät Öljylämmitys Sähkölaitteet Valaistus Rakennuslupa Etusivu Suunnittelu Talotekniikan suunnittelu Lämmitys Kaukolämpö Kaukolämpö Kaukolämpöä tuotetaan lämpöä ja sähköä tuottavissa voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa Lämpö siirretään käyttäjille kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla Kaukolämpö sopii tiheästi rakennetulla alueella sijaitseviin pientaloihin Kaukolämmön osuus uusissa pientaloissa on kasvanut hieman huolimatta siitä että sitä ei ole joka paikassa saatavilla Järjestelmän osat Kaukolämpöverkosta lämpö siirretään talon lämmönjakokeskukseen jossa on oma lämmönsiirrin tilojen lämmitykselle ja lämpimälle käyttövedelle Lämmönsiirrin erottaa kaukolämpöverkossa kulkevan veden ja talon lämmönjakojärjestelmässä kulkevan veden toisistaan Pientalon lämmönjakokeskus on tehdasvalmisteinen kokonaisuus johon kuuluu lämmönsiirtimien lisäksi säätölaitteet kiertovesipumput paisunta ja varolaitteet mittarit ja sulkuventtiilit Käyttöveden ja tuloilman lämmitys Kaukolämpötalossa ei tarvita erillistä lämminvesivaraajaa Kaukolämmöllä kannattaa hoitaa myös tuloilman jälkilämmitys ilmanvaihtolaitteessa Lämmönjakotapana käytetään yleensä vesikeskuslämmitystä patteri tai lattialämmitys mutta ilmalämmitys ja ilmanvaihtolämmitys ovat myös käytettyjä vaihtoehtoja Kustannukset Kaukolämmitys kannattaa ottaa yhdeksi vertailtavaksi lämmitystavaksi aina jos sitä on saatavilla sillä kaukolämpöenergian hinta on yleensä kilpailukykyinen Kaukolämmön hinta vaihtelee jonkin verran paikkakunnittain Käyttäjän kannalta kaukolämpö on hyvin vaivaton sillä se ei vaadi juurikaan huoltoa tai ylläpitoa Ympäristövaikutukset Kaukolämmön ympäristövaikutukset riippuvat siitä millaisessa voimalaitoksessa sitä tuotetaan ja mitä polttoainetta voimalaitoksessa käytetään Yhteistuotantolaitokset joissa tuotetaan sähköä ja lämpöä toimivat erittäin hyvällä hyötysuhteella Jos kaukolämpölaitoksen polttoaineena käytetään uusiutuvaa energiaa puu hake pelletti se on

    Original URL path: http://energiatehokaskoti.fi/suunnittelu/talotekniikan_suunnittelu/lammitys/kaukolampo (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Ilmalämpö- ja maalämpöpumput - Energiatehokas koti
    lämpöpumpun kylmäainekiertoon Lämpöenergiaa luovuttava aines ja vastaava lämpötilaero siirtyy edelleen kylmäaineessa kompressorille Kompressori puristaa kylmäainehöyryn suuressa paineessa josta aiheutunut korkea lämpötila hyödynnetään lauhduttimessa Lämpökerroin kuvaa hyötysuhdetta Lämpöpumpun hyötysuhdetta kuvaa lämpökerroin Se kertoo montako yksikköä lämpöpumppu tuottaa kulutukseen nähden Esimerkiksi lämpökerroin 3 kuvaa hyötysuhdetta 300 Lämpöpumpulle on lämpökertoimen ja käyttöiän osalta kannattavinta kun lämpötilaero lämmönkeruun ja luovutuksen välillä on mahdollisimman pieni Tällöin energiaa kerätään mahdollisimman lämpimästä esimerkiksi lämpökaivosta ja lämpöä luovutetaan patteriverkon sijasta lattialämmitykseen Nollaenergiatalossa voidaan maalämpöä käyttävällä lattialämmityksellä saavuttaa tilojen lämmityksessä korkea hyötysuhde Toisaalta tilojen lämmitykseen ei muutenkaan tarvita läheskään niin paljon lämmitysenergiaa kuin niin sanotuissa normitaloissa Tämä johtuu siitä että passiivitason taloissa tilojen lämmitykseen riittää jo hyvin matala kiertoveden lämpötila lattialämmityksessä enimmillään jopa vain 25 C Käyttöveden tuottamisessa lämpökerroin on aina hieman huonompi Joillakin lämpöpumpuilla käyttöveden lämpötilaa joudutaan lisäksi nostamaan esimerkiksi sähkövastuksella tai puulämmityksen avulla Käyttöveden lämmitys saattaa nollaenergiatalossa viedä enemmän energiaa kuin tilojen lämmitys Maalämpöpumppu Maalämpöpumppu on investoinniltaan kallein ja lämpökertoimeltaan paras lämpöpumpputyyppi Erityisesti talviaikana se on tehokkuudeltaan ylivoimainen muihin lämpöpumpputyyppeihin nähden Maalämpö vaatii toimenpideluvan joka haetaan oman kunnan tai kaupungin teknisestä toimesta Lupa maksaa kunnasta riippuen noin 70 700 Luvan hinta vaihtelee merkittävästi paikkakunnasta jä käytännöstä riippuen Maalämpö voidaan mitoittaa niin että se tuottaa vuotuisen lämmitys ja käyttöveden ilman sähkövastusta Tyypillinen vuosilämpökerroin on noin 2 5 3 5 Maalämpö sopii keskisuurille ja suurille taloille Poistoilmalämpöpumppu Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämpöä talosta poistettavasta ilmasta Se kerää lämpöä saman verran kuin hyvätasoinen lämmöntalteenottokenno ilmanvaihtokoneessa 60 70 Se soveltuu parhaiten pienehköön uuteen matalaenergia tai passiivitaloon jossa tilojen lämmitystarve on pieni ilmatilavuuteen nähden Poistoilmalämpöpumppu lämmittää tilat tuloilman ja käyttöveden Sähkövastus toimii osan vuodesta tukilämmityksenä Poistoilmalämpöpumppu korvaa samalla ilmanvaihtokoneen Se soveltuu pienille ja keskisuurille taloille Ilma vesilämpöpumppu Ilma vesilämpöpumppu on uusin pientalon lämpöpumppuratkaisu Se ottaa lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään Tukilämmitystä tarvitaan kovimmilla pakkasilla sekä käyttöveden lämpötilan nostamiseen Tyypillinen vuosilämpökerroin on noin

