archive-fi.com » FI » P » PISPALA.FI

Total: 308

Choose link from "Titles, links and description words view":

Or switch to "Titles and links view".
  • Vastine yleiskaavasta
    vuokralle joka kevät aluetta kaupungin toimeksiannosta hoitavan 4H yhdistyksen toimesta Alueella olevat kävelytiet ja polut ovat suosittuja juuri aktiivisen viljelykäytön takia kaikkien ulkoilijoiden keskuudessa Alueella liikkumista ei ole millään tavoin esim aitauksilla estetty Virkistyskäyttö on siis kaikille avointa ja huomattavasti monipuolisempaa kuin esim hoidetuilla puistoalueilla Kaupungin ilmoittama täydennysalueen palstaviljelijöiden määrä on yksinkertaisesti väärä Muistutuksessamme esitetty 117 palstaa n 115 aaria on 4H n kanssa tarkistettu täsmällinen tilanne kesällä 1997 Viime kesän tilanne poikkeaa tästä korkeintaan muutamalla palstalla Tämä on siis palstojen määrä joka ei ole sama kuin viljelijöiden määrä joka on vähintään kaksinkertainen palstoihin nähden Useimpia palstoja viljellään koko perheen voimin tai niitä on jaettu edelleen tuttavien kesken Viljelijöitä on siis vähintään yli 200 kpl Kaupungin laskentatavan mukaan aluetta käyttäisivät nykyään vain viljelijät joiden lukumäärä sekin aliarvioidaan karkeasti eivätkä lainkaan muut virkistyskäyttäjät Kun alueelle on suunniteltu 80 100 asuntoa palvelisi se kaupungin lausunnon mukaan rakennettuna moninkertaista ihmismäärää nykykäyttöön verrattuna Tällä laskentatavalla kaikkien kaupungin puistojen käyttäjämäärä on nolla ja ne tulisi ilmeisesti rakentaa täyteen taloja jotta ne saataisiin palvelemaan kaupunkilaisia Lausunto toteaa s 5 kpl 1 Täydennysalue ei ole asemakaavassa virkistysaluetta koskaan ollutkaan Lause pitää paikkansa mutta perusteluna käytettynä osoittaa kaavoittajan asenteellisen piittaamattomuuden kaupunkilaisten arkitodellisuuteen ja monen vuosikymmenen aikana muotoutuneen alueen todellisen ja monella tavalla merkityksellisen käyttötavan suhteen Mielestämme kaupunkilaisilla on oikeus huolestua ympäristöään uhkaavista muutoksista milloin tahansa voimassaolevista kaavoista riippumatta Kaavoittajan tulisi reagoida tähän huolestumiseen tekemällä sen mukaisia kaavallisia ehdotuksia päättäjille eikä puolustaa jääräpäisesti kerran hyväksyttyjä kaavoja Viittaamme myös liitteen 2 sivun 1 kappaleisiin 3 4 Kaavoitusyksikön lausunto Lausunto toteaa s 59 60 Ympäristövaikutusten arviointia on tehty työn kuluessa mm jokaisen yli sadan täydennysalueen osalta mutta tuloksia ei suuren määrän vuoksi ole liitetty yleiskaavaselostukseen Mainittua arviointia Pispalan kasvimaa alueesta ei ole missään julkisesti esitetty joten käytännössä sitä ei liene myöskään olemassa Kuntalaisten pitäisi päästä lausumaan mielipiteensä myös ympäristövaikutusten arvioinneista mutta

    Original URL path: http://pispala.fi/kurpitsa/vastine.htm (2016-05-01)
    Open archived version from archive



  • uudistavat asiassa aikaisemmin esittämänsä Hervantajärven ja Lahdesjärven alueet muodostavat yhdessä Vuores Särkijärven selvitysalueen kanssa luonnollis taloudellisen kokonaisuuden jonka osalta tulee tehdä hydrologisia ja muita luonnonarvoja koskevia kokonaisselvityksiä ennen yleiskaavan vahvistamista Vaatimus perustuu rakennuslakiin 22 2 ja 29 1 On selvitettävä alueen yksityisten rantojen omistajien samanarvoinen yhdenmukainen kohtelu ja maanomistajille aiheutuvat kohtuuttomat haitat rakennuslaki 22 1 Uudelleen arviointia merkittävien virkistys ja suojeluarvojen kannalta on tehtävä koko Hervantajärven alueelta ja koko alue olisi tullut ottaa selvitysalueeksi Valtuusto päätti että ennen Hervantajärven alueiden asemakaavoitukseen ryhtymistä tulee teettää hydrologinen asiantuntijatutkimus joka selvittää rakentamisen vaikutukset eri vaihtoehdoilla Hervantajärven vedenpinnan korkeuteen eri vuodenaikoina Myös nämä tutkimukset tulee tehdä ennen yleiskaavan vahvistamista Muutoin on toimittu rakennuslain 30 1 n vastaisesti koska vahvistettu yleiskaava on ohjeena mm laadittaessa ja muutettaessa rakennuskaavaa Hervantajärven pohjoisrannan ja Lahdesjärven rannan virkistysalueen toteuttamisen kannalta on yhdentekevää mihin tarkoitukseen ra merkinnällä varustetut vähäiset niemennokat tulisivat koska virkistysalueet rajoittuvat lähes koko pituudeltaan järveen Huvilatonttien merkitseminen ra alueiksi aiheuttaisi maanomistajille rakennuslaissa 29 1 ja 22 2 tarkoitettua kohtuutonta haittaa Myös kiinteistöjen arvo vaihdannassa menettäisi merkityksensä Merkintä aiheuttaisi suuria hankaluuksia myös rakennusten korjaustöihin ja uudisrakentamiseen Alueelle esitetyn luonnonsuojelualueen perustamismahdollisuudet tulee selvittää ennen kaavan vahvistamista Alueella pesii myös liito oravayhdyskunta eikä kaavassa ole otettu huomioon liito oravan suojelua koskevia säännöksiä RakL 22 ja 29 luonnonsuojelulaki 49 luonnonsuojeluasetus 23 Euroopan Unionin elinympäristödirektiivi 92 43 EEC Valituksen alainen alue on yli 200 ha ja suunnitellun rakentamisen vaikutukset ovat niin merkittävät että alueelle on tehtävä ympäristövaikutusten selvittämistyö ennen kaavan vahvistamista Yleiskaavassa on asetettu Hervantajärven pohjoisrannalla ja etelärannalla sijaitsevat tontit keskenään eriarvoiseen asemaan jopa pohjoisrannan tontit keskenään Valittajat eivät ymmärrä eivätkä hyväksy yleiskaavaselostuksen perusteluja näiltä osin Tilakohtaisissa erityisperusteluissa tarkastellaan kaavan vaikutuksia tiloittain Lähes kaikki tilojen omistajat ovat investoineet rakennuksiin huomattavasi viime aikoina joten merkintä ra on kohtuuton koska investointien arvo romahtaa kaavan myötä Tilakohtaisissa perusteluissa tuodaan esille mm seuraavia seikkoja Rakennukset ovat vakituisen asumuksen tasoa sekä rakenteiltaan että varustukseltaan sähkö porakaivo vesi viemäri Joillakin tiloilla harjoitetaan yhdistystoimintaa Messukylä 5 74 2 113 Tila on asumisen ja liiketoiminnan vakuutena Peruskorjaus vaikeutuu Läheiset A 1 alueet tuovat haittaa mm lisääntyvää kulkua Kiinteistöllä oleva rakennus on omistajan ainut asunto ja sen kehittäminen on tärkeää Rakennus on tuhoutunut tulipalossa ja jatkokehittäminen ja kiinteistön käyttäminen vakuutena estyy 2000 m2 n tontti on hankittu loma asuntoa varten Asunnon vuokraustoiminta estyy Rakennusten ylläpitokustannukset nousevat kaavamerkinnän vuoksi Tila rakentamaton kohtuutonta ellei saa rakentaa Iäkkäiden rakennusten säilyttäminen ja korjaaminen kohtuuttoman arvokasta verrattuna uuden rakentamiseen Valitus käsittää myös kahdeksan sivua kaavamääräysten lainmukaisuuden tarkastelua Valittajat pitävät ra merkinnän perusteluja kaavan selostuksessa riittämättöminä sekä virkistysalueiden määrän ja laadun että maanomistajien kannalta katsottuna Valittajat pitävät kaavaa lainvastaisena ja kaavan selostusta täysin epäselvänä sekavana ja tulkinnanvaraisena Valittajien mielestä ra merkintä tarkoittaa totaalista rakennusrajoitusta sanamuodon mukaan ehdotonta rakennuskieltoa eikä se täytä toisen asteen yleiskaavalle rakennuslaissa 30 1 ja 27 1 sallittua ehdollisen rajoituksen kriteeriä Se on ehdoton ja poikkeukseton ja sellaisena täysin lainvastainen Lisäksi merkintä on sisällöltään epäselvä ja tulkinnanvarainen Ra merkinnän oikeudelliset vaikutukset ja korvauskysymykset on jätetty täysin avoimiksi Kaupunki on määräyksiä antaessaan ylittänyt valtuutensa kaavan laatijana Yhteenvetona valittajat toteavat että yleiskaava on valituksenalaisilta osiltaan lainvastainen siten ettei sitä voi vahvistaa Valituksen liitteinä ovat karttaliite valituksenalaisesta alueesta kaupunginvaltuuston pöytäkirja 27 5 1998 109 Meri Sisko Vuoriston ym muistutus yleiskaavaehdotuksesta ehdotus maa alueesta Hervantajärven luonnonsuojelualueeksi uhanalaisten lajien maastolomake liito oravasta valittajien valtakirjat sekä selvitys tilojen Messukylä 5 74 ja 2 113 käytöstä 7 Valitus Hervanta Seura Ry Marja Leena Korte Suonpää Tampereen Hervantalaiset ry Veikko Vesslin Hervannan Omakotiyhdistys ry Pertti Nousiainen Hervantajärven Sinivuokkoyhdistys ry Leo Mantila Veikko Kirkkola Eila Sihvonen ja Esko Vuoristo joka toimii myös valittajien asiamiehenä Valitus käsittää 26 sivua Sen pääkohdat ovat seuraavat Valituksessa kerrataan yleiskaavaa koskevat päätökset 11 5 1998 kaupunginhallituksen kokouksesta lähtien Kaupunginhallituksen päätöksessä 297 11 5 1998 on ollut valittajien mielestä kaksi osaa joita ei ole otettu erillisiksi pykäläkohtaisiksi päätöskohdiksi Tiivistelmiin perustuva muistutuksia koskeva päätös ei ole valmistelua vaan olisi pitänyt olla harkittua laillisuusvalvontaa Muistutuksissa on vaadittu kaavaehdotukseen muutoksia laillisuusperusteilla joita kaupunginhallitus ei ole huomioinut Valmistelevat virkamiehet eivät ole myöskään niistä muistutusten tiivistelmissä 7 4 1998 maininneet vaan halunneet salata ne Valtuustolle tehtyjä päätösesityksiä voi pitää valmistelupäätöksinä jotka on tehty ilman kaupunginhallituksen kuntalain 23 edellyttämää laillisuusvalvontaa Kaupunginhallituksen kokouksessa jätettiin yksi eriävä mielipide laillisuusperusteilla ja kaupunginvaltuustossa tehtiin päätösehdotus samansisältöisenä Yleiskaavaehdotuksesta jätettyjen muistutusten laadun ja sisällön oikeaksi selvittämiseksi valittajat vaativat ympäristöministeriötä pyytämään alkuperäisten muistutusten kopiot Lahdesjärven alueelta tehtiin 37 muistutusta ja Hervantajärven alueelta 63 jotka ovat pääosin kohdistuneet rakennuslain vastaisiin kohtuuttomuuden ja tasa arvoisen päätöksen vaatimuksien loukkauksiin sekä luonnonsuojelulain ympäristövaikutusten arviointilain ja vesilain vastaisiin asiakohtiin Hervantajärven kohdalla vedenjakaja alueen ongelmista ei ole tehty lainmukaisia selvityksiä eikä ryhdytty YVA menettelyyn Tiivistelmissä on muistutusten sisältöä karsittu niin etteivät laillisuusperusteet tule esille eivätkä kaupunginvaltuutetut ole niistä voineet todeta muistuttajien täyttä tarkoitusta Vastineet yleiskaavamuistutuksiin on lyhennetty niin että laillisuusperustein tehdyistä muistutuksista ei valtuutettu voi saada oikeaa kuvaa muistuttajan tarkoitusperistä joten laillisuusvalvonta ei ole toteutunut Yleiskaavan maankäyttötarkoitusmerkintöjen oikeusvaikutukset eivät selviä vastineista eivätkä yleiskaava asiakirjoista Menettely ei voi olla Suomen lain tai voimassa olevan oikeusjärjestyksen mukaista Pirkanmaan ympäristökeskuksen lintututkijoiden raporteissa on ollut tiedossa että Ruskontien eteläpuolen ja Hervantajärven pohjoisrannan välisellä alueella on ainakin kaksi liito oravan reviiriä yleiskaavaehdotuksen asuntoalueilla Valtuuston päätöksen jälkeen on löydetty kolmas reviiri myös yleiskaavan asuntoalueelta Tämä osoittaa että ympäristövaikutusten arviointilain ja luonnonsuojelulain määräyksiä ei ole riittävällä tarkkuudella yleiskaavan valmistelun aikana noudatettu Kaavoitusyksikön pyytämissä lausunnoissa on valittajien mielestä osassa huomautettu arvosteltu tai kokonaan laiminlyöty kannanotto Valituksessa on käyty läpi ja kommentoitu eri tahojen lausuntojen tiivistelmiä ja vastineita ja todettu ne puutteellisiksi Valittajien vaatimukset ympäristöministeriölle 1 Tampereen kaupunginvaltuuston kantakaupungin yleiskaavapäätös 109 27 5 1998 on hylättävä laillisuusvalvonnan puuttuessa päätösesityksestä ja tätä edeltävästä käsittelystä sekä kaava on palautettava uudelleen valmisteltavaksi 2 Laillisuusvalvonnan puuttuessa on yleiskaava ehdottomasti hylättävä ainakin Lahdesjärven ja Hervantajärven alueilla ja palautettava yleiskaavan 27 01 1988 maankäyttötarkoitusmerkinnät voimaan Hervantajärven pohjoisrannan ja Lahdesjärven pohjois ja etelärannan osuudella Ehdotettu Hervantajärven luonnonsuojelualue 26 05 1998 tulee varata yleiskaavaan 3 Laillisuusvalvonnan laiminlyönnin tulkinta on suoritettava yleiskaavavalmistelussa 4 Tampereen kaupungin tulee toimittaa veloituksetta lääninoikeudelle koko tämän valituksen vaatima yleiskaava aineisto täydellisenä 5 Ympäristöministeriö ei määrää yleiskaavaa