archive-fi.com » FI » L » LUOVATKESKUKSET.FI

Total: 29

Choose link from "Titles, links and description words view":

Or switch to "Titles and links view".
  • Kartalla - Hubit ja Crazy townit
    palvelutarjonta jäsenille on organisoitua ja jäsenmaksuihin liittyvästi liittyen työkaluiksi tuotteistettua Crazy Town Oy on ollut yhteiskunnallinen yritys varmaan jo ennen kuin termiä edes alettiin käyttämään Suomessa Yhteisön ja sen taustalla olevan yrityksen tavoitteena on aina ollut tarjota jäsenilleen paras mahdollinen paikka tehdä töitä kehittyä ja kasvaa Tästä tulee sloganimme bisneksen parhaaksi Yritys ei ole ikinä jakanut voittoa omistajilleen vaan kaikki kertyneet varat on aina investoitu takaisin yhteisön kehittämiseen kuvailee perustajajäsen hallituksen puheenjohtaja Mikko Markkanen Jyväskylästä Omistajina olivat alunperin kaikki käyttäjät Nyttemmin omistajia on vain osa käyttäjistä Yhteisön päätöksenteko on alistettu pääkohdiltaan koko yhteisölle Jäsenillä on muun muassa veto oikeus uusiin jäseniin Tilakysymyksistä sekä talouden päälinjoista jäsenet päättävät yhdessä Crazy Townit kuvaavat itseään Suomen suurimmaksi yksityisomisteiseksi asiantuntijayritysten yhteisöksi joka on erikoistunut pienten KIBS yritysten osaamisintensiivisten liike elämän palveluiden kehittämiseen ja kasvattamiseen Jäsenhinnat määrittyvät yrityksen henkilöstömäärän perusteella Kehittymistä katsotaan kolmesta eri näkökulmasta yrityksen liiketoiminnan yrittäjäpersoonan taitojen sekä yhteisöllisen toimintaidean kehittämisenä Yhteisöissä on oma johtaja pormestari joka koordinoi toimintaa ja rakentaa paikkakuntien välistä yhteistyötä Konsepti haluaa laajentua uusille paikkakunnille Toiminnassa uskomme melko vahvasti pekkahimasmaiseen luottamusyhteisöön ja yhdessä oppimiseen Luottamusyhteisön rakentamisessa ja sitä kautta yritysten kehittymisessä oleellista on täysiaikainen jäsenyys ja sitoutuminen siihen että he haluavat tulla osaksi yhteisöä yhteistä porukkaa Tämän vuoksi emme myy osa aikaisia jäsenyyksiä selittää Markkanen Verkostojen rakentamisessa lähdemme myös sloganin perusajatuksesta eli kaikki jakavat toisilleen omia koti ja ulkomaisia verkostoja mahdollisimman avoimesti tähtäimessä paremmat liiketoiminnan edellytykset Kansainvälistyminen onkin käynnistynyt ja valtaosa jäsenten liiketoiminnasta koostuu nykyään verkoston yhteistuotannoista Julkista rahaa Crazy Town ei ole saanut ennen vuoden 2011 loppua penniäkään Viime vuoden lopulla haimme ja saimme ELY keskukselta tavallista yrityksen kehittämis avustusta joka kohdistui muun muassa yhteisön sisäisen sähköisen viestintäjärjestelmän ja toimintamallin ku vauk sen tekemiseen Hubit rantautuivat Suomeen Lontoossa vuonna 2005 perustettu pienyrittäjien Hub toiminta tarjoaa jäsenilleen lähiyhteisön lisäksi 4000 hengen kansainvälisen verkoston lähes kolmessakymmenessä muussa kaupungissa eri puolilla

    Original URL path: http://www.luovatkeskukset.fi/keskukset/hubit-ja-crazy-townit/ (2016-05-01)
    Open archived version from archive


