archive-fi.com » FI » E » ERALUVAT.FI

Total: 326

Choose link from "Titles, links and description words view":

Or switch to "Titles and links view".
  • Nähtävyydet - Eräluvat
    Vapapäivä Erähistoriakohteet Aleksis Kiven metsästysalue Itkijänaisten erämaa Moskun kalavedet Keisarillinen lohivesi Erakko Pylväläisen kalavedet Yhteystiedot Yhteystiedot Kalastusneuvonta Media Luvanmyyntipisteet Yhteistyössä Verkkokauppa Etusivu Metsästys Miljoonia hehtaareita metsästysmaata Yli 120 pienriista aluetta 340 hirvialuetta ja monia muita metsästysmahdollisuuksia Etsi itsellesi sopiva Usein kysyttyä Kalastus Valtion vesiltä löydät tuhansia kalastusmahdollisuuksia Metsähallitus käyttää lupatuotot kalavesien hoitoon ja kalastusmahdollisuuksien turvaamiseen joissa hyödynnetään kalastajilta saatavaa saalispalautetta Maastoliikenne Maastoliikenteellä tarkoitetaan moottorikäyttöisten ajoneuvojen liikennettä maastossa Maastoliikenteeseen tarvitset aina maanomistajan luvan ja valtion maille luvan myöntää Metsähallitus Erävalvonta Ajankohtaista Pysy ajan hermolla Seuraa Eräluvat uutisia blogia uutiskirjettä lehtiä ja Facebookia Kohteet Metsähallituksella on 123 pienriistakohdetta eri puolilla Suomea ja kalastajille on yhteensä 60 erillistä virkistyskalastuskohdetta Näiden lisäksi ovat muun muassa hirvenmetsästysalueet joita haetaan aina tammikuun aikana Eräpalvelut Metsähallituksen erähenkilöstö järjestää valtion maiden metsästys ja kalastusasiat sekä valvoo luvallisuutta ja laillisuutta valtion mailla Yhteystiedot Uutiset Löydä unelmiesi eräkohde tulossa Vapakalastus Pyydyskalastus Pienriista Hirvialueet Moottorikelkkailu Erälupia ja elämyksiä Eräreppu Erähistoriakohteet Aleksis Kiven metsästysalue Nähtävyydet Erälupia ja elämyksiä Eräreppu Erähistoriakohteet Aleksis Kiven metsästysalue 1 Jukolan rinne Paikallisten ihmisten mukaan kohta vastaa Seitsemän veljeksen alkusivun kuvausta Jukolan maastosta Sen läheisin ympäristö on kivinen tanner mutta alempana alkaa pellot joissa ennen kuin talo oli häviöön mennyt aaltoili teräinen vilja Kivi kuvaa Jukolaa 2 Hiidenkivi Isonkivennummelta löytyy vihtijärveläisten Sonnikiveksi ja loppilaisten Härkäkiveksi kutsuma suuri kivi Sitä kutsutaan myös Hiidenkiveksi ja Pirunkiveksi Koska Kivi kulki hiidenkiven ohitse retkillään monet ajattelevat hänen saaneen tästä idean Seitsemän veljeksen kohtaukseen jossa veljekset pakenevat Viertolan sonneja hiidenkivelle Yleisemmin veljesten hiidenkiven esikuvana pidetään Kiven kotikylällä Palojoella sijaitsevaa suurta kiveä 3 Sysimiilu Isonkivennummella on yhä hiilimiilun ja miilumajan jäännökset Löydät sieltä ojanteen ympäröimän kumpareen jossa on hiilimaannos Lähellä on kivinen tulisija jota ympäröi U muotoinen valli Kun seitsemän veljestä pakeni pahaa maailmaa Impivaaraan he yöpyivät aluksi isoisänsä rakentamassa sysimiilussa Tarkka sijainti I E 3359252 P N 6719908 Z 125 4 Pyyntikuopat Keihäsjärvellä

    Original URL path: http://www.eraluvat.fi/erareppu/erahistoriakohteet/aleksis-kiven-metsastysalue/nahtavyydet.html (2016-04-30)
    Open archived version from archive


  • Nähtävyydet - Eräluvat