tulevaksi voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman eikä antaisi kaupungin pyytämää määräystä siitä että yleiskaavan alueella asemakaavoja ei ole alistettava vahvistettavaksi sikäli kun ne koskevat Lahdes ja Särkijärven alueita 6 Tämän valituksen päätös on tiedotettava valittajien asiamiehen ja ensimmäisen allekirjoittajan osoitteeseen 7 Oikaisuvaatimuksista ja valituksesta aiheutuvat kustannukset on Tampereen kaupungin korvattava valittajille laillisine korkoineen Valituksen perusteluina valittajat esittävät seuraavaa Yleiskaava on valittajien mielestä mm kuntalain luonnonsuojelulain rakennuslain ja hallintomenettelylain vastainen Valittajat moittivat lainvastaisesta päätöksestä kaupunginhallitusta kaupunginvaltuustoa asian valmistelleita ja esitelleitä viranhaltijoita sekä kaupunginvaltuutettuja Lisäksi valittajat epäilevät erään nimeltä mainitun kaupunginhallituksen jäsenen vaikuttaneen Hervantajärven pohjoisrannan kaavamerkintöihin Ainoastaan Tampereen poliisien yhdistyksen vapaa ajanviettoalue joka sijaitsee kaupungilta vuokratulla maa alueella on merkitty yleiskaavaan loma alueeksi R 1 Muut yksityisomistuksessa olevat loma asuntokiinteistöt ja vakinaisen asunnon kiinteistöt on merkitty yleiskaavaan viheralueeksi VLM ja käyttötarkoituksella ra vaikka kaksi muutakin kiinteistöä ovat yhdistysten käytössä Ra merkinnän oikeusvaikutukset ovat valittajien mielestä epäselvät eikä niitä ole yleiskaava asiakirjoissa tai toimielinten päätöksissä selvitetty Yksityisten kiinteistönomistajien osalta rasitteet ja vastuut yleiskaava alueella vaihtelevat mutta kiistatonta on rakennusarvojen ja rakennusoikeuden olennainen heikennys Hervanta ja Lahdesjärven alueella Päätöksenteon ja laillisuusvalvonnan puolueettomuus sekä tasa arvoisuuden ja puolueettomuuden näyttämisen vaatimus eivät ole valittajien mielestä toteutuneet Valituksen perusteluissa kerrataan ne eri lakien ja säännösten kohdat joihin muistutuksissa ja kaavan käsittelyssä on viitattu ja joita muistutusten tiivistelmissä ei ole mainittu eikä myöskään kaavan jatkokäsittelyssä kaupunginhallituksessa 11 5 1998 ja kaupunginvaltuustossa 27 5 1998 huomioitu Lainvastaisten päätösten välttämiseksi valittajat ym tekivät oikaisuvaatimuksen 19 5 1998 Tämän oikaisuvaatimuksen ja oikaisuvaatimuksen uusinnan 12 6 1998 käsittelyä on valittajien mielestä tarkoituksellisesti viivytetty Lisäksi he kiistävät kaupunginlakimiehen lausunnon perusteluna kaupunginhallituksen päätökselle 346 1 6 1998 jolla oikaisuvaatimus jätettiin ottamatta tutkittavaksi Oikaisuvaatimuksen perusteluna on ollut mm ettei kaupunginhallituksen kokouksessa ole käsitelty muistutuksia riittävän huolellisesti ja yksityiskohtaisesti että yksittäiset nimeltä mainitut virkamiehet ovat antaneet etukäteen eri yhteyksissä muistutuksia väheksyviä lausuntoja ja että yleiskaavaehdotuksen laatineet virkamiehet ovat käsitelleet myös jätetyt muistutukset Kaupunginhallituksen päätös ei valittajien mielestä ole syntynyt kuuntalain hengen mukaisesti vaan hyvin vahvasti virkamiesten ohjailemana ja laajasta kansalaismielipiteestä piittaamatta Erottamalla Vuores suunnitelmaluonnos ja Tampereen kantakaupungin yleiskaavaehdotus erillisiksi suunnittelukohteiksi on Tampereen kaupungin ympäristöviraston johto toiminut muistuttajien harhauttamiseksi sillä Vuores suunnitelman Lempäälän puoleinen pientalovyöhyke ulottuu merkittävästi Hervantajärven ekologisten rajojen sisäpuolelle ja vaikuttaa sekä Hervantajärven että Koipijärven vedenkorkeuteen ja laatuun Suunnitelmien harhauttavan porrastuksen vuoksi sekä kaupunginhallituksen velvollisuuksiensa laiminlyönnin vuoksi valittajat toistavat oikaisuvaatimuksessa esittämänsä vaatimukset ja vaativat koko yleiskaavaehdotuksen hylkäämistä asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja kokonaisyleiskaavan laatimista esitetyistä alueista Asian sisältöön vähän vaikuttavana tekijänä valittajat huomauttavat pöytäkirjan väärästä päiväyksestä 10 12 1998 Internetissä Valittajat vaativat lisäksi oikaisua jättämänsä oikaisuvaatimuksen mukaisesti koska yleiskaavan käsittely ei ole tapahtunut lain vaatimalla tavalla Lisäksi valittajat vaativat tässä yhteydessä selvitettäväksi ovatko virkamiehet virantoimituksessaan ja luottamusmiehet yleiskaavakäsittelyssä noudattaneet puolueettomuutta ja tasapuolisuutta sekä antaneet ohjeita muistutusten tekemisessä että antaneet ohjeita valtuutetuille niin kuin laissa edellytetään Ehdotetulla Hervantajärven luonnonsuojelualueella esiintyy tasaisin runsaan puolen kilometrin välein EU n luontodirektiivin mukaisesti erityissuojeluksessa olevia liito oravan pesimäalueita Muutkin luonnonarvot huomioiden osoittavat tosiasiat että ehdotettu Hervantajärven luonnonsuojelualue tulisi merkitä yleiskaavaan Valittajien mielestä kaupunginvaltuuston päätöksen kanssa on hätiköity ja kiirehtiminen on tapahtunut odotettavissa olevan uuden rakennuslain takia jonka hyväksyminen eduskunnassa tarkoittaisi että kaavoitusviranomainen joutuisi entistä enemmän kuulemaan kuntalaisia kaavoitusprosessissa Valituksen liitteenä yht 133 sivua ovat avoin asianajovaltakirja kaupunginhallituksen päätös ja päätösesitys 297 11 5 1998 oikaisuvaatimus 19 5 1998 kaupunginvaltuuston päätös 109 27 5 1998 kaupunginhallituksen päätös 346 1 6 1998 oikaisuvaatimus 12 6 1998 kaupunginlakimies Timo Sivulan kirje 16 6 1998 esitys Hervannan Viitastenperän luonnonsuojelualueesta 30 3 1998 ehdotus Hervantajärven luonnonsuojelualueeksi 26 5 1998 liito oravan reviiriselvitys Hervannan alueella 12 6 1998 uhanalaisten lajien maastolomake Hämeen ympäristökeskus 24 6 1998 liito oravien asuinalueet 12 6 1998 Hervantajärvi yleiskaavaehdotus 10 12 1997 vanhan yleiskaavan kopio 27 1 1988 rasitustodistus 9 1 1990 todistus annetusta lainhuudatuksesta 21 5 1992 Tampereen ortodoksiseurakunnan selvitys Kalliosalmen käytöstä 1998 ja lausunto Sinivuokko nimisen tilan käytöstä 18 6 1998 USEITA ALUEITA KOSKEVAT VALITUKSET 8 Valitus Tampereen Maan ystävät ry ja Maan ystävät ry Tampereen kaupunginvaltuuston kantakaupungin yleiskaavan hyväksymispäätöksessä 27 5 1998 109 ei ole huomioitu asukasmielipidettä ja päätös on tehty puutteellisin ympäristöselvityksin Viher ja virkistysalue enempää kuin kulttuuri ja sosiaalisilla arvoilla ei ole ollut merkitystä päätöstä tehtäessä Virkamiehet ovat antaneet kaavaluonnoksen käsittelystä epätotuudenmukaista tietoa ja vähätelleet kaupunkilaisten mielipidettä ja huolta jäljellä olevien virkistysalueiden säilymisestä Valittajat hakevat päätöksen kumoamista Valittajat vaativat että 1 Tampereen kantakaupungin yleiskaava palautetaan kokonaan uudelleen valmisteltavaksi tai jätetään vahvistamatta seuraavien täydennysalueiden osalta 557 Tahmela 534 Tohloppi 313 335 ja 329 Hervantajärven pohjoispuoli Hervantajärven Makkarajärven ehdotettu luonnonsuojelualue 301 Kirkkosuo Munapuolenahde sekä 324 321 ja 322 Vihiojan varsi 2 Yleiskaava ei tule voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman ja yleiskaavan alueella asemakaavat ja niiden muutokset tulee alistaa ympäristöministeriön vahvistettavaksi 3 Tämän asiakirjan laatimisesta aiheutuneiden kulujen korvaamista Valituksen taustana ja perusteluina valittajat esittävät seuraavaa Vuonna 1989 aloitetun yleiskaavatyön tavoitteeksi hyväksytty tiivistysrakentaminen vaihtoehtona uudelle satelliittilähiölle olisi ollut menettelynä maltillisesti tehtynä luonnonvarojen kestävän käytön mukaista mutta nyt yleiskaavassa satelliittilähiöön suunniteltu asukasmäärä on kaksinkertaistettu Samalla ollaan tiivistysrakentamassa Tampereen viimeisiä metsiä ja oleellisen tärkeitä virkistysalueita Ympäristövaikutusten tarkastelu nousi yleiskaavassa esiin varsin myöhään Kaikista täydennysalueista ei ollut käytettävissä lainkaan ympäristöselvityksiä tai ne olivat ylimalkaisia ja puutteellisia eivätkä ole vaikuttaneet yleiskaavan sisältöön Yleiskaavaehdotuksesta jätetyt 338 muistutusta on täysin ohitettu yleiskaavaa hyväksyttäessä mikä osoittaa kansalaisten mielipiteen loukkaamista ja huonoa virkamiesmenettelyä Kaavaa ei tule valittajien mielestä vahvistaa kohdassa 1 mainittujen kohteiden osalta Näistä Tahmelan kasvimaa alue sijaitsee tiheästi asutussa etelä Pispalassa Alueella on sekä kulttuuri maisema että virkistysarvoa ja arvokkaiden kasvien esiintymiä Viljelyllä on alueella yli sadan vuoden perinteet ja multa on erittäin ravinteikasta Alue rajoittuu Tahmelan lähteeseen Tohlopin metsä ja Rasonhaka edustavat harvinaista lehtoa Tampereen kuusivaltaisten metsien joukossa Alueen kasvi ja pesimälintulajisto on runsas Alue rajoittuu Tohlopinjärven rantavyöhykkeen rehevään lehtoon Länsirinteessä kasvillisuus vaihettuu sekametsäksi ja alue rajoittuu kalliojyrkänteisiin Arvokas lehto tarvitsee metsän suojavyöhykkeeksi Asuinalue ulottuisi lehtoon saakka pirstoisi kallioita ja tuottaisi nyt rauhalliselle alueelle liikennemelun riesan Alue täyttää lähiympäristöineen luonnonsuojelulain vaatimukset ja tätä esittävä ehdotus on valmisteilla Hervantajärven pohjoispuolen metsän tulee säilyä eheänä Hervannan 20000 asukkaan virkistysalueena Viheralueiden pirstomisen tulee kuulua historiaan ja virkistysalueet tulee säilyttää liikennemeluvapaana siellä missä se on vielä mahdollista Virkistysalueilta on voitava vaatia määrän lisäksi myös laatua Alueella esiintyy myös mm EU n luontodirektiivin suojelun alainen liito orava Kirkkosuon ja Munapuolenahteen alue on ollut hieno suo ja kosteikko sekä satakielten luhtakerttusten ja muiden lintujen pesimäympäristö joka on jo tuhottu Kaavaluonnoksessa alue on merkitty harhaanjohtavasti ja epätotuudenmukaisesti viheralueeksi mutta todellisuudessa siitä on tulossa golf kenttä ruohoaavikoineen Munapuolenahteen tiivistysalueen on kerrottu koskevan vain Sotilaankadun vartta Valittajien mielestä virkamiehet ovat ylittäneet toimivaltuutensa ja ohittaneet asioiden lainmukaisen käsittelyn kun golf kentän rakentaminen on jo aloitettu Vihiojan varsi on jääkauden jälkeinen lasku uoma jonka varret ovat osin olleet viljeltyinä Oja on viehättävä pusikoineen kesäisine kukkaloistoineen ja lajirunsaine kasvustoineen Tiivistysrakentamisen seurauksena pusikot siistittäisiin maisemapuistoiksi ja monipuolinen lajisto vaihtuisi yhden lajin ruohikoksi istutuspensaineen Alue tulee säilyttää monimuotoisen kaupunkiluonnon malliesimerkkinä Yleiskaavaa koskevista kaupunginhallituksen ja valtuuston päätöksistä käytiin keskustelua ja jätettiin eriävä mielipide Muistutukset huomioivat puheenvuorot ja esitykset jäivät vähemmistöön Valittajien mielestä kantakaupungin yleiskaavan käsittelyssä on osoitettu kansalaismielipiteen vähättelyä epädemokraattista luottamusmenettelyä ja luontoarvoja kunnioittamatonta toteutustapaa Valituksen liitteenä ovat Tampereen kaupunginvaltuuston pöytäkirja 27 9 1998 109 Tampereen Maan ystävät ry n muistutus kantakaupungin yleiskaavasta Kaija Helteen ja Maija Strömin lehtiartikkeli Tohlopin metsän luonnonarvoista ja Kaija Helteen lehtiartikkeli Kirkkosuon ja Munapuolenahteen kosteikon tuhoutumisesta Valitusasiakirjoihin on liitetty myös Maija Strömin Hämeen lääninoikeudelle osoitettu kirje jossa valitetaan Tampereen kaupunginhallituksen päätöksestä 1 6 1998 jolla kaavasta jätetty oikaisuvaatimus jätettiin ottamatta tutkittavaksi 9 Valitus Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Tampereen kaupunginvaltuuston päätös 27 5 1998 109 koskien Tampereen kantakaupungin yleiskaavan hyväksymistä on lainvastainen Kuntalaisia ei ole kuultu Luontoarvoista ja ympäristöselvityksistä ei ole välitetty ja ne ovat puutteellisia ja heikkotasoisia Kulttuuri ja sosiaaliset arvot on unohdettu Valittajat hakevat päätöksen kumoamista Valittajat vaativat että 1 Tampereen kantakaupungin yleiskaava palautetaan kokonaan uudelleen valmisteltavaksi tai jätetään vahvistamatta seuraavien täydennysalueiden osalta 336 ja 337 Lahdesjärven itäpuolinen metsäalue Lahdesjärven liito