    Original URL path: http://energiatehokaskoti.fi/suunnittelu/talotekniikan_suunnittelu/lammitys/ilmalampo-_ja_maalampopumput (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Maalämpöpumppu - Energiatehokas koti
    jäätymispiste on noin 17 Celsiusastetta Lämpökaivoa käyttäen maalämpöjärjestelmä pystytään useimmiten tekemään ahtaallekin tontille mutta se on lämmönkeruuvaihtoehtona yleensä kallein Suuri alkuinvestointi pienet käyttökulut Suuremmissa taloissa joissa on suurempi energiantarve investointikin on suurempi Vastaavasti saneerauskohteiden investointi on suurempi kuin uudistalojen kohdalla Maalämpöinvestointi uuteen 150 m 2 n taloon on suuruudeltaan noin 12000 16 000 Lämmitysmuotoa vaihdettaessa vanhaan 150 m 2 n taloon investointi on noin 15 000 22 000 Lattialämmitystaloissa ja suuremmissa taloissa on yleensä parempi maalämmön vuosihyötysuhde kuin patterilämmitystaloissa Runsas käyttöveden suhteellinen energiaosuus heikentää vuosilämpökerrointa Käytännössä vuosilämpökerroin maalämmössä vaihtelee useimmiten kohdekohtaisesti 2 5 3 5 välillä Toimenpidelupa tarvitaan Maalämpöputkiston asentaminen on edellyttänyt myönnettyä toimenpidelupaa kohdekunnan teknisestä toimesta 1 5 2011 lähtien Luvan saantiin vaikuttavat muun muassa mahdolliset maanalaiset rakenteet taajama alueella pohjavesialueet ja suojaetäisyydet rakennuksiin tonttirajoihin muihin kaivoihin Jos putkistoa suunnitellaan asennettavaksi vesistöön vesialueen omistajan lupa on myös saatava Ennen hankintapäätöstä on kuluttajan syytä olla yhteydessä oman talon sähkönsiirrosta vastaavaan verkkoyhtiöön ja selvittää onko maalämpöhankinnan vuoksi esim suurennettava pääsulakekokoa hankittava käynnistysvaiheen maksimivirtaa rajoittava niin sanottu pehmokäynnistin tai hankittava tasavirtaohjattu inverter maalämpöpumppumalli Varsinkin haja asutusalueilla maalämpöpumpun kompressori voi aiheuttaa muun muassa oman ja tai naapuritalojen valojen välkyntää Vaakaputkisto lämmönkeruupiirinä Noin 30 prosenttia maalämpökohteista käyttää hyväkseen maaperän pintakerrokseen varastoitunutta auringon säteilemää lämpöenergiaa Lämpöenergiaa kerätään maaperään asennetulla lämmönkeruuputkistolla joka asennetaan vaakatasoon ilmastovyöhykkeestä riippuen noin metrin syvyyteen Pohjois Suomessa syvemmälle Viereiseen putkilenkkiin on vaakaetäisyyttä oltava vähintään 1 5 n metriä mieluiten enemmänkin Vaakaputkisto on yleensä edullisin lämmönkeruutapa Lämmönkeruupiiri vesistössä Järviin mereen tai jopa suurivirtauksisiin ojiin asennetaan vuosittain noin 5 prosenttia maalämmön keruuputkistoista Lämmönkeruuputkisto ankkuroidaan vesistön pohjaan painojen avulla noin 3 5 metrin välein Vesistössä olevasta putkituksesta voidaan ottaa suurempia tehoja ja energiamääriä kuin vastaavasta maaputkituksesta veden maaperää parempien lämmönsiirto ominaisuuksien takia Suunnittelussa on kuitenkin varmistuttava siitä että veden lämpötila putken ympärillä ei laske talviaikanakaan alle 1 C n Jos lämpötila laskee alemmaksi on vaarana

    Original URL path: http://energiatehokaskoti.fi/suunnittelu/talotekniikan_suunnittelu/lammitys/ilmalampo-_ja_maalampopumput/maalampopumppu (2016-05-01)
    Open archived version from archive