  • Kartalla - Road trip jatkuu
    vaikka myös yksittäisten henkilöiden yritysten tai yhteisöjen innostus omien tavoitteidensa toteuttamiseen voi synnyttää toimintaa Seuraavassa vielä esimerkkejä eri puolilta Suomea Uudessakaarlepyyssä sijatseva Juthbackan kulttuurikeskus tuo luovien alojen yritysten kehittämistä Etelä Pohjanmaan ruotsinkieliselle rannikkoseudulle Uudestakaarlepyystä Pietarsaareen muuttava ruotsinkielinen Yrkeshögskolan Novia on vuosien varrella kouluttanut alueelle joukon muotoilun median ja kuvataiteen ammattilaisia Tällä hetkellä seudun luovien tekijöiden verkostoon kuuluu 150 henkilöä jotka tekevät töitä taiteen elämysten ruoan puutarhojen sisustuksen muotoilun valokuvien median ja graafisen suunnittelun kanssa Ruotsinkieliset julkiset hankkeet ja verkostot ovat mahdollistaneet aktiivisen ja jatkuvan toiminnan Yrittäjille Juthbacka tarjoaa työyhteisön ja työtilojen lisäksi muutakin Juthbackassa puhutaan yhteismarkkinoinnista ja myynnistä joita vauhditetaan kulttuuriurakointivalmennuksella sekä koulutuksella joka käsittää luentoja projekteja ja tapahtumia Tärkeä osa toimintaa on muotoilutoimisto Kreator Oy jonka omistaa Juthbacka säätiö Yritys luo asiakasyhteyksiä toimii verkoston mikroyrittäjien työn markkinoijana ja taloushallinnon helpottajana yhteiskunnallisen yrityksen periaattein Entisestä Varkauden käsi ja taideteollisen oppilai toksen rakennuksesta tuli eteläisen Pohjois Savon luovien alojen tukikohta kun se avasi ovensa Warkauden Ruuk kina kesäkuussa 2011 Sen tiloissa toimii useita paikallisia taitajia kultasepästä ikonimaalariin Samassa kiinteistössä Kansankeittiörakennuksessa toimii ravintola Kaks Ruusua Tammikuun lopussa Ruukin Helmi viikko aktivoi paikallista luovien alojen verkostoa kulttuuritapahtumilla Teollisuuspaikkakunnan luovat alat ponnistavat Ahlströmin entisten tehtaiden historian varjosta osoitteessa Ahlströminkatu 25 Kauppaneuvokset Mustonen ja Parviainen olisivat varmasti tyytyväisiä talojensa aktiiviseen nykytilaan Joen suun Taitokorttelissa Itä Suomen käsityön kulttuurin ja kulttuurimatkailun keskukseksi kasvaneen Taitokorttelin taustalta löytyy sen toimintaa ylläpitävä Taito Pohjois Karjala ry joka on muutamassa vuodessa muuttanut Joensuun kaupunkikulttuurin historiaa majoittamalla korttelin talot täyteen käsityöläisyrittäjien puoteja käsityön harraste ja kurssitiloja kahviloita ja näyttelytiloja Korttelin ja sen pihan tapahtumat elävöittävät kaupunkia säännöllisesti ja näkyvästi eri vuodenaikoina Finlaysonin tehdas oli aikanaan Suomen suurin teollisuuslaitos Historiallinen tehdasalue Tampereella tuntuu edelleen kaupungilta kaupungissa Aikanaan puuvillatehtaalla oli merkittävä rooli Tampereen kasvamisessa teollisuuskaupungiksi Teollisuustuotanto päättyi vuonna 1995 ja nykyisin vanhoissa tehdasrakennuksissa toimii elävä kulttuuri ja liikekeskus Historiallisia juuriaan kunnioittavasta Finlaysonin alueesta