oravametsä ilmeisen lainvastaisuuden poistamiseksi 557 Tahmelan ranta alue Tahmelan ryytimaa 313 329 335 Hervantajärven pohjoispuoli Hervantajärven Makkarajärven ehdotettu luonnonsuojelualue PY Iidesjärven itäpää 534 Tohlopin Rasonhakan lehtometsä ja 415 Rantaperkiön kasvimaa alue alueiden merkittävien virkistys ja suojeluarvojen uudelleen arvioimiseksi 2 Yleiskaava ei tule voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman ja yleiskaavan alueella asemakaavat ja niiden muutokset tulee alistaa ympäristöministeriöön vahvistettavaksi 3 Tämän asiakirjan laatimisesta aiheutuneiden kulujen korvaamista Kaupunginvaltuuston 1994 hyväksymä päämäärä täydentämisestä ja tiivistämisestä kantakaupungin puistomainen ja viihtyisä ympäristö säilyttäen on tehtävänantona ristiriitainen Toisaalta tiivistetään ja rakennetaan viimeiset puistot ja viheralueet ja toisaalta niitä pitäisi säilyttää Yleiskaavan ympäristövaikutuksia alettiin tarkastella vasta 1997 jälkijättöisesti jolloin ne eivät ole vaikuttaneet yleiskaavaehdotuksen sisältöön Selvitykset ovat lisäksi suppeita ja matalatasoisia Valittajien mielestä kuutta kohdassa 1 mainittua aluetta ei tule vahvistaa Vaatimuksen perusteluna esitetään seuraavaa Lahdesjärven täydennysalueet 336 ja 337 pitää poistaa koska päätös on tältä osin lainvastainen Valtuusto jätti maankäytön suunnittelulle asettamat vaatimukset noudattamatta Paikalla esiintyvälle liito oravalle on lainsäädännössä määrätty suojelupakko joka jätettiin ottamatta huomioon Valittajat moittivat virkamiesten tietoja vanhentuneiksi ja ympäristöselvityksiä matalatasoisiksi suppeiksi ja vanhentuneiksi Valittajien mielestä valtuusto teki päätöksensä tarkoituksella uuden lainsäädännön ja EU n liito oravadirektiivin testaamiseksi Valittajat pyytävät asian ennakkotapausluonteen takia ympäristöministeriötä perehtymään tapaukseen erityisen tarkkaan Hervantajärven pohjoispuolelta ja Makkarajärven alueelta tulee poistaa täydennysalueet 313 329 ja 335 Alueilla on vanhan metsän piirteitä ja ne toimivat Hervannan lähivirkistysalueina Lisäksi kaupungille on tehty aloite alueen rauhoittamisesta luonnonsuojelulailla Myös tällä alueella esiintyy liito orava Valtuusto jätti myös Hervantajärven Makkarajärven osalta maankäytön suunnittelulle asettamat vaatimukset noudattamatta koska liito oravalla on lainsäädännössä suojelupakko joka jätettiin ottamatta huomioon Tahmelan ryytimaa on kiinteä osa Pispalaa teollisuusrakennusten lisäksi Tampereen merkittävintä rakennushistoriallista aluetta Alue on luonnonkaunis ja siellä on erikoisia luonnonkasveja viljeltyjen lisäksi Alueella on myös sosiaalista merkitystä Tampereen kaupunginvaltuusto jätti ryytimaan puolesta jätetyt lukuisat muistutukset huomioimatta ja kuntalaisten kuuleminen jäi tapahtumatta Iidesjärven itäpäähän merkityn julkisten palvelujen ja hallinnon aluevarauksen ja lintujärven välinen luontoalue on tärkeä osa Nekalantien pohjoispuolella sijaitsevaa luonnonsuojelualuetta Läheisen rantaniityn luonnonarvojen säilyminen on taattava Tohlopin Rasonhaka täydennysalue 534 on upea metsäinen lehto joka tulee erikoisten luonnonsuhteiden takia jättää rakennuslain mukan kokonaan rauhaan Rantaperkiön kasvimaa alue täydennysalue 415 on varattu lähistön asukkaiden perinteiseen kesäharrastukseen Tiivistäminen on tässä kohdin liioiteltua kaventaa entisestään virkistyskäytössä olevaa kapeaa rantakaistaa ja uhkaa rantaluonnon elinvoimaisuutta ja paikallista palstaviljelyä Perusteluina esitetään myös kaupunginhallituksen päätöksestä 11 5 1998 jätetty eriävä mielipide Valituksen liitteinä ovat ote Tampereen kaupunginvaltuuston pöytäkirjasta 27 5 1998 Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin muistutus kantakaupungin yleiskaavasta 13 2 1998 Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen muistutus kantakaupungin yleiskaavasta 11 2 1998 Aamulehden leikkeet 28 5 29 5 1998 josta käy ilmi että valtuusto tiesi Lahdesjärven alueen liito oravista päätöstä tehdessään Jukka Syrjäsen selvitys liito oravien esiintymisestä Lahdesjärven sekä Hervantajärven Makkarajärven alueella kartta selostus Kääntönen Matti 1998 Tampereen Ala Pispalan kasvitarhamaan kasveja Talvikki 1 1998 69 72 Pirkko Savisaari Kasvimaa tekee hyvää kelle vain Aamulehti 14 6 1998 Esko Vuoriston ja Eila Sihvosen esitys Hervanta järven Makkarajärven luonnonsuojelualueeksi kartta ja Maija Strömin ja Kaija Helteen artikkeli Tohlopin Rasonhakan luontoarvoista Kaavoitusyksikön lausunto valituksista Yleistä Useissa valituksissa väitetään yleiskaavan olevan lainvastaisesti laadittu ja käsitelty eikä asukkaita ole valittajien mielestä kuultu riittävästi Yleiskaavan selostuksen kohdassa 1 3 Suunnitteluorganisaatio ja työvaiheet on käyty läpi pääpiirteittäin yleiskaavatyön kulku alkaen 19 12 1989 kaupunkisuunnittelutoimikunnan aloituspäätöksestä ja päättyen 27 5 1998 kaupunginvaltuuston hyväksymispäätökseen Aloituspäätöksen jälkeen on yleiskaavoittaja järjestänyt ennakkoneuvotteluja eri hallintokuntien kanssa Näissä on kartoitettu hallintokuntien tulevaisuuden tarpeita kaavatyötä varten Yleiskaavan käsittelyvaiheessa on mm kolme eri nähtävillä oloa Näistä ensimmäinen 2 31 12 1992 on RakA 154 n mukainen kuuleminen luonnosvaiheessa Toinen 29 1 29 2 1996 ja kolmas 15 1 13 2 1998 ovat RakA 29 n mukaisia ehdotusvaiheen nähtävillä oloja Kussakin kolmessa vaiheessa on yleiskaavaluonnoksesta tai ehdotuksesta hankittu tarvittavat lausunnot paljon laajemmin kuin lainsäädäntö edellyttää Lausuntonsa yleiskaavasta ovat antaneet myös mm kaupungin museotoimi museovirasto ja Pirkanmaan liitto joilta Ala Pispalan täydennysalueesta valittaneet vaativat uutta lausuntoa Yleiskaavan nähtävillä olosta on kuulutettu ei vaiheissa kaupungin menettelyn mukaisesti Lisäksi yleiskaavasta on kirjoitettu runsaasti paikkakunnan lehdissä Myös paikallisradiot ja televisio ovat tiedottaneet asian tiimoilta Mm 4 2 1998 on järjestetty yleiskaavailta Tampere foorumin toimesta Verrattaessa työvaiheiden luetteloa yleiskaavaa säätelevään lainsäädäntöön voidaan todeta että yleiskaava on käsitelty lainsäädännön edellyttämällä tavalla Tampereen kantakaupungin yleiskaavan käsittelyaika aloituspäätöksestä kaupunginvaltuuston hyväksymispäätökseen on 8½ vuotta Ympäristöministeriön selvityksen mukaan yleiskaavojen käsittelyajan keskiarvo on 1990 luvulla 5 10 vuotta esim Oulun yleiskaavan käsittely kesti 7½ vuotta ja Espoon pohjoisosan 11½ vuotta Pekka Wesamaa Kaavojen laatimisajat 1995 96 Tampereen yleiskaavan käsittelyajan aikana 1990 luvulla on lainsäädäntö muuttunut mm ympäristövaikutusten arvioinnin osalta 1994 rantarakentamisen osalta 1996 ja uusi luonnonsuojelulaki tuli voimaan 1997 Muuttunut lainsäädäntö on otettu huomioon yleiskaavan suunnittelussa Ympäristövaikutusten arviointia on tehty työn kuluessa mm jokaisen yli sadan täydennysalueen osalta mutta tuloksia ei suuren määrän vuoksi ole liitetty yleiskaavaselostukseen Lisäksi vaikutusten arvioinnista on tehty erillinen raportti eri asiantuntijoiden yleispiirteisenä tarkasteluna Tästä on tiivistelmä yleiskaavaselostuksen kohtana 5 Vaikutusten arviointi Yleiskaavan suunnittelutyön aikana myös kuntalaisten kiinnostuksen kohteet mielipiteiden ja muistutusten sisällön perusteella ovat muuttuneet Vuoden 1992 nähtävillä olon aikana jätetyissä mielipiteissä on mukana huoli alueiden kasvillisuudesta vuonna 1996 ovat mukaan tulleet eläimet ja vuoden 1998 muistutuksissa on voimakkaasti esillä kuntalaisten halu osallistua ja vaikuttaa suunnittelutyöhön Myös kannanottojen lukumäärä on noussut v 1992 93 mielipidettä ja 19 lausuntoa v 1996 83 muistutusta ja 23 lausuntoa ja v 1998 338 muistutusta ja 21 lausuntoa Yleiskaavan maankäyttöratkaisut ovat kuitenkin olleet pääpiirteissään samat muistutettavien alueiden osalta yleiskaavan eri käsittelyvaiheissa Toisen nähtävillä olon yhteydessä 1998 jätetyt muistutukset ja lausunnot käsittävät yhteensä noin 600 sivua tekstiä Muistutuksista ja mielipiteistä on tehty käsittelyä varten tavanomaisen käytännön mukaan 60 sivuinen tiivistelmä johon koottiin aiheryhmittäin pääkohdat muistutettavista asioista ja niiden perusteluista sekä kaavoittajan vastineet asioihin Vaikka tehty tiivistelmä on saanut valittajien taholta paljon arvostelua osakseen on se kaavoittajan käsityksen mukaan rakennusasetuksen 21 n mukainen riittävä selostus muistutuksista ja lausunnoista Jokaisen muistutuksen erillinen käsittely kaupunginhallituksen ja valtuuston kokouksessa on käytännössä mahdotonta kun muistutuksia on paljon Lisäksi se olisi kantakaupungin yleiskaavan kohdalla ollut tarpeetonta koska muistutukset olivat samalla alueella suurelta osin samansisältöisiä osin täysin samanlaisia Alkuperäiset muistutukset ja lausunnot ovat olleet lisäksi sekä kaupunginhallituksen että valtuuston kokouksissa nähtävissä yleiskaavakäsittelyn eri vaiheissa sekä tutustuttavissa ympäristövirastossa ennen käsittelyä Menettely on kaavoittajan käsityksen mukaan täysin lainmukainen Yleiskaavaa moititaan valituksissa myös puutteellisista selvityksistä ja tutkimuksista Tähän yleiskaavatyöhön liittyen on kuitenkin tehty varsin kattava selvitysaineisto mm viheralueselvityksen kaavatalousselvitysten ja osa alueiden ympäristöselvitysten kautta Viheralueselvityksen työstäminen aloitettiin 1987 läntisen Tampereen osalta ja jatkettiin välittömästi muun kantakaupungin osalta Työ raportoitiin kaupunginhallitukselle luonnoksena syksyllä 1994 ja työn loppuun saattaminen on suunniteltu aloitettavan 1999 Viheralueselvitysluonnos käsittää tässä vaiheessa 128 sivun selostusosan ja perusselvityskartat yhdeksästä teemasta joko 1 10000 tai 1 20000 mittakaavassa Erillisiä ympäristöselvityksiä on tehty lisäksi mm Myllypuron Ojalan ja Vuoreksen Koipijärven alueelta Lisäksi on tehty kaavatalousselvityksiä Nurmi Sorila Hirviniemi alueelta sekä kantakaupungin täydennysalueilta Viheralueselvityksen ympäristöselvitysten ja kaavatalousselvitysten sisältöä on kuvattu liitteessä 1 Yhteenveto yleiskaavan laadintaa varten laadituista viheralueselvityksestä ympäristöselvityksistä ja kaavatalousselvityksistä Tampereella Tehtyjen selvitysten väliaika ja lopputuloksia on käytetty työn kuluessa mm täydennysalueiden valinnassa ja arvioinnissa sekä viher ja virkistysalueiden määrittelyssä Viheralueselvityksen viheraluejärjestelmä ja siinä määritellyt viheralueet ovat olleet perustana yleiskaavan kartalle 2 Viherverkko ja suojelu ja yleiskaavan kartan 1 Maankäyttö eri virkistysalueiden määrittelylle merkinnöille ja määräyksille Tehdyt selvitykset sekä perusteellinen suunnittelutyö täyttävät kaavoittajan käsityksen mukaan rakennuslaissa ja asetuksessa yleiskaavan suunnittelulle asetetut vaatimukset Lausunto Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunnosta todettiin 17 4 1998 päivätyssä tiivistelmässä Kantakaupungin täydentäminen ja tiivistäminen perustuu mm kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian ja yleiskaavan virkistysaluevaraukset pääosin yleiskaavoitusta varten laadittuun viheralueselvitykseen Lausunnossa mainittujen alueiden kohdekohtainen ympäristövaikutusten arviointi suoritetaan tarvittaessa kunkin hankkeen suunnittelun yhteydessä Epilänharjun poikki esitetty tieyhteys kytkeytyy Lielahden alueen liittymäjärjestelyihin Tien tarpeellisuus ja sijainti selvitetään tien yleissuunnittelun yhteydessä Pohjavesialueen merkinnät on esitetty yleiskaavan maankäyttökartassa Pohjavesimerkinnät ja määräykset voidaan tarvittaessa esittää yksityiskohtaisemmin asemakaavavaiheessa kuten on menetelty mm lausunnossa mainittuja Likolammen pohjoispuolen asuntoalueita asemakaavoitettaessa TOHLOPPIJÄRVEN ALUE Tampereen kantakaupungin yleiskaavan tarkistus aloitettiin 19 12 1989 kaupunkisuunnittelutoimikunnan päätöksellä Kaupunki rakentui voimakkaasti ja hyvin pian valtuustossa 27 1 1988 hyväksytyn yleiskaavan jälkeen oli havaittavissa että aluevaraukset uusien alueiden