    sisällä sijaitsee Murhijärvi joka on tunnettu runsaista kala antimistaan Tunnettu vienankarjalaisten itkuvirsien taitaja Domna Huovinen 1872 1963 oli innokas kalastaja ja yhdessä ystävänsä Moarie Karhusen kanssa he kalastivat Murhijärven vesillä Moarie Karhunen muisteli naisten viimeistä yhteistä kalareissua vuonna 1972 Yön mummot makasivat Murhijärven kalapirtissä Saalista tuli kontit täyteen Ennen kotiin lähtöä verkot kuivattiin lähtökahvit keitettiin ja Domna hyvästeli kalarantansa Moarie Karhunen kertoi Menin vielä veneeseen vettä viskaamaan ja verkkoja asettamaan lähtökuntoon Domna istahti rantakiville tulisijan ääreen ja alkoi itkeä äänellä Ensin hän passipoitteli järven sitten kiitteli sen kaunehet säyneäkalaset tämän jälkeen kalapirttisen ja vihdoin minut matkakumppaninsa joka hänet vanhan ja huonon oli ottanut matkaansa hoitanut ja kuljettanut Virtaranta 1972 Murhijärvellä sijaitsee laavu jonka tarkka sijainti on I 3644429 P 7180600 2 Saunasaari Murhijärven länsiosassa sijaitsee saari jossa on vielä vanhoja kalasaunoja Yhden näistä omisti aikanaan Domna Huovinen ja siellä hän vietti yönsä kalastaessaan Murhijärven maisemissa Tarina kertoo että kerran Murhijärvellä mummojen verkkoihin tarttui kiinni kotka Domna ja Moarie yrittivät pelastaa pinteeseen joutuneen linnun mutta turhaan kotka kuoli Domna lauloi sen viimeiselle matkalleen Myöhemmin kotka täytettiin ja sen oikeutettu paikka oli vuosia Saunasaaren kalapirtillä kunnes se siirrettiin muualle Saunasaari on nykyään yksityisomistuksessa joten sinne ei voi rantautua Tarkka sijainti I 3644942 P 7180521 3 Miinan kivi Tietäjä parantaja Miines Miina Huovinen k 1913 tai 1914 oli tarinoiden mukaan voimiltaan vahva mutta pienikokoinen mies Tuntemattomasta syystä hän kantoi Kivijärven takaa selässään parin kuution kokoisen kiven Murhijärven suuntaan Huonoksi onneksi Miinan kenkä osui polulla olleeseen puunjuureen ja kivi tipahti keskelle polkua paikalle jossa se vielä tänäkin päivänä sijaitsee Vuosien saatossa polulla oleva kivi on jouduttu kiertämään ja nykyään polku kulkeekin kiven ympäri Kivessä on edelleenkin nähtävissä kantohihnojen eli viilekkeiden jäljet Tarkka sijainti I 3646117 P 7180624 4 Hietajärvi Hietajärvi sijaitsee aivan Suomen ja Venäjän rajalla joka jakaa myös järven kahden maan kesken Hietajärven

    Original URL path: http://www.eraluvat.fi/erareppu/erahistoriakohteet/itkijanaisten-eramaa/nahtavyydet.html (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Henkilöt - Eräluvat
    Huovinen 1878 1963 Domna Huovinen oli vienankarjalainen itkuvirsilaulaja Huovinen omaa sukua Karhunen syntyi Vuokkiniemen kylässä Venäjän puolella Vienan Karjalassa mutta mennessään naimisiin Kuivajärveläisen Hilippä Huovisen kanssa hän muutti Suomeen ja pariskunta asettui Kuivajärvelle Domna oli taitava itkuvirsilaulaja ja hän itkikin pitkään seudun asukkaiden häissä ja hautajaisissa Kun Suomen ja Venäjän välinen raja aikoinaan suljettiin Domnan suku jäi Venäjän puolelle Vierailut eivät olleet mahdollisia mutta suvun naiset keksivät keinon pitää yhteyttä He asettuivat järven kummallekin rannalle ja kertoivat kuulumisiaan itkuvirsiä laulaen