    Original URL path: http://www.luovatkeskukset.fi/keskukset/road-trip-jatkuu/ (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Kartalla - Faktat keskuksista
    40 toimijaa KORJAAMO Helsinki www korjaamo fi Kansainvälinen kaupunkikulttuurin keskus Helsingissä joka luo toiminta alustaa uusille tekijöille teoksille tapahtumille ja ilmiöille raitiovaunujen korjaus ja säilytyshallit Hallinnoija omistaja Korjaamo Group Oy mm Raoul Grünstein Helsingin kaupunki Tilan koko 3 000 m2 1 toimija RYTMIKORJAAMO Seinäjoki www rytmikorjaamo fi Rock klubista syntynyt rytmimusiikin tapahtumien koulutuksen tutkimuksen ja luovien alojen yritysten keskus Entinen postiautovarikko Hallinnoija omistaja Rytmikorjaamo Oy Seinäjoen kaupunki Selmu ry Frami Oy Kiinteistön omistaja Seinäjoen kaupunki Selmu ry Frami Oy Tilan koko 7 700 m2 35 toimijaa TAIDETEHDAS Porvoo www taidetehdas fi Viihteen taiteen ja yritysmaailman kohtauspaikka joka koostuu mm Avanti salista kokoustiloista sekä mediakeskuksesta Entinen traktori vaneri ja kattilatehdas Hallinnoija omistaja Oy Porvoo Event Factory AB Porvoon kaupunki ja Taidetehtaan säätiö Kiinteistön omistaja Suomen Kulttuurirahasto Alfred Kordelinin säätiö Emil Aaltosen säätiö Tilan koko 9 500 m2 30 toimijaa VERKATEHDAS Hämeenlinna www verkatehdas fi Kulttuuripalveluita Vanaja sali kokouskeskus ja ravintola elokuvateatteri sekä erilaisille toimijoille vuokratut työ ja toimistotilat Entinen verkatehdas Hallinnoija omistaja Kulttuuri ja kongressikeskus Verkatehdas Oy Hämeenlinnan kaupunki Kiinteistön omistaja Hämeenlinnan kaupunki Tilan koko 30 000 m2 n 35 toimijaa MYLLY Kuopio www artmylly com Taiteilijoiden käsityöläisten ja muiden luovien alojen yritysten ja yhteisöjen työtilojen muodostama luova keskus Entiset SOK n konttoritilat Hallinnoija omistaja Pro Mylly ry Kiinteistön omistaja IVG Polar Oy Tilan koko 1 800 m2 n 30 toimijaa VILLATEHDAS Hyvinkää www villatehdas fi Yritys kulttuuri ja taidetoiminnan keskus ja toimistohotelli josta löytyy esim kaupungintalo sisäurheiluhalli ja kauppoja Entinen villatehdas Hallinnoija omistaja Koy Hyvinkään Wanha Villatehdas Hyvinkään kaupunki Kiinteistön omistaja Hyvinkään kaupunki Tilan koko 36 000 m2 96 toimijaa VANHA PAUKKU Lapua www vanhapaukku fi Useasta rakennuksesta koostuva keskus joka toimii kaupunkilaisten olohuoneena ja tarjoaa kunnallisia kulttuuripalveluita nähtävää ja koettavaa Entinen valtion patruunatehdas Hallinnoija omistaja Lapuan kaupunki Kiinteistön omistaja Lapuan kaupunki Tilan koko 13 000 m2 23 toimijaa ARTLAB Helsinki www artlab fi Luova yhteisö yritys verkosto ja paikka joka tarjoaa tekijöille tilan ja työyhteisön Entynen lääketehdas Hallinnoija omistaja Artlab Oy mm Matti Liukkonen Kiinteistön omistaja Haartman Capital Oy Tilan koko 1 700 m2 yli 70 toimijaa WETTERHOFF Hämeenlinna www wetterhoff fi Luovien toimijoiden ja yrittäjien talo mistä löytää nähtävää koettavaa ostettavaa syötävää ja juotavaa Entinen työkoulu käsi ja taideteollisuuden ja muotoilun oppilaitos Hallinnoija omistaja Fredrika Wetterhoff säätiö Kiinteistön omistaja Fredrika Wetterhoff säätiö Tilan koko 1 800 m2 n 20 toimijaa FINLAYSONIN ALUE Tampere www finlaysoninalue fi Tehdasrakennuksissa yrityksiä ravintoloita elokuvateatteri museoita gallerioita ja kauppoja Entinen Finlaysonin puuvillatehdas Hallinnoija omistaja Tampereen Kiinteistö Invest Oy Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Kiinteistön omistaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Tilan koko 70 000 m2 n 130 toimijaa HUB Helsinki Tampere www helsinki the hub net http hubtampere fi Jaettu työtila eri alojen yrittäjille Samanaikaisesti paikallinen ja globaali konsepti joka yhdistää inspiroivan tilan merkityksellisen sisällön ja elävän yhteisön Hki Rovion entinen toimisto Tre Finlaysonin entinen tehdasalue Hallinnoija omistaja Hki Hub Helsinki Osuuskunta Hub Helsinki Osuuskunta Hallinnoija omistaja Tre Hub Tampere Oy yksityisomisteinen Tilan koko Hki 350 m2 tilan koko Tre 400 m2 Hki n 90 jäsentä Tre n 80 jäsentä CRAZY TOWN Jyväskylä Pori www crazytown fi