rakentamiseen tulee käytettyä silloisella rakentamisen määrällä muutaman vuoden kuluessa ja yleiskaavan tarkistus on ajankohtainen Tästä käynnistyi täydennysalueiksi sopivien vapaa alueiden selvitystyö jota tehtiin rinnakkain 1987 aloitetun viheralueselvitystyön kanssa Yleiskaavan tavoitteeksi muodostui valtuuston 1994 hyväksymien Tampereen kaupungin kehittämisen yleistavoitteiden ja valtuuston 1997 hyväksymän Tampereen kaupungin strategian ja siihen sisältyvän maankäyttöstrategian mukaan kaupunkirakenteen täydentäminen ja tiivistäminen säilyttäen kantakaupungin puistomainen ja viihtyisä ympäristö Yleiskaava toteuttaa mm tätä valtuuston päätöstä Yleiskaavaselostuksessa on esitetty otsikolla Täydentämisen perusteet ja kestävä kehitys seuraavat perusteet täydennysalueille Yleiskaavan uusien asuntoalueiden määrittelyn perusteena on ollut sekä taloudelliset että ympäristöstä aiheutuvat perusteet Täydennysalueet on sijoitettu olevan kaupunkirakenteen yhteyteen joko rakentamattomille välialueille tai olevan rakenteen laajennukseksi Täydennysalueilla on tarkoitus myös eheyttää maisema ja kaupunkikuvaa Täydennysalueita määriteltäessä on säilytetty riittävästi yhtenäisiä virkistysalueita ja osoitettu niille sujuvat kulkuyhteydet Uudet alueet on sijoitettu pääosin valmiin kunnallistekniikan tuntumaan jolloin säästetään sekä katujen vesihuollon että energiahuollon kustannuksia koska uusia runkolinjoja ei tarvitse rakentaa Täydennysalueet tukevat myös nykyisten alueiden palveluja ja turvaavat osaltaan väestömäärän kasvaessa palvelujen säilymisen alueella Uudet alueet on sijoitettu mahdollisuuksien mukaan olevien bussilinjojen tuntumaan jolloin tuetaan myös joukkoliikenteen säilymistä alueella Täydennettäessä olevaa kaupunkirakennetta vähennetään liikkumisen tarvetta jolloin liikenteen päästöt ja energian kulutus vähenevät Tässä aiheutuu asukkaille myös huomattavia aikasäästöjä Yleiskaavatyöhön liittyen tarkastettiin täydennysalueita määriteltäessä taloudellisten kysymysten lisäksi myös ympäristöllisiä kysymyksiä viheralueselvitystyön yhteydessä liite 1 Täydennysalueita on esitetty tasapuolisesti kaupungin eri osiin Tampereen kaupungin laatimassa kantakaupungin viheralueselvityksessä luonnos 3 10 1994 Tohloppijärven ympäristö on määritelty osaksi läntisten kaupunginosien keskuspuistoa jonka muita osia ovat mm Mustavuoren alue Tesomanpuisto Haukiluomanpuisto ja Epilänharju Tohloppijärven ympäristön täydennysalueet eivät sisälly tähän alueeseen Keskuspuiston osat on määritelty yleiskaavan kartalle 2 Viherverkko ja suojelu merkittäviksi viheralueena säilytettäviksi alueiksi Läntisten kaupunginosien keskuspuistokokonaisuuden pinta ala on yhteensä noin 200 ha josta Tohlopinpuisto on n 65 ha Tämä puistokokonaisuus liittyy Haukiluomanpuiston kautta Ylöjärven Teivaalanharjun ja edelleen Hämeenkyrön Pinsiönkankaan laajoihin seudullisiin virkistysalueisiin Tohloppijärven ympäristön virkistysalueet on kaupungin puistoyksikössä määritelty neljään hoitoluokkaan Avoimet alueet ovat hoitoluokassa BII maisemaniitty Metsäalueet ovat pääosin hoitoluokassa C II ulkoilumetsä mm Kohmanpuisto ja Tohlopinsuonpuisto Järven rannat ja tiheiköt ovat hoitoluokaltaan suojametsiä C III ja rakennettuihin alueisiin liittyvät pienet metsiköt lähimetsiä CI Lisäksi järven ympäristössä on mm viljelyalueita jotka on luokiteltu tunnuksella T alue on muussa käytössä Valittajan esittämä luokitus ei ole käytössä Tampereen kaupungilla Tohloppijärven ympäristöön osoitettujen täydennysalueiden pinta ala on yhteensä 15 5 ha näistä peltoalue täydennysalue nro 531 on 6 3 ha sen pohjoispuolinen metsäalue 530 1 1 ha ja Rasonhaka 534 noin 3 4 ha Täydennysalueiden asuntovaranto on yhteensä noin 460 asuntoa näistä peltoalueella noin 80 100 asuntoa sen pohjoispuolisella metsäalueella noin 15 20 asuntoa ja Rasonhaassa noin 170 200 asuntoa Tohloppijärven eteläranta on kapean rantavyöhykkeen osalta metsätyypiltään lehtoa OmaT rinteen osalta lehtomaista kangasta OMT ja taustamaaston osalta tuoretta kangasta MT Rasonhaan alue on tuoretta kangasta ja osin soistunutta aluetta Se soveltuu kulutuskestävyytensä ja kasvukykynsä vuoksi hyvin asuntoalueeksi Rannan lehdon ja asuntoalueen väliin jää metsäinen suojavyöhyke Tohloppijärven lounaisrannan lehtoalue on arvokas kasvillisuusalue joka on esitetty myös yleiskaavan kartalla 2 Viherverkko ja suojelu Järven eteläpuolisella kallioalueella joka on yleiskaavassa maiseman ja luonnonhoitoalueeksi varattua lähivirkistysaluetta VLM on kaksi geologisesti mielenkiintoista kohdetta vanha rantavalli sekä epäselvä konglomeraattijakso Järven etelä länsi ja luoteisrannan pääulkoilureitti on myös osa Kaarilan luontopolkua Tohloppijärven länsipuolinen peltoalue oli yleiskaavassa täydennysalueena aina 2 1 1996 asti jolloin kaupunginhallitus poisti sen yleiskaavaehdotuksesta mutta palautti sen alueen ehdotuksesta jätettyjä muistutuksia käsitellessään 10 3 1997 Peltoalue on viljelty alue jossa ei ole esim polkuyhteyksiä Sen merkitys virkistysalueella on tällä hetkellä lähinnä sen muodostama avoin maisematila jonka rakentaminen sulkee Tohlopinkadun kaakkoispuolen pientaloille sen rakentamine merkitsee myös järvinäkymien sulkeutumista ainakin osittain Suunnitellun täydennysalueen etäisyys Tohloppijärven rannasta on lyhimmillään noin 200 m ja uimaranta alueesta noin 100 m Tällä alueella kasvaa myös suojaavaa puustoa Peltoalueen pohjoisreuna ja pohjoispuolinen metsäalue ovat lehtomaista kangasta OMT ja osittain umpeenkasvanutta niittyä Alue soveltuu kulutuskestävyytensä ja kasvukykynsä vuoksi hyvin asuntoalueeksi Yleiskaavaehdotuksessa esitetyt täydennysalueet soveltuvat myös sekä kaavataloudellisten ominaisuuksiensa että virkistysalueiden määrän huomioonottaen täydennysalueiksi Lounaisella suuralueella on kantakaupungin yleiskaavan mukaan asemakaava ja yleiskaavapuisoja yhteensä noin 710 ha Alueen väestön on arvioitu kasvavan nykyisestä 28250 asukkaasta 31800 asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä Virkistysalueita on laskennallisesti noin 223 m2 asukas vuonna 2020 koko kantakaupungissa noin 220 m2 asukas Virkistysalueita on siis riittävästi Valittajat vaativat täydennysalueiden poistamista rakennuslain 34 n perusteella Mainittu pykälä antaa ohjeita asemakaavan laadintaan ja määrittelee sen tarkoituksenmukaisuuden ja oikeudelliset rajat Pykälän toisessa momentissa annetaan ohjeet puistojen ja virkistysalueiden suunnittelulle Virkistysalueita on järjestettävä riittävästi kaupungin eri osiin eikä näihin tarkoituksiin varattua alaa saa supistaa ilman erityistä syytä Erityisenä syynä voidaan Tohloppijärven ympäristön kuten myös muiden täydennysalueiden osalta pitää kaikkia täydennysrakentamisen perusteita Kaavatalousselvityksissä on osoitettu kantakaupungin täydennysalueiden edullisuus liite 1 Valittajat perustelevat Tohloppijärven ympäristön täydennysalueiden poistamista myös niiden pienuudella ja vähämerkityksellisyydellä Kaikista kantakaupungin 124 asuntorakentamisen täydennysalueesta on pinta alaltaan alle viiden hehtaarin alueita 90 kpl 5 10 ha 19 kpl 10 15 ha 10 kpl ja yli 15 ha n suuruisia 5 kpl Suurin osa täydennysalueista on siis vastaavan kokoisia pieniä alueita Yleiskaavan täydennysalueilla on Vuoreksen aluetta lukuun ottamatta 14200 asunnon varanto josta noin 5500 asuntoa on näillä pienillä alle viiden hehtaarin alueilla joten niiden merkitys täydennysalueiden varannossa on suuri Täydennysalueiden 530 ja 531 maaperä on hiesua tai savea ja täydennysalueen 534 moreenia Kaupungin kuntatekniikkakeskuksen suunnitteluyksikön maaperäselvityksen mukaan täydennysalueiden 530 ja 534 maaperä on rakentamisen kannalta helppoa Myös alue 531 on helppoa mutta alueella saattaa olla vaihtelua helpon ja vaikean välillä Valittajien mainitsema vanha kaatopaikka sijaitsee lähimmillään noin 150 m suunnitellusta täydennysalueesta lounaaseen rakennetun pallokentän alla Kaupungin ympäristövalvonnan ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen selvitysten mukaan ei ole todennäköistä että täydennysalueen rakentaminen lisäisi saastuneen maa aineksen valumia Maaperän saastuneisuus selvitetään asemakaavatyön yhteydessä Tohloppijärven veden laatu on hyvä ja sen laatua seurataan jatkuvasti Peltoalueelta laskevan ojan vedessä ei ole tutkimuksissa havaittu mitään haitallista Tohlopin kalastus ja suojeluyhdistyksen ym aloitteisiin Tohloppijärven kehittämisestä liikuntapuistona on hankittu kaupungin eri yksiköiden lausunnot Ympäristölautakunnan kokouksessa 29 9 1998 on todettu että aloitteet eivät anna aihetta toimenpiteisiin Kehittämissuunnitelmassa esitetyt asiat ovat pääosin toteuttamiseen liittyviä asioita joista tehdään päätökset erikseen Yleiskaava ja asemakaava antavat riittävät valmiudet toteuttamiselle virkistysaluevarausten osalta Kaavoitusyksikön käsityksen mukaan valituksissa ei ole tuotu esille lisäperusteita joiden vuoksi täydennysalueista olisi syytä luopua ALA PISPALAN TÄYDENNYSALUE Ala Pispalan täydennysalueen nro 557 pinta ala on 4 ha ja alueen varanto yleiskaavassa on noin 80 100 asuntoa Palstaviljelyalue on asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta ja urheilupalvelujen aluetta ja jo valtuuston 1988 hyväksymässä yleiskaavassa pientaloaluetta Ala Pispalan täydennysalueella pätevät samat täydennysrakentamisen periaatteet kuin muidenkin täydennysalueiden kohdalla Ne on esitetty tässä tekstissä Tohloppijärven alueen kohdalla Täydennysalue on myös kaavataloudellisesti edullinen vaikka alueen perustamisolosuhteet ovat keskinkertaista vaikeammat Alueelle laaditun rakennettavuusselvityksen mukaan rakennukset tulee perustaa paaluille koska alueella on kolmesta viiteen metriä paksu löyhä koheesiomaakerros Kantakaupungin viheralueselvityksessä on Pyhäjärven ranta alue osittain sekä Tahmelan lähteen alue todettu merkittäviksi viheralueiksi ja ne on merkitty myös yleiskaavan karttaan 2 Viherverkko ja suojelu Yleiskaavan kartalla 1 Maankäyttö merkintänä on maiseman ja luonnonhoitoalueeksi varattu lähivirkistysalue VLM Täydennysalue 557 ei kuulu näihin alueisiin Tahmelan lähteen ja rannan virkistysalueella on kevyen liikenteen reitti joka johtaa Tahmelan kautta Pyynikin luonnonsuojelu ja virkistysalueille sekä länteen Vaakkolammin virkistysalueen kautta edelleen Tohloppijärven virkistysalueelle ja muille läntisen keskuspuistokokonaisuuden alueille Pispalan alue kuuluu lounaiseen suuralueeseen jonka virkistysalueiden määrän on arvioitu olevan 223 m2 asukasta kohti v 2020 kun se koko kantakaupungin osalta on 220 m2 Pispalan merkittävyys on otettu huomioon yleiskaavamerkinnöissä jotka ohjaavat alueen jatkosuunnittelua Alue on merkitty yleiskaavan kartalla 2 Viherverkko ja suojelu merkittäväksi kohteeksi jota koskevissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon sen arvo Alue on kulttuurihistoriallisesti rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä ja sen erityspiirteet tulee ottaa huomioon yksityiskohtaisessa kaavoituksessa Samalle kartalle on merkitty lisäksi alueen luonnonmuistomerkit merkittävät rakennukset ja arvokkaat kasvialueet mm Tahmelan lähde Lorisevanpuisto sekä Pispalan laaja yhtenäinen kulttuurikasviston esiintymäalue Alueen merkittävyys ei kuitenkaan estä Pispalan alueen kehittämistä vaan velvoittaa monipuoliseen ja tarkkaan suunnitteluun yksittäisten hankkeiden osalta Ylä ja Ala Pispalan asukasluku on alentunut vuoden 1970 5000 asukkaasta nykyiseen 2900 asukkaaseen Vähäisestä asuntorakentamisesta ja asumisväljyyden kasvusta johtuva asukasmäärän pieneneminen on johtanut palvelujen vähenemiseen ja joukkoliikenteen palvelutason alenemiseen Tämä saattaa johtaa palvelujen hankintaan alueen ulkopuolelta ja siten alueen sisäisen liikenteen kasvuun Täydennysalueen 557 jatkosuunnittelussa tarkentuu myös alueen rakenne Rakennuslain tarkoittamasta ja yleiskaavan selostuksen kohdissa 4 11 ja 4 13 kuvatusta yleiskaavan yleispiirteisyydestä