Rajavartijat eivät ymmärtäneet laulua viestimiseksi vaan luulivat naisten kutsuvan lehmiään eivätkä näin ollen puuttuneet asiaan 1900 luvun alussa Kuivajärvellä kulkuyhteydet muualle olivat melko huonot Ravinto koostui pääasiassa kalasta jota sitten kalastettiinkin ympäri vuoden Domna oli erittäin innokas kalastaja ja hän vietti paljon aikaa kalastaen Hänellä oli oma kalasauna Murhijärvessä sijaitsevassa Saunasaaressa jossa hän yöpyi kalareissuillaan Domnan ystävä Moarie Karhunen muisteli naisten viimeistä yhteistä kalastusreissua näin Yön mummot makasivat Murhijärven kalapirtissä Saalista tuli kontit täyteen Ennen kotiin lähtöä verkot kuivattiin lähtökahvit keitettiin ja Domna hyvästeli kalarantansa Moarie Karhunen kertoi Menin vielä veneeseen vettä viskaamaan ja verkkoja asettamaan lähtökuntoon Domna istahti rantakiville tulisijan ääreen ja alkoi itkeä äänellä Ensin hän passipoitteli järven sitten kiitteli sen kaunehet säyneäkalaset tämän jälkeen kalapirttisen ja vihdoin minut matkakumppaninsa joka hänet vanhan ja huonon oli ottanut matkaansa hoitanut ja kuljettanut Virtaranta 1972 Domna kuoli 1963 Hänet haudattiin Kuivajärven kalmosaareen Domna Huovisen mukaan on nimetty Kuivajärvellä sijaitseva Suomen vienalaisten runonlaulajien kunniaksi pystytetty Domnan pirtti Miines Miina Huovinen 1837 1838 1913 Miina Huovinen oli tunnettu tietäjä parantaja joka toimi Ylivuokin alueella myös patvaskana eli puhemiehenä ja häämenojen ohjaajana Tietäjän taidot ja taiat hän oli oppinut isoäidiltään Toarielta ja nämä taiat olivat niin vahvoja että tarinoiden mukaan parannettava tervehtyi ennen kuin tietäjä oli taikasanansa asettanut Miina asui vaimonsa kanssa Murhijärven itäpuolella Autioniemessä Miina oli kuitenkin paljon poissa kotoa ja tilan

    Original URL path: http://www.eraluvat.fi/erareppu/erahistoriakohteet/itkijanaisten-eramaa/henkilot.html (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Kalastus ja metsästys - Eräluvat
    Kalastonhoitomaksu Vapalupa Pyydyslupa Ravustuslupa Valtion yleiset vesialueet Kalavesien hoito Kalastuksen suunnittelu Pyyntimitat ja rauhoitusajat Kalanistutukset Tutkimus ja kehitys Vesialueiden hoito Rapukannat Elinympäristön kunnostus Hyvä tietää Kalavesien vuokraus Kalastusoppaiden luvat Onkiminen ja pilkkiminen Kalastustermistöä Kalastuksen valvonta Kaupallinen kalastus Maastoliikenne Moottorikelkkailu urilla Kelkkailureitit ja urat Metsähallituksen urat ja kelkkailureitit Muu maastoliikenne Liikenne ja turvallisuusohjeet Hyvä tietää Eräpalvelut Erävalvonta Erätarkastajat Valvontaraportit Artikkelit Metsähallituksen lupaehdot Käyttöehdot ja rekisteriseloste Hankinta ja peruutusehdot Saalispalautteet Hankkeet Eräreppu Pelit kilpailut Oulangan Taimen Lintujahti Metsänvartijan polku Millainen kalastaja olet Eräkasvatus Eräkummi Eräpassi Vapapäivä Erähistoriakohteet Aleksis Kiven metsästysalue Itkijänaisten erämaa Moskun kalavedet Keisarillinen lohivesi Erakko Pylväläisen kalavedet Yhteystiedot Yhteystiedot Kalastusneuvonta Media Luvanmyyntipisteet Yhteistyössä Verkkokauppa Etusivu Metsästys Miljoonia hehtaareita metsästysmaata Yli 120 pienriista aluetta 