    Original URL path: http://www.luovatkeskukset.fi/keskukset/faktat-keskuksista/ (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Kartalla - Artikkelit
    Lapua Vanha Paukku Porvoo Taidetehdas Rovaniemi Talo Kuopio Mylly Helsinki Artlab Raasepori Fiskars ja Billnäs Hubit ja Crazy Townit Road trip jatkuu Faktat keskuksista Artikkelit Tila jossa on hyvä tehdä töitä Anna Kivinen Suomalaisen luovan toiminnan tilat eurooppalaisesta näkökulmasta Sampo

    Original URL path: http://www.luovatkeskukset.fi/artikkelit/ (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Kartalla - Tila jossa on hyvä tehdä töitä
    työtä jota rakastaa sellaisessa paikassa jota rakastaa tai jossa viihtyy Onneksi näitä rakastettavia työtiloja löytyy jokaisesta ilmansuunnasta sen todistaa tekemämme kiertomatka luovan työn keskuksiin Tämä julkaisu on kartta Suomen luovista keskuksista sellaisena kuin se näyttäytyi maaliskuussa 2012 Se on syntynyt kahdesta tarpeesta Ensimmäinen kävi ilmi kun aloin taannoin etsiä tietoa Suomen kulttuuri ja luovan alan keskuksista Löysin paljon hajanaista sinänsä hyvää tietoa erilaisista tiloista En kuitenkaan löytänyt koottua tietopankkia jonne joku ystävällinen olisi kirjoittanut määritelmän luovista keskuksista ja listannut kaikki kriteerit täyttävät tilat samoihin kansiin Oli siis tarve kerätä tietoa yhteen ja syventää sitä löytää keskukset niissä työskentelevät ihmiset sekä kullekin paikalle ominainen henki ja toimintakulttuuri Toinen tarve liittyy kokemukseen näistä keskuksista niissä tehdään hienoja asioita jotka ansaitsevat pääsyn suuren yleisön tietoisuuteen Vaikuttavia tiloja ja tunnelmia kekseliäitä ja vanhaa kunnioittavia tapoja uudistaa ja entisöidä Ja mikä tärkeintä energisiä luovan alan ihmisiä töissä niitä paljon mainostettuja Hyviä Tyyppejä Tulevilla sivuilla esiteltäville tiloille on yhteistä se että niissä työskentelevillä ihmisillä tuntuu olevan oma taikapiirinsä tyytyväinen ilme rakkaus ja motivaatio omaan työhön ja uuden keksimiseen Häpeilemätön ilo siitä että työnteon lisäksi työpaikalla saa myös viihtyä nauttia ja katsoa maailmaa erilaisesta näkökulmasta Voi käydä kahvilla seinän toisella puolella istuvan naapuriyrittäjän luona vaihtaa ajatuksia ja