johtuen asuntoaluevarauksesta 1 3 on alueen sisäistä puistoa joka osoitetaan yleensä vasta asemakaavassa Tällä perusteella osa Pispalan kasvimaa alueesta voidaan yleiskaavaehdotuksen pohjalta säilyttää ja osoittaa asemakaavassa virkistysalueeksi tai perustellen palstaviljelyalueeksi ja osa asuntoalueeksi Yleiskaavan täydennysalueen 557 asuntovaranto perustuu tähän ratkaisutapaan Yleiskaavasuunnitelma valmisteltiin pääosin vuosina 1990 1992 jolloin yleiskaavaluonnos valmistui Tästä syystä YVA lain maankäytön suunnittelua ohjaavia osia ei ole ollut mahdollista toteuttaa Ympäristövaikutusten arvioinnista tuli säännökset lainsäädäntöön v 1994 Rakennuslain 3 mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset sekä yhdyskuntataloudelliset sosiaaliset kulttuuri ja muut vaikutukset Lisäksi kaavaehdotusta valmisteltaessa kaavaan voidaan sisällyttää erityinen selvitys ympäristövaikutuksista jos suunnitellulla maankäytöllä on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia Rakennusasetuksen 27 n mukaan yleiskaavan selostuksessa on tarpeen mukaan esitettävä kaavan toteuttamisen ympäristölliset yhdyskuntataloudelliset sosiaaliset kulttuuri ja muut vaikutukset Jo ennen lainsäädännön muuttumista ympäristöasioiden selvittäminen on ollut Tampereella merkittävä osa kaavatyötä ja on sitä edelleenkin Tämän yleiskaavan yhteydessä ympäristöasiat on selvitetty kattavammin kuin koskaan aiemmin mm viheralueselvityksessä ja erillisissä ympäristöselvityksissä Myös jokaisen täydennysalueen kohdalla on kaavatyön yhteydessä arvioitu yksittäisen alueen merkitys eri näkökulmista katsottuna osana ympäröivää aluetta osana kaupunkia ja osana kaupunkiseutua Näitä arvioita ei kuitenkaan ole kirjattu yleiskaavaselostukseen jokaisen täydennysalueen osalta vaan niistä on tehty kaikkia alueita koskeva täydennysrakentamisen perusteet teksti yleiskaavaselostukseen Yleiskaavan vaikutusten arviointi raportti on tehty eri asiantuntijoiden yleispiirteisenä tarkasteluna luonnosvaiheen jälkeen ehdotusvaiheessa Tästä raportista on tiivistelmä yleiskaavan selostuksen kohtana 5 Yleiskaavan vaikutukset Kaavoittajan käsityksen mukaan yleiskaavassa noudatettu menettely on lainsäädännön mukainen koko kaupungin yleiskaavaan sopiva vaikutusten arviointi joka tarkentuu jatkossa asemakaavatyön yhteydessä kun alueet suunnitellaan yksityiskohtaisesti Valittajien mielestä kaavan ratkaisujen ja tavoitteiden välillä on ristiriita He mainitsevat erityisesti kestävän kehityksen periaatteen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen Kaavoittajan näkemyksen mukaan ristiriitaa ei ole Kestävä kehitys ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen voimakkaiden keskusten vaikutuspiirissä ovat toinen toistaan tukevia asioita Täydennysrakentamiseen liittyy aina myös riittävän suurien yhtenäisten vapaa alueiden varaaminen tiiviin yhdyskuntarakenteen vastapainoksi Suurilla yhtenäisillä viheralueilla voidaan myös pieniä alueita paremmin säilyttää luonnon monimuotoisuutta luonnon kirjoa Myös pienillä viheralueilla ja rakennetulla alueella luonnon kirjon säilyttämiseen tulee pyrkiä huolellisen suunnittelun ja toteuttamisen kautta Yleiskaavan käsittely ja tiedottaminen on tapahtunut lainsäädännön mukaisesti kuten tekstin yleistä osassa on kuvattu Ala Pispalan täydennysalueen osalta ei jätetty mielipiteitä luonnosvaiheen nähtävillä olon yhteydessä 1992 eikä muistutuksia ehdotusvaiheen ensimmäisen nähtävillä olon yhteydessä 1996 Muistutukset on jätetty vasta toisen nähtävillä olon yhteydessä 1998 Yleiskaavaratkaisu on ollut samanlainen tältä osin joka vaiheessa Asukkaiden kirjelmät ja kannanotot asiassa käsitellään jo aloitetun asemakaavatyön yhteydessä Muistutuksista ja lausunnoista laadittua tiivistelmää käsitellään tämän tekstin yleistä osassa Yleiskaavaehdotuksesta on pyydetty ensimmäisen nähtävillä olon yhteydessä 1996 sekä Pirkanmaan liiton museoviraston että kaupungin museotoimen lausunto Toisen nähtävillä olon yhteydessä lausuntoja ei enää pyydetty museovirastolta ja museotoimelta koska yleiskaavaehdotusta ei näitä toimialoja kiinnostavien asioiden osalta oltu oleellisesti muutettu Asemakaavatyön yhteydessä lausunnot voidaan pyytää tarvittaessa Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta sisällöstä ja aluerajauksista ei päätetä yleiskaavan yhteydessä Valituksissa ei ole kaavoittajan mielestä esitetty lisäperusteita joiden vuoksi Ala Pispalan täydennysalueesta tulisi luopua HERVANTAJÄRVEN JA LAHDESJÄRVEN ALUEISTA Kaupunginvaltuuston pöytäkirjassa olevaa numerovirhettä täydennysalueen nro 313 käsittelyn yhteydessä voidaan pitää oikaisuluontoisena korjauksena joka on tarkistettavissa valtuuston kokouksesta äänitetyltä nauhalta Lisäksi yleiskaavaehdotuksessa ei ole pöytäkirjassa mainittua täydennysaluetta nro 131 Yleiskaavan epäselvyyksistä valittaja mainitsee virheet karttojen mittakaavamerkinnöissä ja liitekarttojen numeromerkinnöissä Valittajan mainitsema virhe mittakaavajanan viimeisessä numerossa pitää paikkansa Se ei kuitenkaan tee kartasta epäluotettavaa tai lukukelvotonta sillä neljä ensimmäistä numeromerkintää ovat oikein ja mittakaavajanaa luetaan pääsääntöisesti alusta loppuun päin Lisäksi mittakaavan numeromerkintä 1 20000 on oikein Hervantajärven itäisin A 1 alue on täydennysalue numero 328 jolla numerolla se on esitetty yleiskaavan liitekartassa 18 täydennysalue numero 326 on Kaukajärvellä eikä Hervantajärvellä Yleiskaavan muistutuksista ja lausunnoista on tehty tavanomaiseen tapaan käsittelyä varten tiivistelmä jota on kuvattu tarkemmin tämän tekstin yleistä osassa Kantakaupungin yleiskaavatyön yhteydessä on tehty poikkeuksellisen paljon luonto ja ympäristöselvityksiä joita on kuvattu tarkemmin liitteessä 1 sekä tämän tekstin yleistä osassa Eteläisen Tampereen ja Lempäälän raja alueelta on laadittu lisäksi erilliset maisemaselvitykset ensin Vuoreksen alueelta ja myöhemmin laajentaen Koipijärvi Vuoreksen alueelta Maisemaselvityksiin liittyvät seuraavat kartat maaperä korkeussuhteet kaltevuudet ilmasto olot vesisuhteet ja kasvillisuus sekä Tampereen alueelta lisäksi metsiköiden ikä rakennettavuusselvitys ja rakentamista rajoittavat luonnontekijät Nämä selvitykset ovat olleet yleiskaavan maankäyttöalueiden määrittelyn pohjana Vesitalouden kannalta merkittävät suoalueet kosteikot ja laskuojat on merkitty virkistysalueiksi Maisemaselvityksessä on todettu että Hervantajärven valuma alue on suhteellisen pieni noin 450 ha Tästä alueesta on vajaa 100 ha merkitty yleiskaavaehdotuksessa asuntoalueiksi Yleiskaavamerkinnän yleispiirteisyydestä johtuen noin kolmasosa asuntoalueista tulee lisäksi asemakaavavaiheessa virkistysalueiksi Asuntoalueiden sijoittaminen alueelle ei vähennä valuma alueen veden määrää ongelmaksi saattaa muodostua pikemminkin veden laatu Hervantajärvessä Asemakaavatyön yhteydessä tulee selvittää kevennetyn kunnallistekniikan mahdollisuus jolloin mahdollisimman suuri osa sadevesistä palautuisi hyvälaatuisina luontoon Oleellista Hervantajärven veden laadun suhteen on riittävän leveiden puskurivyöhykkeiden jättäminen ranta alueelle Makkarajärvi muodostaa oman erillisen kattilamaisen valuma alueen Pintavesiä ei sieltä pääse Hervantajärveen Mahdollisesti pohjavesivaluntana virtaavia vesiä ei ole tarkoituksenmukaista selvittää kokonaisyleiskaavan vaan osa aluekohtaisen osayleiskaavan tai asemakaavan yhteydessä Kaupunginvaltuusto päättikin 27 5 1998 yleiskaavaa käsitellessään että ympäristötoimi teettää ennen Hervantajärven pohjoispuolisten täydennysalueiden asemakaavoitukseen ryhtymistä hydrologisen asiantuntijatutkimuksen joka selvittää alueiden rakentamisen vaikutukset eri vaihtoehdoilla Hervantajärven vedenpinnan korkeuteen eri vuodenaikoina Tämä tutkimus tehdään alueen tarkemman osayleiskaavatyön yhteydessä vaihtoehtojen ympäristövaikutusten selvitykseen liittyen Viitastenperän alue on merkitty yleiskaavan karttaan 2 Viherverkko ja suojelu arvokkaaksi kasvialueeksi tunnus N37 Hervantajärven pohjoispuolisen alueen ja Viitastenperän alueen luonnonsuojeluhankkeeseen ei kaavoitusyksikön mielestä ole perusteita käytettävissä olevien selvitysten perusteella Hervantajärven pohjoisranta ja Lahdesjärven ranta alueet joilla on loma asuntoja tai omakotitaloja on yleiskaavaan merkitty osaksi virkistysaluetta merkinnällä ra Alueen osa jolla olevat asuin ja lomarakennukset voidaan säilyttää Uuden asuin tai lomarakennuksen rakentaminen ei ole sallittua Merkintä aiheuttaa valittajien mielestä omistajille kohtuutonta haittaa mm rakennusten korjaustöihin ja uudisrakentamiseen sekä alentaisi kiinteistön arvoa Merkintä ei kuitenkaan estä peruskorjaustoimenpiteitä Kantakaupungin rantarakentamisperiaatteita on käsitelty kaupunginhallituksessa yleiskaavaluonnoksen käsittelyn yhteydessä 1993 kolmen vaihtoehdon pohjalta Vaihtoehto 1 Rakennetut rannanosat merkitään loma asuntoalueeksi Tämän ja mahdollisen uuden tausta asutuksen väliin jätetään 100 metriä leveä puistokaista loma asumisen tunnun säilyttämiseksi ranta alueella Ratkaisu vähentää huomattavasti tausta alueelle sijoitettavien asuntotonttien määrää Vaihtoehto 2 Loma asumiseen edelleenkin soveltuvat rannanosat merkitään loma asuntoalueeksi Osalle rannan taustamaastoa muodostetaan pientaloalueita joihin liitetään viemäriverkkoon kytkettävät osat lomarakennuspaikoista Tarkka rajaus tehdään asemakaavoituksen yhteydessä Muita ranta alueella olevia lomarakennuksia voidaan yleiskaavamääräyksen mukaan edelleenkin kunnostaa ja vähäisesti laajentaa mutta uutta lomarakentamista ei enää ranta alueelle puolleta Rakennusten vesihuolto järjestetään kiinteistökohtaisesti omistajan toimesta Vaihtoehto 3 Loma asuntokäyttöön rakennetut rannanosat osoitetaan pientaloalueeksi Merkintä tuo kaupungille rantojen viemäröinnin ja osittain myös pumppaamojen rakentamisvelvollisuuden asemakaavoituksen yhteydessä Ratkaisu muuttaa merkittävästi Tampereella tähän saakka noudatettua rantarakentamistapaa Yleiskaavaehdotuksen laadintaperiaatteeksi kaupunginhallitus hyväksyi 31 5 1993 vaihtoehdon 2 jolta pohjalta kaupunginhallitus käsitteli myös 10 3 1997 yleiskaavaehdotuksesta jätetyt muistutukset sekä 11 5 1998 korjatusta yleiskaavaehdotuksesta jätetyt muistutukset Pysyvän asunnon rakennusluvan saaneet kohteet on merkitty omalla merkinnällä yleiskaavakarttaan ra alueiksi merkityillä alueilla Alueiden kaavoitus tuo aina mukanaan sekä rajoitteita että mahdollisuuksia Täysin vapaa rakentaminen ei ole Suomen lainsäädännön mukaan mahdollista Varsinkin rantarakentamisen säännökset ovat tiukentuneet viime vuosina Kaavoittajan käsityksen mukaan ra merkintää voidaan pitää täysin kohtuullisena ja lain mukaisena sillä se sallii kiinteistöjen nykyisen käytön ja myös niiden osittaisen kehittämisen Suurin osa ra merkinnän omaavista ranta alueista muodostaa jo nyt rakennuslain 4 n tarkoittamaa taaja asutusta jota ei saa muodostaa ilman asemakaavaa tai rantakaavaa tai sijaitsee rakennuslain 6a n tarkoittamalla meren tai vesistön rantavyöhykkeellä jonne ei saa rakentaa

    Original URL path: http://pispala.fi/kurpitsa/khlausunto.htm (2016-05-01)
    Open archived version from archive


  • toimitamme lisää materiaalia Asemakaava arkkitehti Järvi Asemakaavoitusohjelman hyväksymispäätös koskee kaavoitusyksikön töiden ohjelmointia ja on siten luonteeltaan valmistelupäätös joista ei voi valittaa Kaupunginvaltuusto hyväksyi 27 5 1998 kantakaupungin osayleiskaavan jossa osa nykyisin palstaviljelyyn käytetyistä alueista Pispalassa on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi Yleiskaavan hyväksymisestä on mm tämän alueen osalta valitettu ympäristöministeriöön joka ei vielä ole tehnyt päätöstään asiasta Yleiskaava ei siten vielä ole lainvoimainen Vuonna 1988 hyväksytyssä yleiskaavassa sama alue on vastaavasti merkitty

    Original URL path: http://pispala.fi/kurpitsa/oikvaatimus.htm (2016-05-01)
    Open archived version from archive