340 hirvialuetta ja monia muita metsästysmahdollisuuksia Etsi itsellesi sopiva Usein kysyttyä Kalastus Valtion vesiltä löydät tuhansia kalastusmahdollisuuksia Metsähallitus käyttää lupatuotot kalavesien hoitoon ja kalastusmahdollisuuksien turvaamiseen joissa hyödynnetään kalastajilta saatavaa saalispalautetta Maastoliikenne Maastoliikenteellä tarkoitetaan moottorikäyttöisten ajoneuvojen liikennettä maastossa Maastoliikenteeseen tarvitset aina maanomistajan luvan ja valtion maille luvan myöntää Metsähallitus Erävalvonta Ajankohtaista Pysy ajan hermolla Seuraa Eräluvat uutisia blogia uutiskirjettä lehtiä ja Facebookia Kohteet Metsähallituksella on 123 pienriistakohdetta eri puolilla Suomea ja kalastajille on yhteensä 60 erillistä virkistyskalastuskohdetta Näiden lisäksi ovat muun muassa hirvenmetsästysalueet joita haetaan aina tammikuun aikana

    Original URL path: http://www.eraluvat.fi/erareppu/erahistoriakohteet/itkijanaisten-eramaa/kalastus-ja-metsastys.html (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Nähtävyydet - Eräluvat
    joita haetaan aina tammikuun aikana Eräpalvelut Metsähallituksen erähenkilöstö järjestää valtion maiden metsästys ja kalastusasiat sekä valvoo luvallisuutta ja laillisuutta valtion mailla Yhteystiedot Uutiset Löydä unelmiesi eräkohde tulossa Vapakalastus Pyydyskalastus Pienriista Hirvialueet Moottorikelkkailu Erälupia ja elämyksiä Eräreppu Erähistoriakohteet Keisarillinen lohivesi Nähtävyydet Erälupia ja elämyksiä Eräreppu Erähistoriakohteet Keisarillinen lohivesi Tarkat sijainnit voi tarkistaa esimerkiksi osoitteesta www retkikartta fi ja koordinaattihaku Laita koordinaatit hakukenttiin 1 Langinkosken kappeli Nykyisin kesäjumalanpalvelusten ja hartaustilaisuuksien näyttämönä toimiva Langinkosken tsasouna on alueen vanhin rakennus Myös keisariperheen käytössä ollut pieni kappeli rakennettiin 1800 luvun alussa pyhille Aleksanteri Nevskille ja Nikolaokselle osoitettuna Rakentajina toimivat Valamon luostarin munkit jotka olivat saaneet Langinkoskeen Keisari Paavali I ltä yksinoikeudellisen kalastusluvan vuonna 1797 Tarkka sijainti X 3493833 Y 6708753 2 Langinkosken vata apaja Ruotsin aikaisen Suomen kalanpyyntiä pyrittiin tehostamaan varta vasten perustetuilla kuninkaankalastamoilla Langinkoskella siian ja lohenpyyntiä tehostettiin jo 1500 luvulta lähtien Kuningas Vaasan määräyksestä muun muassa vata pyydysten avulla Vastaavanlaista vatapyyntiä on harjoitettu Langinkoskella vielä 1900 luvulla Vata apajan rakennelmat koostuivat kivillä täytetystä hirsiarkusta vetolavasta sekä itse vata pyydyksestä eli pienestä nuotasta Vatakalastus perustui saumattomaan ryhmätyöhön useamman kalastajan kesken Nykyisin Myllysaaren itärannalla säilyneet kalastuslaitteiden pohjat sijaitsevat samalla paikalla kuin 1800 luvun lopun kostearkku sijaitsi Tarkka sijainti X 3493825 Y 6708705 3 Kalastajien asunto Vuonna 1892 Keisari Aleksanteri III rakennutti kolmelle Tverin kuvernementista Langinkoskelle matkaavalle ammattikalastajalleen tyyliltään Keisarin kalastusmajaa muistuttavan asuinmökin Sisä Venäjältä lähtöisin olevat pyydystäjät viipyivät koskella yleensä toukokuun