    Original URL path: http://www.luovatkeskukset.fi/artikkelit/tila-jossa-on-hyva-tehda-toita-anna-kivinen/ (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Kartalla - Suomalaiset luovan toiminnan tilat eurooppalaisesta näkökulmasta
    käyttöön ottamisen prosessi on alkanut kohtuullisen pian vanhan käytön loputtua jolloin rakennukset ovat olleet suhteellisen huonossa kunnossa Usein myös niiden lähiympäristö on ollut murrostilassa ja kulttuurikäytöt ovat toimineet tai toimivat pioneerina alueen muutoksessa Tämä on erittäin oleellista tulevien vuokrien osalta kiinteistöt on saatu käyttöön suhteellisen huokealla hinnalla ja niitä on voitu uudistaa vain tarkoituksenmukaisesti jolloin vuokrataso on saatu pidettyä matalana Usein tilat ovat myös olleet hankalia tavanomaisen kiinteistökehityksen näkökulmasta joko niiden suojelumääräysten tai suuren koon takia Kulttuuri ja luovien alojen keskuksilla onkin erityinen arvo tällaisten tilojen uusiokäy tössä muuttuvilla kaupunkiseuduilla Toimijat ja toteuttamisen motivaatiot Useimmat tutkimamme tilat ovat organisoituneet niin että toimintaa pyörittää voittoa tavoittelematon yhdistys tai muu autonominen kulttuuritaho mutta kiinteistön omistaa kaupunki Monesti yhdistyksen perustamisen taustalla on ollut kansalaisliike ja keskuksen perustamisesta on käyty vuosikausien kamppailu jonka päätteeksi kaupunki tai joku muu pääomarikkaampi taho on lämmennyt hankkeelle ja hankkinut kiinteistön omistukseensa sekä toteuttanut tilojen uusiokäytön vaatimat vähimmäisinvestoinnit Joissain tapauksissa tilojen käyttöä hallinnoi kaupungin organisaatio jossain taas yritys tai useampien toimijoiden yhteenliittymä Tilojen käyttöä manageroivien yhdistysten toimintaa motivoi halu tarjota tiloja itsenäisiin kulttuurikäyttöihin eli taide kulttuuri ja luovien alojen tarpeisiin mukaan lukien työhuoneet ja esiintymispaikat Kulttuuri ja luovien alojen keskusten erityisyys syntyy aina viime kädessä niiden seinien sisällä tapahtuvasta tekemisestä Tiloja ajaneet tahot ovat poikkeuksetta omasta näkemyksestään luoneet tai olleet orkestroimassa kokonaisuutta josta syntyy jotain uniikkia Harvoissa tapauksissa virallinen taho on näitä ajanut keskusten organisoituminen on ollut mitä suurimmassa määrin bottom up eli alhaalta ylös usein sen näkemyksen siivittämänä ettei virallinen taho oikein tajua minkälaisia tiloja tarvittaisiin ja mihin kaikkiin käyttöihin Sittemmin toiminta on saattanut institutionalisoitua jolloin esimerkiksi yhdistyksen ja kaupungin välille on muodostunut partnerisuhde johon sisältyy kaupungin taloudellista tukea yleisimmin kiinteistön käytön markkinavuokraa edullisemman hinnan muodossa Lisäksi kaupunki tai muu julkinen taho saattaa tukea joidenkin yksittäisten tiloissa toimijoiden eli vuokralaisten toimintaa ja sitä kautta myös kykyä maksaa vuokraa Kaupungin tai muiden voittoa tavoittelemattomien toimijoiden motivaatio tukea keskuksia liittyy joko niiden näkemykseen toiminnan täydentävästä luonteesta verrattuna muuhun tarjontaan sekä näkemykseen tällaisten keskusten tärkeästä roolista muuttuvien kaupunkialueiden uudistajina alueita koskevien mielikuvien muuttajina tai jopa sen muutoksen vetureina Tutkimuskirjallisuuden valossa otaksunta on varsin perusteltu Esimerkiksi Helsingissä Suvilahden kulttuurikäyttö on merkittävästi lisännyt tietoisuutta koko aiemmin suljetun Kalasataman alueen keskeisestä sijainnista ja uusista mahdollisuuksista Mikäli kulttuuritilan omistaa yksityinen kiinteistösijoittaja motivoiva taloudellinen hyöty on kahtalainen Ensimmäinen vaihtoehto on epätyypillinen kiinteistöbisnes siinä mielessä että omistaja ei pyri kiinteistön kokonaisvaltaiseen muutokseen kunnostamalla sen perin pohjin mikä nos taisi vuokrahintoja merkittävästi vaan vuokraa tilaa edullisesti peruskuntoisena Tällaisen kiinteistön ostohinta on kuitenkin myös ollut kohtuullinen joten toiminta voi poikia sievoisen tuoton sijoitetulle pääomalle varsinkin jos käyttöaste on korkea niin kuin se edullisissa tämän alan tiloissa tapaa olla vähänkään merkittävimmillä kaupunkiseuduilla Toinen vaihtoehto on seurata niin sanottujen tilapäisten käyttöjen logiikkaa eli luovuttaa tila kulttuurikäytöille edullisesti tai jopa ilmaiseksi koska sillä on suuri mahdollisuus tehdä alueesta vetovoimaisempi joka puolestaan mahdollistaisi laajamittaisemman kehittämisen tai voitolla eteenpäin myymisen Tässäkin tapauksessa keskuksen toimijat kuitenkin maksavat usein edes jonkinlaista vuokraa tai vähintään pitävät tilat kunnossa usein tilanteessa jossa ensisijaisemmaksi koettua uutta käyttöä ja vuokralaista ei ole välttämättä edes näköpiirissä Kiinnostus kiinteistöjen tilapäisiin kulttuurikäyttöihin on