  • kolmessa kuukaudessa ja ympäristöministeriö vahvistanee kaavan noin kolme kuukautta valtuuston päätöksen jälkeen edellyttäen että nähtävillä ollessa ehdotuksesta ei saada oleellisia muistutuksia eikä valtuuston päätöksestä valiteta Uusien asemakaavojen laatiminen vv 2000 2002 keskittyy Kaukajärvelle Hervantaan ympäristöineen Koilliskeskuksen ympäristöön Raholaan ja Kalkkuun Muualla kantakaupungissa on yksittäisiä täydennyskohteita Lisäksi resurssien puitteissa pyritään asemakaavaa tarkistamaan arvokkailla vanhoilla alueilla miljöön suojelemiseksi Näitä alueita on Lapissa Petsamossa Nekalassa Härmälässä ja Kissanmaalla Asemakaavoitusohjelman mukaan kaupungin tontinluovutuksen edellyttämä tonttivaranto voidaan turvata Vuosittain kaavoitetaan pääosin kaupungin maille vähintään 170 000 k m2 asuntorakennusoikeutta Vuosina 1991 1998 kaupunki on luovuttanut asuintontteja keskimäärin noin 60 000 k m2 verran vuodessa Vuonna 1998 valmistui Tampereella kaikkiaan uutta asuntokerrosalaa 147825 m2 Omakotitontteja asemakaavoitetaan kuitenkin soveltuvissa täydennysrakentamiskohteissa Yhtiömuotoisten ja kytkettyjen pientalotonttien määrää lisätään Raholassa tutkitaan perinteistä tiiviimpää pientalovaltaista asumista Kaupungilla on valmiiksi asemakaavoitettua teollisuusaluetta pääosin Lahdesjärvellä Teollisuustontteja on luovutettu vuosina 1991 1998 keskimäärin noin neljä hehtaaria vuodessa Viime vuosina kysyntä on vilkastunut Vuonna 1998 luovutettiin kymmenen hehtaaria Yksittäiset kiinteistönomistajien hakemat tonttikohtaiset asemakaavan muutokset muodostavat lukumääräisesti enemmistön asemakaavatöistä Näiden asemakaavamuutosten ohjelmointi ennakolta on pääosin mahdotonta Ne liittyvät yleensä ajankohtaisiin rakennushankkeisiin ja edistävät yhdyskuntarakenteen täydentämistä Hankkeet ovat usein kiireellisiä Muutoksen laatimisesta peritään lain sallimat kulut Päätösehdotus Apulaiskaupunginjohtaja Eskonen Ympäristölautakunta päättää hyväksyä asemakaavoitusohjelman vuosille 2000 2002 ja

    Original URL path: http://pispala.fi/kurpitsa/askaavohjelma.htm (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Ympäristöministeriön päätös Tampereen yleiskaavasta 12.12.2000
    täydennysalueiden osalta AR 557 Tahmela AK 534 Tohloppi AO 313 AR 335 ja AR 329 Hervantajärven pohjoispuoli Hervantajärven Makkarajärven ehdotettu luonnonsuojelualue AR 301 Kirkkosuo Munapuolenahde AO 324 AR 321 ja AR 322 Vihiojan varsi Lisäksi on vaadittu että yleiskaava ei tule voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman ja yleiskaava alueella asemakaavat ja niiden muutokset tulee alistaa ympäristöministeriön vahvistettavaksi Valituksen laatimisesta aiheutuneet kulut tulee korvata Päätöksessä ei ole huomioitu asukasmielipidettä ja päätös on tehty puutteellisin ympäristöselvityksin Viher ja virkistysalue enempää kuin kulttuuri ja sosiaalisilla arvoilla ei ole ollut merkitystä päätöstä tehtäessä Kaavaluonnoksen käsittelystä virkamiehet ovat antaneet epätotuudenmukaista tietoa Kaavaa ei tule vahvistaa seuraavien kohteiden osalta Tahmelan kasvimaa Etelä Pispalan asumistiheys edustaa jo nyt kaupungin kärkeä Alueella on sekä kulttuuri maisema että virkistysarvoja ja siellä on myös arvokkaiden kasvien esiintymiä Tahmelan kasvimaalla vihannesten viljelyllä on yli sadan vuoden perinteet ja multa on erittäin ravinteikasta Alue rajoittuu Tahmelan lähteeseen jonka vesitaloutta uudisrakentaminen järkyttäisi Tohlopin metsä ja Rasonhaka Alue edustaa harvinaista lehtoa Tampereen kuusivaltaisten metsien joukossa Sen kasvi ja pesimälintulajisto on poikkeuksellisen runsas Arvokas lehto tarvitsee jäljellä olevan metsän suojavyöhykkeeksi Hervantajärvi Hervannassa ja sen lähiympäristössä asuu nyt 20 000 ihmistä Hervantajärven pohjoispuolen metsän tulee säilyä eheänä virkistysalueena Alueella esiintyy mm EU n luontodirektiivin suojelun alainen liito orava Kirkkosuo ja Munapuolenahde Kaavaluonnoksessa alue on merkitty viheralueeksi mutta todellisuudessa siitä on tulossa golf kenttä ruohoaavikoineen Työt on jo aloitettu Munapuolenahteen tiivistysalue tuhoaa kosteikkoa Vihiojan varsi on jääkauden jälkeinen lasku uoma jonka varret ovat osin olleet viljeltyinä Oja on viehättävä pusikkoineen kesäisine kukkaloistoineen ja lajirunsaine kasvustoineen Tiivistysrakentamisen seurauksena pusikot siistittäisiin maisemapuistoiksi ja monipuolinen lajisto vaihtuisi yhden lajin ruohikoksi istutuspensaineen Alue tulee säilyttää monimuotoisen kaupunkiluonnon malliesimerkkinä Kaavaa koskevat päätökset eivät ole olleet yksimielisiä vaan niistä käytiin keskustelua ja jätettiin eriävä mielipide Yleiskaavan käsittelyssä on osoitettu kansalaismielipiteen vähättelyä epädemokraattista luottamusmenettelyä ja luontoarvoja kunnioittamatonta toteutustapaa 8 Hervanta Seura ry n ja sen asiakumppaneiden valitus Valittajat ovat vaatineet että yleiskaavapäätös hylätään ja kaava asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi laillisuusvalvonnan puuttuessa yleiskaava on hylättävä muistutusten jaottelun mukaisesti ainakin Lahdesjärven ja Hervantajärven alueilla joiden rakennusoikeudet on merkitty numeroilla AR 336 AK 337 sekä AO 313 SE AK 334 AR 335 AR 329 AR 327 AO 328 ja AR 314 C 11 sekä VLK ja molempien ranta alueilla olevia ra viheralue merkintöjä koskien ja palautettava vanhan yleiskaavan maankäyttömerkinnät voimaan Hervantajärven pohjoisrannan koko osuudella ja Lahdesjärven pohjois ja etelärannan osuudella Tehdyn aloitteen mukaisesti Hervantajärven luonnonsuojelualue tulee varata yleiskaavaan merkinnällä SL 4 laillisuusvalvonnan laiminlyönnin tutkinta on suoritettava yleiskaavavalmistelussa Tampereen kaupunki toimittaa valitusviranomaiselle koko valituksen vaatiman yleiskaava aineiston täydellisenä mukaan lukien vanhan yleiskaavan 27 1 1988 yleiskaavaehdotuksen 10 12 1997 ja siihen annetut muistutukset ja lausunnot kehitetyn yleiskaavaehdotuksen 7 7 1998 tarkistetun yleiskaavan 11 5 1998 ympäristölautakunnan kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston täydelliset kokouspöytäkirjat ja lausunnot joissa yleiskaavaa on käsitelty 27 1 1988 jälkeen tätä valitusta koskeva oikaisuvaatimus 19 5 1998 liitteineen Tampereen kaupunginhallituksen pöytäkirjat täydellisinä 11 5 1998 jälkeen Tampereen kaupunginvaltuuston pöytäkirja 27 5 1998 täydellisenä yleiskaavapäätös 109 muutettuine asiakirjoineen täydellisenä Timo Sivulan kirje 16 6 1998 jne asiakirjat jotka liittyvät tämän kunnallisvalituksen käsittelyyn ympäristöministeriön ei tule määrätä yleiskaavaa tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman eikä antaa määräystä siitä että yleiskaavan alueella asemakaavoja ei ole alistettava vahvistettavaksi sikäli kuin ne koskevat Lahdes ja Hervantajärven tässä valituksessa käsiteltyjä alueita oikaisuvaatimuksista ja valituksesta aiheutuvat kustannukset on Tampereen kaupungin korvattava valittajille laillisine korkoineen Valituksessa on mainittu Tampereen kaupunginhallituksen päätös 11 5 1998 Valituksen mukaan yleiskaavasta tehdyissä muistutuksissa oli vaadittu muutoksia laillisuusperusteilla joita kaupunginhallitus ei ole päätöksessään huomioinut Muistutuksista on kaupunginhallituksessa tehty tiivistelmiin perustuva päätös joka ei ole ollut vain valmistelua Valmistelevat virkamiehet eivät ole muistutusten tiivistelmässä maininneet esitetyistä laillisuusperusteista jotka on salattu päätöstä tehneiltä toimielimiltä Valtuustolle tehtyjä päätösesityksiä voi pitää valmistelupäätöksinä jotka on tehty ilman kaupunginhallituksen laillisuusvalvontaa jolloin niihin on tullut lainvastaisuuksia Kaupunginhallituksen päätökseen on jätetty eriävä mielipide ja valtuuston päätöksestä äänestettiin Valituksessa on vaadittu että ympäristöministeriö pyytää alkuperäisten muistutusten kopiot kaupunginhallitukselta veloituksetta Lahdesjärven ympäristöstä tehtiin 37 muistutusta Hervantajärven ympäristöä koskevia oli 63 Lyhennelmissä ja tiivistelmissä on muistutuksia karsittu niin etteivät laillisuusperustelut tule esille Vastineet on lyhennetty eikä valtuutettu ole voinut saada täyttä selvyyttä mitä muistuttaja on tarkoittanut Kunnan päättävät toimielimet ovat tehneet päätöksiä joissa on lainvastaisia kohtia Huolimatta lainvastaisuuksien ilmoituksista eivät päätöstoimielimet ole vaatineet asiasta selvitystä Kaupunginhallituksen ja valtuuston päätöksistä ei ilmene onko esittelijä ilmoittanut eriävän mielipiteensä todetessaan vedottavan asian lainvastaisuuteen Kaupunginvaltuutettu ylikonstaapeli Seppo Rantanen on kaupunginhallituksen jäsen ympäristölautakunnan kaupunginhallituksen edustaja sekä porvariryhmän puheenjohtaja Hän on myös Tampereen Poliisien Yhdistys ry n jäsen yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja vuosina 1980 1984 ja ammattikuntansa aktiiviedustaja etujen ajamisessa Yleiskaava alueella Hervantajärven keskisellä pohjoisrannalla sijaitsee kaupungin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella oleva Tampereen Poliisien Yhdistys ry n vapaa ajanviettoalue jolla on uusi hirsisauna vanhempi paviljonki sekä toistakymmentä kevyttä huonokuntoista lomarakennusta Tontti on yleiskaavassa erotettu ympäröivästä viheralueesta rakennusalueeksi Samaa RA aluetta aikaisemmassa yleiskaavassa ollut leiri ja virkistyskoti Kalliosalmi RN o 5 74 on nyt merkitty viheralueeksi Merkinnän ra mukaan alueella olevat asuin ja lomarakennukset voidaan säilyttää mutta uuden rakentaminen ei ole sallittua Alueella olevat muut tilat joita on useita ovat saaneet saman kohtalon kuin Kalliosalmi Ympäristöministeriön tulee tutkia Rantasen asema luottamustoimen mahdollisessa väärinkäytössä muiden kunnan jäsenten epäeduksi yleiskaavan valmistelu ja päätösprosessissa Vakavana virheenä erityisesti Hervantajärven osalta on sen ympäristövaikutusten arvioinnin puuttuminen ja myöhäisherännäisyys Valituksessa on myös käyty läpi kaavaehdotuksesta annetut lausunnot Valituksessa on mukana Vuoriston ja hänen asiakumppaneidensa 19 5 1998 allekirjoittama oikaisuvaatimus sekä 12 6 1998 allekirjoitettu oikaisuvaatimuksen uusinta Oikaisuvaatimukset on tehty kaupunginhallituksen 11 5 1998 tekemästä päätöksestä nro 297 Oikaisuvaatimukseen on tehty tutkimatta jättämispäätös 1 6 1998 346 Uusitun vaatimuksen on kaupunginlakimies palauttanut saatteellaan 16 6 1998 Valituksessa vaaditaan selvitettäväksi ovatko virkamiehet virantoimituksessaan ja luottamusmiehet yleiskaavakäsittelyssä noudattaneet puolueettomuutta ja tasapuolisuutta sekä antaneet ohjeita muistutusten tekemisessä sekä antaneet ohjeita valtuutetuille niin kuin laissa edellytetään Esitykset Hervanta luonnonsuojelualueeksi Tampereen kaupungissa on normaalia vähemmän luonnonsuojelualueita Vuonna 1998 esitti Mikko Närhi Hervantajärven pohjoisrannalle luonnonsuojelualuetta Myöhemmin Eila Sihvonen ja Esko Vuoristo yhtyivät esitykseen ja määrittelivät luonnonsuojelualueen rajat Alueella esiintyy useita liito oravan pesimäalueita alkaen Tohtorinpuiston eteläpuolelta jatkuen Majarantaan Salmenkallion itäpuolelle ja Makkarajärven länsi ja itäpuolelle Liito oravien reviirit koskevat välittömästi yleiskaavan rakennusalueita AO 313 SE AR 329 ja AR 335 9 Kari Suvannon ja hänen asiakumppaneidensa valitus Valittajat vaativat ensisijaisesti että yleiskaavaa ei vahvisteta niiltä osin kuin se koskee Hervantajärven Särkijärven sekä Lahdesjärven alueilla sijaitsevia valittajien omistamia kiinteistöjä jotka on yleiskaavassa varattu merkinnällä ra VLM alueiden osaksi viheralueena jolla olevat asuin ja lomarakennukset voidaan säilyttää mutta uuden asuin tai lomarakennuksen rakentaminen ei ole sallittua Eli kaikki valittajien omistamien kiinteistöjen alueet tulee säilyttää loma asuntoalueena RA 3 toissijaisesti että kaavaa ei vahvisteta niiltä osin kuin se koskee edellä selostettuja Hervantajärven ja Lahdesjärven alueita yleiskaavaa ei määrätä tulevaksi voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman edellä tarkoitetuilla alueilla eikä tälle alueelle anneta määräystä siitä että yleiskaava alueella asemakaavoja ja niiden muutoksia ei ole alistettava vahvistettavaksi lisäksi että ympäristöministeriö suorittaa katselmuksen Hervantajärven ja Lahdesjärven alueilla varaa valittajille tilaisuuden vastineen antamiseen sekä velvoittaa Tampereen kaupungin korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut 15 000 markkaa laillisine korkoineen Yleistä kaava asiakirjoista Kaava asiakirjoja leimaa epätarkkuus esimerkiksi karttojen 1 ja 2 mittakaavamerkinnöissä Samoin kartassa l Hervantajärven alueen itäisimmän A 1 alueen merkinnän AO 328 numeroinnissa Selostuksen liitteessä 18 alue on merkinnällä AO 328 kun taas muistutusten tiivistelmän karttaliitteessä AO 326 Epätarkkuudet ovat olleet KHO n käytännössä perusteita joilla kaava on jätetty vahvistamatta Yleiskaavan käsittely Tampereen kaupungin viranomaisissa ja toimielimissä Muistutusten tiivistelmässä on sivuutettu Erkki ja Eila Mikkosen Kari Suvannon Elvi Michelssonin ja Meri Sisko Vuoriston tekemät huomautukset asianosaisten keskinäisen tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta Ympäristötoimen vastineessa tätä ei käsitellä lainkaan Tiivistelmässä ei käsitellä myöskään useissa muistutuksissa esille tuotuja kaavoitusperiaatteita Virheet tiivistelmässä ovat aiheuttaneet sen ettei kaupunginvaltuustolla ole ollut riittäviä tietoja tehdessään päätöstä Näillä seikoilla olisi ollut vaikutusta asian ratkaisuun Hervantajärven alue yleiskaavassa Alue 313 varattiin selvitysalueeksi merkittävien virkistys ja suojeluarvojen uudelleen arvioimiseksi Alueiden 329 334 ja 335 osalta valtuusto päätti että ennen asemakaavoittamiseen ryhtymistä ympäristötoimi teettää hydrologisen asiantuntijatutkimuksen joka selvittää rakentamisen vaikutukset eri vaihtoehdoilla Hervantajärven vedenpinnan korkeuteen eri vuodenaikoina Hervantajärven alueella pesii myös mm liito oravia Vahvistetussa seutukaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta A ja lähivirkistysaluetta VL sekä teollisuustoimintojen aluetta T Lisäksi on ohjeellinen ulkoilureitti Lahdesjärven alue Myös tällä alueella pesii mm liito orava Liito oravan suojelua koskevia säännöksiä ei kaavassa ole otettu huomioon Yleiskaavan lainmukaisuus VLM alueiden ra merkintä aiheuttaa kohtuutonta haittaa tonttien omistajille Siitä aiheutuu suuria hankaluuksia rakennusten korjaustöiden kannalta eikä rakennuksen tuhoutuessa saisi rakentaa uutta Ennen kaavan vahvistamista on selvitettävä esitetyn luonnonsuojelualueen perustaminen Luonnonsuojelulain ns läpäisyperiaate tulee näkyä kaavoituksessa Ympäristövaikutusten kokonaisselvitys on tehtävä ennen kaavan vahvistamista Tasapuolinen kohtelu yleiskaavassa Maanomistajien tasapuolinen kohtelu on syrjäytetty kaavaa laadittaessa Kaupungin omistuksessa oleva Hervantajärven pohjoisrannalla oleva R 1 alue on vapautettu kuulumasta VLM alueeseen ja ra määräyksistä Myös Hervantajärven etelärannan omistajat on asetettu edulliseen asemaan valittajiin nähden Ensin mainittujen maat säilyvät loma asuntoalueina melkoisine rakennusoikeuksineen Jopa pohjoisrannalla sijaitsevat tontit ovat keskenään eriarvoisessa asemassa koska yksi pohjoisrannalla sijaitsevista tonteista on saanut merkinnän R 1 Kaavaselostuksen mukaan osaa loma asunnoista ei alavan sijaintinsa vuoksi voida liittää kohtuullisin kustannuksin vesihuoltoverkkoon Valittajat ihmettelevät tätä lausumaa koska kukaan ei ole vaatinutkaan loma asuntojen liittämistä vesihuoltoverkkoon Myöskään saman järven pohjoisranta ei voi olla alempana kuin sen eteläranta Muita vaatimuksia Uusien selvitysten kohteeksi tulee ottaa myös ranta alueiden taka alueita A 1 koska kerrostalojen rakentaminen vaatii maan paalutusta ja kuivaamista ym toimenpiteitä jotka vaikuttavat koko Hervantajärven ja valuma alueiden muiden järvien vesitalouteen sekä rantaosiin Koko Hervantajärven alue olisi tullut ottaa SE alueeksi Tilakohtaiset erityisperustelut Lähes kaikki tilojen omistajat ovat investoineet rakennuksiin viimeaikoina joten merkintä ra on kohtuuton tästäkin syystä sillä investointien arvo romahtaa kaavan myötä Kari Suvanto Salmenkallio RN o 5 75 Tilalla oleva vakituisen asumuksen tasoinen rakennus on uusi valmistunut vuonna 1987 Tilalla on sähköt porakaivo vesi ja viemäri Erkki ja Eila Mikkonen Koivuranta RN o 5 20 Mikäli rakennusta ei voi kehittää se menettää merkityksen asuntona mitä on pidettävä kohtuuttomana Elvi Michelsson Kalliosalmi RN o 5 74 Tilaa hallitsee Tampereen ortodoksinen seurakunta joka järjestää tilalla seurakunnan leiri ja virkistystoiminta Tilalla harjoitetaan samalla tavoin yhdistystoimintaa kuin lähes viereisellä poliisien majalla joka on merkitty alueeksi R1 450 Meri Sisko Vuoristo Neliapila RN o 5 26 Tila on asumisen ja liiketoiminnan vakuutena Rakennukselle on peruskorjauslupa voimassa Läheinen A1 alue tulee aiheuttamaan Neliapilan tilan omistajalle haittaa joka olisi korvattava Anja ja Matti Karti Saavutus RN o 5 50 Rakennus on omistajien ainut asunto Seuraavilla tiloilla on huomattavan arvokas rakennus jos niiden kehittyminen estyy investointien arvo romahtaa Riitta Peltola Metsämäki RN o 5 49 Ruut Renko ja muut Otto Matti Rengon oikeudenomistajat Kivirinta RN o 5 51 Rauno Laine Metsäranta RN o 5 76 Marjut ja Heikki Hahl Päivänkehrä RN o 2 125 Asuntona käytettäviin rakennuksiin on investoitu huomattavasti Liisa ja Sauli Mäkinen Rakennus on tuhoutunut vuonna 1998 Jatkokehittäminen ja kiinteistön käyttäminen yritystoiminnan vakuutena estyy Hervantajärven Sinivuokko ry Sinivuokko RN o 2 113 Tilalla harjoitetaan yhdistystoimintaa kuten poliisien majallakin Reijo Mäkelä sekä yhtymä Reijo Mäkelä ja Teuvo Heiniön perikunta 2000 m2 n tontti on hankittu v 1995 Tontin arvo romahtaa Ympäröivät alueet kuuluvat A1 alueeseen Seuraavien tilojen ja maanomistajien osalta on todettu ra merkinnästä aiheutuvan eriarvoista kohtelua alueen muihin tiloihin nähden Pekka Mäkinen Pekkalan tila Eila Edvardsson Eila Salminen Lepovaara I RN o 3 39 ja Lepovaara RN o 3 34 Kirsti Tuominen Hallinpää RN o 3 42 Suoma Mäkinen Reijo Mäkinen ja Rauno Mäkinen Louhikko RN o 2 21 Kerttu Tervanen Ritva Liisa Pesonen Jukka Eira ja Veijo Heinonen Salminranta RN o 316 Kiinteistöyhtymä Suova Kotikallio RN o 2 34 Perämaa RN o 2 54 ja Perämetsä RN o 2 50 Kiinteistön vakuusarvo alenee mikä merkitsee kohtalokasta iskua yritystoiminnalle Tyyne ja Kalevi Kantola Jormala RN o 2 46 ja Joukola RN o 2 52 Joukolan tila on rakentamaton Jos alueelle ei saa rakentaa se johtaa kohtuuttomuuteen Erkki Värren oikeudenomistajat Särkilahti RN o 2 14 ja Särkilahti II RN o 2 33 Kiinteistöillä on vain pieni uimakoppi Jos alueelle ei saa rakentaa se johtaa eriarvoiseen asemaan muihin nähden Timo Katve Pollari RN o 2 10 Pollari I RN o 2 22 ja Sopukka 2 19 Kiinteistön vakuusarvo romahtaa mikä johtaa kohtuuttomuuteen Marketta Lehto Lukinlahti RN o 2 28 ja Saunarinne RN o 2 42 Tilan rakennukset iäkkäitä joten niiden säilyttäminen ja korjaaminen on kohtuuttoman arvokasta Jukka Hirvonen Salmiranta RN o 316 Yritys ja elinkeinotoiminta vaikeutuu kohtuuttomasti Raija ja Jorma Valkama Maimila RN o 2 48 Kiinteistön vakuusarvo romahtaa VLM alueet ja ra merkintä Ra tarkoittaa ehdotonta rakennuskieltoa se on totaalinen ehdoton ja poikkeukseton ja sellaisena lainvastainen Lisäksi se on epäselvä sisällöltään Sen tarkoituksena on pyrkiä savustamaan lomarakennusten omistajat huoneistaan Avoimeksi on jätetty se kuinka pitkäksi aikaa rakennuksia voidaan vielä käyttää Ratkaisematta on myös se täytyykö omistajien viedä rakennuksensa pois voiko kaupunki purkaa ne omistajan kustannuksella vai menevätkö rakennukset kuten maapohjakin kaupungille joka saattaa vaikka jättää ne paikoilleen ja ottaa omaan käyttöönsä Ra alueiden perusteluksi on esitetty halu muuttaa loma asuntoja vakinaiseksi perustuu vain kaavoittajan mielikuvitukseen Väitetty peruste asuntoalueiden laajentuminen yhä lähemmäksi nykyisiä loma asuntorantoja tuntuu kafkamaiselta ajatukselta jonka mukaan varsinaisen asutuksen tullessa lähemmäksi se pakottaa ja oikeuttaa viemään pohjan pois jo ennestään olevalta loma asutukselta Kaavan toteuttaminen aiheuttaa kohtuutonta haittaa valittajille LAUSUNNOT JA VASTINEET YM Tampereen kaupunginhallitus ja Pirkanmaan ympäristökeskus ovat antaneet lausunnon valitusten johdosta Valittajat ovat antaneet vastaselityksen lausuntojen johdosta Vastineessaan Lempi Salin ja Marjatta Hämäläinen ovat vaatineet että Tampereen kaupunki velvoitetaan korvaamaan heille ministeriön päätöksestä aiheutuneet kulut ja omassa vastineessaan Kari Suvanto ym ovat nostaneet oikeudenkäyntikuluvaatimustaan 25 000 markkaan Pispalan asukasyhdistys ry ja Reino Tusa ovat 14 7 2000 toimittaneet ministeriöön kirjelmän jossa on toivottu muun muassa katselmuksen toimittamista ja korostettu Ala Pispalan olevan pohjavesialuetta ja rakentamiseen vetisyyden vuoksi huonosti sopivaa Kaupunginhallitus on tänne 7 12 2000 saapuneella kirjeellä ilmoittanut peruuttavansa alistuksen Ojalan Kauppi Niihaman Koilliskeskuksen ja Santalahden osalta Näille alueille kaupunki on päättänyt uusien osayleis kaavojen laatimisesta YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS 1 Lausunnon antaminen raukeaa niiden alueiden osalta joilta kaupunki on peruuttanut alistuksen 2 Ympäristöministeriö jättää kaupunginvaltuuston päätöksen vahvistamatta seuraavilta osin Pispalan Tahmelan asuntoalue täydennysalue 557 Iidesjärven etelärannan asuntoalue täydennysalue 115 sekä Iidesjärven etelärannan julkisten palvelujen ja hallinnon alue Särkijärven Lahdesjärven pohjoispuolinen asuntoalue täydennysalueet 336 ja 337 Hervantajärven koillispuolella oleva asuntoalue täydennysalue 329 sekä Hervantajärven koillisrannalla oleva loma alue sekä Valtatie 12 ja Nokiantien väliin osoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttamaton teollisuuden alue TY 1 sekä osa kahdesta valtatie 9 n länsipuolelle osoitetusta palveluvaltaisen yritystoiminnan alueesta PK 3 Samalla seuraavat valitukset hyväksytään edellä lueteltuja alueita koskevalta osalta jäljempänä ilmenevin perustein Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry n ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry n valitus Pentti Hakalan Kurpitsaliike ja hänen asiakumppaneidensa valitus Pispalan asukasyhdistys ry n ja asiakumppaneidensa valitus Tampereen maan ystävät ry n ja Maan ystävät ry n valitus Hervanta Seura ry n ja asiakumppaneidensa valitus Kari Suvannon ja hänen asiakumppaneidensa valitus 3 Muilta osin valtuuston päätös vahvistetaan ja Lempi Salinin ja Marjatta Hämäläisen valitus Pirkko Huhtisen valitus sekä Tohlopin asukasyhdistys ry n ja sen asiakumppaneiden valitus hylätään sekä edellä mainitut valitukset niiden alueiden osalta jotka vahvistetaan 4 Oikeudenkäyntikuluvaatimukset hylätään asian laatuun nähden 5 Vaatimukset katselmuksen toimittamisesta hylätään asian selvitettyyn tilaan nähden tarpeettomana Peruutetut ja vahvistamatta jätetyt alueet on merkitty kaavakarttaan punaisella Perustelut I Menettelyä koskevat väitteet 1 Kari Suvannon ja hänen asiakumppaneidensa valituksen tutkiminen Kaupunginhallitus on valituksiin antamassaan lausunnossa maininnut Kari Suvannon ym valituksen tulleen vireille 6 7 1998 ja edellyttänyt tutkittavaksi onko valitus tullut valitusajan kuluessa Kaupunginvaltuuston päätös on ollut yleisesti nähtävänä 3 6 1998 Suvannon ym valitus on saapunut ministeriöön faksina 3 7 1998 eli valitusajan viimeisenä päivänä Alkuperäinen valitus on tullut ministeriöön 6 7 1998 Koska telefax laitteen välityksellä saapunut valitus jota on täydennetty valitusajan umpeenkulumisen jälkeen alkuperäisellä valituskirjeellä on näin täydennettynä tullut vireille valitusaikana ympäristöministeriö on tutkinut Suvannon ja hänen asiakumppaneidensa valituksen 2 Esteellisyys Yleiskaavan käsittelyyn