puolivälistä syyskuun loppuun Keisarin kalastajat Andrej Dimitri ja Nikolai olivat Parrakkaita värikkäitä vaatetuksia päällään kantaneita kalastajia jotka olivat paikallisille jo itsessään nähtävyys ja saivat ripeillä näyttävillä kalastusnäytöksillään osakseen yleisöä Tarkka sijainti X 3493841 Y 6708707 4 Langinkosken keisarillinen kalastusmaja Kalastusta innokkaasti harrastanut Venäjän keisari Aleksanteri III ihastui jo vuonna 1880 kruununperillisenä alueella käydessään kalaisaan ja luonnonkauniiseen Langinkoskeen Vuonna 1887 jo keisariksi tultuaan hän seuraili koskella lohenkalastusta ja intoutui samalla toivomaan itselleen kalastusmajan rakentamista kosken rannalle Kahden vuoden kuluttua keisarin toivomuksesta Suomen suuriruhtinaskunta rakennutti edelleen samalla paikalla sijaitsevan keisarillisen kalastusmajan Majan arkkitehtuuriset yksityiskohdat enteilivät jo kansallisromantiikan saapumista rakennustaiteeseen Rakennuksen piirustukset laati taiteilija Helene Schjerfbeckin veli arkkitehti Magnus Schjerfbeck Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on tänä päivänä ainoa Venäjän ulkopuolella säilynyt keisarin omistama rakennus Maja toimii nykyään museona jonka hallinnasta vastaa Metsähallitus Tarkka sijainti X 3493881 Y 6708718 5 Vartijan asunto Keisarin yksityisalueen ulkopuolella sijaitsee vartijan asunto ja sen pihapiirissä useita eri rakennuksia kuten sauna hevostalli ja kellarit Vartijan asunto valmistui 1890 luvulla metsänvartijan asunnoksi mutta sittemmin aina 2010 luvulle saakka rakennusta on käyttänyt keisarin kalastusmajan vahtimestari Vahtimestarin työtehtävät ovat vaihdelleet vuosikymmenien saatossa kalastajien päällysmiehen tehtävistä postin leimaamiseen ja museon yleisön opastuksiin Tarkka sijainti X 3493931 Y 6708755 6 Langinkosken kalahautomo Kosken rannassa vartijan rakennuksen pihapiirin eteläpuolella sijaitsee vuonna 1908 valmistunut kalahautomo Se rakennettiin vapaaherra Theodor Bruunin toimesta turvaamaan lohi ja siikakantoja Kymijoessa Lohikalojen mätiä haudottiin kalanviljelylaitoksessa kalastusmajan intendentti Theodor Bruun nuoremman kuolemaan vuoteen 1923 saakka Muun muassa vuoden 1912 kirjanpito kertoo yhteensä yli 100 000 lohen ja siianpoikasen istuttamisesta Langinkosken lammikkoon Kalanpoikasten kasvatus tuotti kuitenkin heikkoa tulosta Kymijoen epäsäännöllisen juoksutuksen sekä yläjuoksulla sijainneen puuhiomon mätijyviä vahingoittavien puumassapäästöjen vuoksi Tarkka sijainti X 3493964 Y 6708668 7 Langinkosken varustukset

    Original URL path: http://www.eraluvat.fi/erareppu/erahistoriakohteet/keisarillinen-lohivesi/nahtavyydet.html (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Tarinat - Eräluvat