    Original URL path: http://www.luovatkeskukset.fi/artikkelit/suomalaisen-luovan-toiminnan-tilat-eurooppalaisesta-nakokulmasta-sampo-ruoppila/ (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Kartalla - Väliaikaisuus = Voimavara
    kaikkien kannalta taloudellisesti järkevää ja toki sillä on paljon muitakin positiivisia välillisiä vaikutuksia Tilat ja tarpeet eivät helposti kuitenkaan arjessa kohtaa Isosti ajateltuna kaupunkien kehittyminen on uusien ytimien syntyä ja siirtymistä Kansalaisaktivismi on usein osa rakennuksen tai alueen alkavaa kehitystä Alueiden arvonnousussa kulttuurin ammattilaisilla ja muilla luovien alojen toimijoilla onkin jo tunnustettu roolinsa kaupunkikehityksen vauhdittajina Halvat tilat jotka eivät ensin kelpaa kenellekään muulle tulevat kiinnostaviksi kun taiteilijat käsityöläiset ja muut pienyrittäjät pitävät niiden ovet auki ja järjestävät tapahtumia Luova ilmapiiri vetoaa aikanaan keskiluokkaan joten alueen tilojen ja rakennusten hinnannousu voi alkaa Seuraavaksi paikalle työntyvät designpuodit ja trendikkäät pikkuravintolat Näin lienee käymässä esimerkiksi Kallion kaupunginosalle Helsingissä Jos sijainti sattuu olemaan riittävän keskeinen luksusputiikit työntävät vähitellen tieltään muun Tässä vaiheessa kulttuuriköyhälistö on jo muuttanut muualle kohonneen vuokratason takia Kiinteistökehittäjät luonnollisesti suosisivat mieluusti tätä rakennusten kesannointiin liittyvää rääsyistä designvaatteisiin kehitystä On parempi että tilat tuottavat edes jotakin ja ovat jonkun huolenpidon kohteena ennen niiden täydellistä uudistamista tai muita isoja päätöksiä Alueen brändi ja eloisa tarina rakentuvat kulttuuritoimijoiden tekemisen varassa kuin itsestään Väliaikaiskäyttöön liittyy siis luonnollisesti paljon positiivisia sosiaalisia työvoimapoliittisia ja kulttuurisia merkityksiä sekä kestävää kehitystä tukevaa ekologisuutta olemassa olevien resurssien järkevän hyödyntämisen osalta Väliaikaiskäyttö vaikuttaa myös alueelliseen kilpailukykyyn Klusteroituessaan luovien alojen toiminta säteilee jopa kansainvälisesti Kaupunkeja luonnollisesti kiinnostaa vetovoimainen kaupunkikulttuuri joka ruokkii kulttuuria ja luovia aloja Hetkiin sidottu yllätyksellinen tilankäyttö ja tapahtumallisuus lisäävät asukkaiden viihtyvyyttä houkuttavat vierailijoita ja toimivat matkailuvalttina Hyvä kotimainen esimerkki tästä tehdasalueen kehityskulusta on Kaapelitehtaan polku tyhjillään ollut tehdas sai uuden elinvoimansa taiteilijoiden ja arkkitehtien muuttaessa ensin sisään Myös monet muut pysyviksi muodostuneet luovat tilat ja tapahtumat ovat saaneet alkunsa sinnikkäästä positiivisesta kansalaisaktivismista Pääkaupunkiseudun kaupungit Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen ja Kirkkonummi tutkivat Luova pääkaupunkiseutu ennakointihankkeessa tilojen väliaikaiskäytön esteitä omalta osaltaan Väliaikainen määriteltiin ennakointihankkeessa pysyvän käytön ja käyttämättömyyden väliseksi tilanteeksi Parhaimmillaan väliaikaiskäytöstä syntyy uutta liiketoimintaa ja aktiviteettia huomautti Helsingin elinkeinojohtaja Marja