    valtion mailla Yhteystiedot Uutiset Löydä unelmiesi eräkohde tulossa Vapakalastus Pyydyskalastus Pienriista Hirvialueet Moottorikelkkailu Erälupia ja elämyksiä Eräreppu Erähistoriakohteet Keisarillinen lohivesi Tarinat Erälupia ja elämyksiä Eräreppu Erähistoriakohteet Keisarillinen lohivesi 1500 luvulla Ruotsin kuningas Kustaa Vaasalta tuli määräys jonka mukaan kalastusta Kymijoella tulisi uudenaikaistaa ja tehostaa Kuninkaankalastamot lukuisine eri pyydysvirityksineen olivat vastaus korkeimman vallan käskyyn Langinkoskella käytettiin muun muassa lippoa vata pyydystä ja suuriaa Paljoa eivät pyydystämistavat vuosisatojen kuluessa koskella muuttuneet mutta alueella kalastaneiden kirjosta tuli harvinaisen värikäs Langinkosken kalastusoikeudet siirtyivät milloin Ruotsin kuningaskunnan kuninkaalta Valamon luostarin munkeille tai Venäjän suuriruhtinaskunnan keisarilta Suomen valtiolle Kun huhut runsaista kalansaaliista Langinkoskella olivat kantautuneet Aleksanterin ja hänen puolisonsa tanskalaisen prinsessa Dagmarin korviin oli perheen päästävä paikalle todistamaan alueelta kerrottujen tarinoiden totuutta Aleksanterin seuratessa sikariaan tuprutellen kosken kalastajia vuonna 1887 sai suuriruhtinaskunnan päämies idean kalastusmajan rakentamisesta ja kosken kalastusoikeuden siirtämisestä itselleen Kalastusmajan vihkiäisiä vietettiin viimeinkin heinäkuussa 1889 samalla keisari ammattikalastajineen ryhtyi käyttämään oikeuttaan koskeen nouseviin ahdin antimiin Keisarin tai hänen kalastajiensa lohenpyynti Langinkoskella keräsi runsaasti huomiota paikallisten keskuudessa Suosituimpia olivat itse laajalti pidetyn Aleksanteri III n kalastuksen ja pitojen seuraaminen Keisarin toiveet toteutuvat Keväällä vuonna 1888 keisari Aleksanteri III n toivomukset omasta kalastusmajasta ja kalastusoikeuksista Langinkoskella saivat tuulta purjeisiinsa Julkisten rakennusten ylihallitukseen saapuneen Suomen Keisarillisen Senaatin Kamaritoimituskunnan kirje kertoi seuraavaa Sen jälkeen kun Keisarilliselle Senaatille on saatettu tiedoksi että HÄNEN KEISARILLINEN MAJESTEETTINSA on lausunut toivomuksen että hänelle luovutettaisiin Kymijoen Myllylänkosken eli Langinkosken lohenkalastusoikeudet ja kun Keisarillinen Senaatti viimeksi kuluneen helmikuun 7 p nä päivätyssä kirjelmässä on saattanut Hänen Ylhäisyytensä maan Kenraalikuvernöörin tietoon ettei nyttemmin mikään estä luovuttamasta kalastusoikeutta eikä siihen kuuluvia saaria maa alueineen HÄNEN KEISARILLISEN MAJESTEETTINSA korkeaan käyttöön on herännyt kysymys pienehkön rakennuksen tai kalamajan pystyttämisestä tämän kalastuspaikan läheisyyteen ja sille kuuluvalle maalle luovuttettavaksi HÄNEN MAJESTEETTINSA käyttöön Kalastusmajan vihkiäiset 15 heinäkuuta 1889 osallistuivat myös paikalliset keisarillisen kalastusmajan vihkiäisiin Paikallisväestö esitti silloisen valtakunnan päämiehelle lauluin onnitteluja

    Original URL path: http://www.eraluvat.fi/erareppu/erahistoriakohteet/keisarillinen-lohivesi/tarinat.html (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Henkilöt - Eräluvat
    Lintujahti Metsänvartijan polku Millainen kalastaja olet Eräkasvatus Eräkummi Eräpassi Vapapäivä Erähistoriakohteet Aleksis Kiven metsästysalue Itkijänaisten erämaa Moskun kalavedet Keisarillinen lohivesi Erakko Pylväläisen kalavedet Yhteystiedot Yhteystiedot Kalastusneuvonta Media Luvanmyyntipisteet Yhteistyössä Verkkokauppa Etusivu Metsästys Miljoonia hehtaareita metsästysmaata Yli 120 pienriista aluetta 340 hirvialuetta ja monia muita metsästysmahdollisuuksia Etsi itsellesi sopiva Usein kysyttyä Kalastus Valtion vesiltä löydät tuhansia kalastusmahdollisuuksia Metsähallitus käyttää lupatuotot kalavesien hoitoon ja kalastusmahdollisuuksien turvaamiseen joissa hyödynnetään kalastajilta saatavaa saalispalautetta Maastoliikenne Maastoliikenteellä tarkoitetaan moottorikäyttöisten ajoneuvojen liikennettä maastossa Maastoliikenteeseen tarvitset aina maanomistajan luvan ja valtion maille luvan myöntää Metsähallitus Erävalvonta Ajankohtaista Pysy ajan hermolla Seuraa Eräluvat uutisia blogia uutiskirjettä lehtiä ja Facebookia Kohteet Metsähallituksella on 123 pienriistakohdetta eri puolilla Suomea ja kalastajille on yhteensä 60 erillistä virkistyskalastuskohdetta Näiden lisäksi ovat muun muassa hirvenmetsästysalueet joita haetaan aina tammikuun aikana Eräpalvelut Metsähallituksen erähenkilöstö järjestää valtion maiden metsästys ja kalastusasiat sekä valvoo luvallisuutta ja laillisuutta valtion mailla Yhteystiedot Uutiset Löydä unelmiesi eräkohde tulossa Vapakalastus Pyydyskalastus Pienriista Hirvialueet Moottorikelkkailu Erälupia ja elämyksiä Eräreppu Erähistoriakohteet Keisarillinen lohivesi Henkilöt Erälupia ja elämyksiä Eräreppu Erähistoriakohteet Keisarillinen lohivesi Venäjänmaan keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri III 1845 1894 Aleksanteri III toimi Suomen suuriruhtinaana vuosina 1881 1894 Hän oli hyvin venäläismielinen ja suuri ortodoksisuuden tukija joka vastusti surmatun isänsä Aleksanteri II n

    Original URL path: http://www.eraluvat.fi/erareppu/erahistoriakohteet/keisarillinen-lohivesi/henkilot.html (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Nähtävyydet - Eräluvat
    erähenkilöstö järjestää valtion maiden metsästys ja kalastusasiat sekä valvoo luvallisuutta ja laillisuutta valtion mailla Yhteystiedot Uutiset Löydä unelmiesi eräkohde tulossa Vapakalastus Pyydyskalastus Pienriista Hirvialueet Moottorikelkkailu Erälupia ja elämyksiä Eräreppu Erähistoriakohteet Erakko Pylväläisen kalavedet Nähtävyydet Erälupia ja elämyksiä Eräreppu Erähistoriakohteet Erakko Pylväläisen kalavedet 1 Erakko Pylväläisen kalastusmaja Päijänteen laajan Tehinselän keskellä sijaitsee harhun eli koreakoivun saari jota kalastaja Toivo Pylväläinen asutti erakkona lähes neljäkymmentä vuotta Toivo ajautui saarelle epäonnekkaiden naiskuvioiden johdattamana ja viihtyi mainiosti vaatimattomissa oloissa Erakon mökkinä toimi jo nykyään kunnostettu vanha pirtutrokareiden huonokuntoinen maja kieltolain viimeisiltä vuosilta Nykyään käsintehdyistä vaapuistaan kuuluisan Pylväläisen mökki saunoineen voidaan lukea miltei kalastajien pyhiinvaelluskohteeksi Saunalla Toivo valmisti harvinaisen pyytäviä vaappujaan ja koeuitti niitä saunarannan kivikkoisessa rantavedessä Erakon vieraana tiedetään vierailleen useita kertoja muun muassa Rapalan uistintehtaan perustaja Lauri Rapala jonka kanssa Pylväläinen veisteli vaappuja mielellään Saarelle tehdään kesäisin tilausmatkoja Tarkka sijainti X 3416908 Y 6820892 2 Pronssikautinen lapinraunio Kuhjasaarten pronssikautinen lapinraunio on sijainniltaan ja tekotavaltaan erittäin tyypillinen lapinraunio Kohde on irtokivistä rakennettu