    Original URL path: http://www.luovatkeskukset.fi/artikkelit/valiaikaisuus-voimavara-outi-raatikainen/ (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Kartalla - Marko Röhr ja elokuvan tila
    jälkikäsittelyä silloin kun täällä toimi alan firmoja Omassa pikkustudiossa voidaan täällä kyllä itsekin tehdä tv juttuja Kaapelilta ei siis kannata muuttaa ja ulkomaiset vieraatkin tykkäävät paikasta Marko Röhr on osallistunut lukuisiin luovien alojen ja kulttuurin kehittämisryhmiin ja hänellä on myös monipuolista näkemystä alalla tarvittavista tiloista Yrityksellä on omia elokuvateattereita kulttuurikeskuksissa ja muissa ympäristöissä eri puolilla Suomea sekä näköalaa siihen kuinka kaupallinen elokuvateatteritoiminta yhdistyy erilaisiin ympäristöihin Verkatehdas on kokonaisuutena onnistunut pirun hyvin Se on itsessään iso kulttuurikaupunginosa johon voi mennä ja tsekata tarjontaa Verkatehtaan haaste on kuitenkin se että siellä on yleisölle pelkkää kulttuuria Iso osa koko kulttuurikeskuksen maksavasta yleisöstä käy juuri leffateatterissa arvioi Röhr Musiikkitapahtumien lasten tanssikoulujen ja elokuva teattereiden väliltä löytyy Verkatehtaalla synergiaa Yleisöt löytävät uutta kokeilemisen arvoista tekemistä Porvoon Taidetehtaaseen ja sinne valmistuvaan elokuvateatteriin meillä kohdistuu kovat odotukset Siellä toteutuu sellainen public private yhteistyö jossa kulttuuria yhdistetään aidosti kaupalliseen ympäristöön Siellä on shopping puoli ostoksille H M t ja muut putiikit Jos kulttuuria elokuvaa ja muuta kaupallista toimintaa osataan hyvin yhdistää kaikki hyötyvät ja yleisöt sekoittuvat Elokuvatuotanto on tekemistä joka kiinnostaa kuntia ja kaupunkeja muun muassa siksi että kotimaiset ja ulkomaiset tuotantoryhmät jättävät paikkakunnalle jälkeensä runsaasti rahaa ostettuina palveluina Paikkakunnan mainekin kasvaa elokuvien myötä Monet kaupungit esimerkiksi Rovaniemi Kokkola tai Joensuu ovat tavoitelleet tuotantoja tarjoamalla tiloja ja muita houkuttimia tuotantojen saamiseksi alueelle Ruotsin Trollhättanin alueen Trollywoodin kaltaista elokuvakeskittymää Suomeen ei ole onnistuttu saamaan aikaan vaikka tänne onkin rakennettu Porin lähellä olevan Villilän kaltaisia yksittäisiä studiotiloja Mistä siis kiikastaa ja minkälainen resurssitarjonta palvelisi elokuvantekijöitä parhaiten Tiloista puhuttaessa tärkeää on joustavuus Väkimäärä tuotannossa vaihtelee ja tarvitaan paisuntasäiliö X määrä lisätilaa vaihtelevien tarpeiden mukaan Röhrin mielestä uusia varta vasten rakennettuja studiotiloja ei kuitenkaan Suomeen tarvita ellei alueellista tuotantorahoitusta ole samalla saatavissa Kaupungeissa kysytään aina tarvitaanko studio Vaikka missä Pihtiputaalla olisi kuinka mahtava studio ei sinne kukaan menisi ilman alueel lista tuotantotukea

    Original URL path: http://www.luovatkeskukset.fi/artikkelit/marko-roehr-ja-elokuvan-tila-outi-raatikainen/ (2016-05-01)
    Open archived version from archive



  •