rykelmä järven rannalla näkyvällä paikalla Kyseisen kaltaisia hauta uhri tai rajamerkkien muinaisjäännöksinä pidettyjä röykkiöitä on nähtävissä Päijänteen alueella useita Maisemallisesti edustava muinaisjäännös on hyvin säilyneessä lähes luonnontilaisessa ympäristössä Tarkka sijainti X 3421978 Y 6809467 3 Pronssikautinen hautaröykkiö Vähä Paatsalon saaren luoteispäässä sijaitsee pronssikautinen hautaröykkiö Se on muodoltaan soikeahko ja sen mitat ovat noin 6 x 5 x 0 3 metriä Hautaröykkiöiden suhteellisen suuri koko voi viitata sen aikaisen yhteiskunnan ylempiin kerroksiin jolloin monumentaalisen kokoisilla haudoilla viestitettiin samalla tietyn suvun oikeuksia läheisiin kalavesiin Vähä Paatsalon hautaröykkiöön on vaivattominta saapua noin 200 metrin päässä olevalta rantautumis ja nuotiopaikalta Tarkka sijainti X 3421430 Y 6811172 4 Mahdollinen kivikauden kalliomaalaus Kalliomaalaus sijaitsee Haukkasalon saaren lounaisrannalla pystysuorassa kalliojyrkänteessa 3 4 metriä Päijänteen pintaa ylemmällä tasolla Punamultamaalilla taiteiltu pääläikkä on kooltaan muutamia kymmeniä senttejä ja tämän lisäksi parin metrin päässä alareunassa löytyy muutamia pieniä pystyviivoja mahdollisen kaaren päällä Maalatut kuviot muistuttavat vahvasti kivikauden kalliomaalauksissa yleisiä ruuhi tai hirvensarvikuvioita Tarkka sijainti X 3412260 Y 6808484 5 Hiilimiilu Puuhiiltä valmistettiin myös saarissa jossa sankka savu ei haitannut lähialueiden asukkaita Kelventeen saaren kauniin mäntykankaan hiilimiilu on vallitettu ja halkaisijaltaan noin neljä metriä Tarkka sijainti X 3417499 Y 6807321 6 Kivikautinen löytöpaikka Päijänteen ranta ja saarialueilla on ollut asutusta jo kivikaudesta lähtien tästä todisteena Padasjoenselän Lietsaaren hiekkaisen mäntykangassaaren kivikautiset esinelöydökset Esineet löydettiin rantavedestä ja käsittivät leveälehtisen keihäänkärjen alkeellisen kirveen teelmän sekä koristellun reikäkiven Todennäköisesti kivikautiset asuinpaikat ja muu löytöaineisto ovat jääneet Päijänteen transgression aiheuttaman veden nousun peittämäksi Löydetty esineistö viittaa kuitenkin elämään varhaiskivikaudella ja kenties rannan piilossa olevat työkalujen ja aseiden kiviset osat odottavat vielä löytäjäänsä Tarkka sijainti X 3415020 Y 6807850 7 Pronssikautinen asuinpaikka Ykskoivun saaresta on löydetty hyvin säilynyt pronssikautinen asuinpaikka jossa myös esineistöä kertyi tutkijoiden syyniin Alueelta kaivettiin esiin kvartsia palanutta luuta saviastioiden palasia sekä pronssikautista tekstiilikeramiikkaa Asuinpaikka on rajattu muinaisjäännökseksi noin 150 x 100 metrin alueelta Tarkka sijainti X 3417504 Y 6802336 8 Kaskialue viljelyspelto ja nauriskuoppia Usein kaskialueiden yhteydessä esiintyy useita ns nauriskuoppia eli nauriiden talvisäilytyspaikkoja Neitsaaren luoteisosassa löytyy näitä joukoittain Kun vuoden 1788 karttaa tarkastelee on nähtävissä saaren alueella sijainneen useita kaskialueita Kaskialueen itäpuolelta löytyy myös

    Original URL path: http://www.eraluvat.fi/erareppu/erahistoriakohteet/erakko-pylvalaisen-kalavedet/nahtavyydet.html (2016-04-30)
    Open archived version from archive