kaupunginvaltuutettuna sekä kaupunginhallituksen jäsenenä ja ympäristölautakunnassa kaupunginhallituksen edustajana osallistunut Seppo Rantanen on Tampereen Poliisien Yhdistys ry n jäsen ja toiminut yhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1980 1984 Tampereen Poliisien Yhdistys ry n hallinnassa on yleiskaava alueella kaupungilta vuokrattu Marjaranta niminen tila joka on yhdistyksellä vapaa ajan käytössä Kuntalain 52 n mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintomenettelylain 10 n 2 momentissa tarkoitettua lähisukulaistaan tai lähisukulaiseen rinnastettavaa henkilöä Muun luottamushenkilön esteellisyydestä on voimassa mitä hallintomenettelylain 10 ja 11 ssä säädetään Hallintomenettelylain 10 1 momentin 5 kohdan mukaisesti luottamushenkilö on esteellinen jos hän on hallituksen hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä säätiössä julkisoikeudellisessa laitoksessa tai liikelaitoksessa joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa Saman momentin 6 kohdan mukaisesti luottamushenkilö on esteellinen jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu Rantanen on ollut Tampereen Poliisien yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja vuosina 1980 1984 Kantakaupungin yleiskaavaluonnos on ollut nähtävänä joulukuussa 1992 päätös Tampereen yleiskaavan tarkistamisesta on tehty kaupunkisuunnittelutoimikunnassa 19 12 1989 Rantanen ei siten ole ollut Poliisien yhdistyksen puheenjohtajana enää siinä vaiheessa kun yleiskaavatyö on aloitettu ja kun kaavaa on käsitelty kaupunginhallituksessa ja ympäristölautakunnassa joten hän ei ole ollut luottamushenkilönä hallintolainkäyttölain 10 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulla tavoin esteellinen ottamaan osaa yleiskaavan käsittelyyn Koska Rantanen on kuitenkin aikaisemmin ollut johtokunnan puheenjohtajana yhdistyksessä joka hallitsee yleiskaava alueella sijaitsevaa tilaa jonka kaavamerkintä poikkeaa muiden saman järven rannalla sijaitsevien tilojen kaavamerkinnästä hänen ei olisi tullut ottaa kantaa tämän tilan ja sitä koskevan muistutuksen käsittelyyn kaupunginhallituksessa Näin ollen voidaan katsoa että luottamus Rantasen puolueettomuuteen on vaarantunut 10 1 momentin 6 kohdan edellyttämällä tavalla Koska kuitenkin yleiskaava on jäljempänä ilmenevin perustein jätetty vahvistamatta Tampereen Poliisien yhdistyksen vuokraaman Marjaranta nimisen tilan osalta ja koska Rantasen esteellisyyden ei voida katsoa vaikuttaneen yleiskaavan ratkaisuihin laajemmin valtuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä Koska yleiskaavan ei ole väitettykään koskeneen henkilökohtaisesti Rantasta tai hänen lähisukulaistaan tai lähisukulaiseen rinnastettavaa henkilöä hän ei ole ollut esteellinen valtuutettuna päättämään yleiskaavan hyväksymisestä kaupunginvaltuustossa 3 Muistutusten käsittely Kantakaupungin yleiskaavasta oli nähtävilläoloaikana jätetty yhteensä 338 muistutusta Muistutuksista oli kaavoitusyksikkö tehnyt tiivistelmän ja antanut vastineet ja toimenpide ehdotukset Nämä ovat olleet kaupunginhallituksen ja valtuuston käytettävissä niiden tehdessä päätöstä osayleiskaavan hyväksymisestä Lisäksi valtuutetuilla on halutessaan ollut mahdollisuus saada lisätietoja muistutuksista ja lausunnoista sekä mahdollisuus saada ne käyttöönsä lyhentämättöminä Tiivistelmään on muistutuksista otettu niissä esitetyt vaatimukset lyhyesti ja huomattavasti tiivistäen Muistutuksia ja niihin annettuja vastauksia on ryhmitelty asioittain ja kohteittain jolloin on ollut mahdollista vastata yleisemmin eri muistutuksiin yhteisellä vastineella ja toimenpide ehdotuksella Yleisiä periaatteita on käsitelty useissa vastineissa myös Lahdesjärven ympäristöä ja Hervantajärven ympäristöä käsittelevissä Ministeriön käsityksen mukaan muistutuksia on käsitelty riittävästi joskin laajemmat referoinnit ja vastineet olisivat voineet parantaa vuorovaikutusta ja tiedonsaantia ja siten selventää tilannetta Erkki ja Eila Mikkosen Kari Suvannon Elvi Michelssonin ja Meri Sisko Vuoriston muistutuksiin tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta voidaan katsoa vastineessa vastatun viittaamalla Lahdesjärven ympäristöstä tehtyjen muistutusten vastineeseen jossa on selvitetty ra merkinnän taustaa Samoin vastineissa esitettyä yleistä selvitystä Hervantajärven pohjoisrannalla olevan VLM alueen ja ra merkinnän yleisiä perusteluista voidaan pitää riittävinä vastauksina myös tilakohtaisiksi erityisperusteluiksi merkinnän perustelu ei vaihtele eri tilojen kohdalla Muistutusten ja lausuntojen käsittelyssä ei ole tapahtunut sellaista menettelyvirhettä että kaava myöskään tällä perusteella olisi syntynyt virheellisessä järjestyksessä Ministeriöllä on ollut käytettävissään alkuperäiset muistutukset ja lausunnot 4 Kaavakartan ja valtuuston pöytäkirjan väitetyt virheellisyydet Yleiskaavakartan mittakaava on 1 20 000 mikä on ilmoitettu sekä kartassa numero 1 että viherverkkoa ja suojelua osoittavassa kartassa numero 2 Kaavakartan mittakaavasta ei ole epäselvyyttä Myös kartassa oleva mittakaavaa selventävä jana on oikea 2000 metriin saakka Seuraava väli jonka pituus on 500 metriä ja joka pitäisi päättyä lukuun 2500 on kuitenkin merkitty päättymään 3000 metriin Tätä ei kuitenkaan voida pitää virheenä jolla olisi vaikutusta kaavakartan sisältöön tai sen luettavuuteen tai oikeellisuuteen Merkintä ei myöskään vaikeuta kaavan toteuttamista Hervantajärven tuntumassa oleva asuntoalueen A 1 osa on kaavaselostuksen liitekartassa numero 18 merkitty tunnuksella AO 328 täydennysalue 328 Sama alueen osa on muistutusten ja lausuntojen tiivistelmän liitekartassa tunnuksella AO 326 Näiden liitekarttojen tunnusnumerolla ei ole merkitystä alueen suunnitellulle maankäytölle sillä ei ole vaikutusta myöskään kaavakartan oikeellisuuteen tai tunnistettavuuteen Itse kaavakartassa ei ole täydennysalueiden numeroita Myös muistutusten vastinetekstistä käy ilmi että muistutukset on kohdistettu oikeaan alueeseen Lempi Salinin ja Marjatta Hämäläisen valituksessa on todettu valtuuston äänestäneen alueesta 131 eikä alueesta nro 313 ole syntynyt päätöstä lainkaan Valtuuston pöytäkirjan mukaan otettiin käsiteltäväksi alue 313 jota koskevan esityksen oli tehnyt neljä valtuutettua Puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta voidaanko aluetta 313 koskeva muutosehdotus hyväksyä yksimielisesti ja saatuaan kielteisen vastauksen puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne jotka kannattavat aluetta 131 koskevaa muutosehdotusta äänestävät ei Äänestyksen tuloksen perusteella puheenjohtaja totesi aluetta 313 koskevan muutosehdotuksen tulleen hyväksytyksi Pöytäkirjassa olevaa merkintää alueesta 131 voidaan pitää kirjoitusvirheeseen verrattavana virheenä Kun alettiin käsitellä aluetta 313 todettiin sen sijaitsevan Hervantajärven pohjoisrannalla Pöytäkirjasta ei voida tehdä sitä johtopäätöstä että valtuutetut olisivat luulleet äänestettävän alueesta nro 131 varsinkaan kun päätökseen ei liity täydennysaluetta jonka numero olisi 131 Pöytäkirjassa oleva virhe ei ole vaikuttanut päätöksen lopputulokseen Pöytäkirjan mukaan valtuusto päätti muun muassa että yleiskaavaehdotuksen alue 313 Hervantajärven pohjoisranta merkitään selvitysalueeksi SE merkinnällä alueen merkittävien virkistys ja suojeluarvojen uudelleen arvioimiseksi Alueesta 131 ei kohdassa Valtuusto päätti ole mainintaa Kaavakartassa tai kaavaan liittyvässä muussa aineistossa tai valtuuston pöytäkirjassa ei ole tullut esiin sellaista virhettä joka vaikuttaisi kaavan sisältöön tai sen oikeellisuuteen tai valtuuston päätöksen vahvistamiseen 5 Virkamiesten ja luottamushenkilöiden toiminnasta Hervanta Seura ry n ym valituksessa on vaadittu selvitettäväksi virkamiesten ja luottamusmiesten puolueettomuus ja tasapuolisuus sekä mahdollisesti annetut ohjeet muistutusten tekijöille ja valtuutetuille Kysymyksessä on sen tyyppisiä ja yksilöimättömiä väitteitä virkamiesten ja luottamushenkilöiden toiminnasta että niiden käsittely ei kuulu kaavan vahvistamisen yhteyteen 6 Kaupunginhallituksen päätös 11 5 1998 nro 297 Muun muassa Esko Vuoristo ja Hervanta Seura ry ovat valittaneet Hämeen lääninoikeudelle kaupunginhallituksen 11 5 1998 tekemästä päätöksestä esittää valtuustolle yleiskaavan hyväksymistä Lääninoikeus on päätöksellään 29 10 1998 tältä osin hylännyt valituksen Perusteluna hylkäämiselle on että kaupunginhallituksen päätös koskee kokonaisuudessaan valmistelua eikä siitä kuntalain 91 n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta minkä vuoksi kaupunginhallituksen on tullut jättää oikaisuvaatimukset tutkimatta Kaupunginhallituksen päätös esittää valtuustolle yleiskaavan hyväksymistä on osa yleiskaavan käsittelyä Yleiskaavan vahvistamisen yhteydessä tutkitaan sekä kaavan sisältö että koko yleiskaavamenettely Näin ollen kaupunginhallituksen esitystä koskevaa päätöstä ei voida tutkia yleiskaavasta erillisenä kuten lääninoikeuskin oli päätöksessään todennut 7 Kaupungin kaavaehdotuksesta hankkimat lausunnot 15 1 13 2 1998 nähtävillä olleesta yleiskaavaehdotuksesta on annettu 22 lausuntoa Muun muassa Pirkanmaan liitto on tällöin antanut lausuntonsa Museovirasto on antanut lausunnon aikaisemmasta 2 1 1996 päivätystä yleiskaavaehdotuksesta Koska ehdotusta ei tämän jälkeen ole oleellisesti muutettu Museoviraston esiin ottamien kohteiden osalta muutoin kuin että sitä on tarkistettu lausunnon pohjalta ei uuden lausunnon hankkiminen ole ollut välttämätöntä Yleiskaavaehdotuksesta on hankittu asianmukaiset lausunnot 8 Selvitykset ja ympäristövaikutusten arviointi Yleiskaavan yhteydessä on tehty muun muassa seuraavat selvitykset Tampereen kaupungin viheralueselvitys luonnos 1994 selvitykseen liittyy myös kartat viheralueet ja viheralueiden luokitus Myllypuron ympäristöselvitys 1993 Koipijärvi Vuoreksen alueen maisemaselvitys 1998 Ojalan alueen maisemaselvitys 1996 Yleiskaavan täydennysalueiden kaavatalousselvitys 1994 Nurmi Sorila Aitoniemi kaavatalousselvitys 1993 Kaavaa laadittaessa on lisäksi ollut käytettävissä muita selvityksiä kuten kaupungin ympäristöviraston julkaisu Tampereen arvokkaat luontokohteet 3 1994 Yleiskaava vahvistetulta osin perustuu riittäviin selvityksin muun muassa alueen luonnosta ympäristöstä ja maisemasta samoin suunnitellun maankäytön aiheuttamista rakentamis ja käyttökustannuksista Lisäksi kaavan laatimisen yhteydessä on ollut käytettävissä selvityksiä myös asuntorakentamistarpeesta ja rakentamisen tiivistämisen vaikutuksista Yleiskaava näiltä osin täyttää rakennuslain 3 n 1 momentin vaatimukset siitä että kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset sekä yhdyskuntataloudelliset sosiaaliset kulttuuri ja muut vaikutukset Yleiskaavan laatimisvaiheen aikana 1 9 1994 tuli voimaan yllä mainittu rakennuslain 3 n muutos jonka 2 momentin mukaan kaavaehdotusta valmisteltaessa kaavaan voidaan sisällyttää erityinen selvitys ympäristövaikutuksista jos suunnitellulla maankäytöllä on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia Yleiskaavaehdotuksen 17 4 1998 vaikutuksista on tehty tarkastelu jossa on selvitetty vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan kaupunkirakenteeseen liikenteeseen elinkeinoihin palveluihin ja elinkeinoelämään yhdyskuntatalouteen sekä kaupungin ympäristöpoliittisen ohjelman tavoitteiden toteutumiseen Kaavaa laadittaessa on tältä osin tehty riittävä selvitys myös suunnitellun maankäytön ympäristövaikutuksista Selvitysten riittävyydestä jäljempänä vahvistamatta jätetyiltä osin on lausuttu erikseen II Vahvistamatta jätetyt alueet Valitukset siltä osin kuin ne on hyväksytty 1 Pohjavesialueet Valtatie 12 ja Nokiantien väliin osoitettu TY I alue sekä kaksi valtatie 9 länsipuolelle osoitettua PK 3 aluetta Pohjaveden muodostumisalueella ja vedenottamoiden lähellä tapahtuva rakentaminen saattaa vaarantaa pohjaveden laatua Rakentaminen voi vaarantaa myös pohjaveden määrää koska se vähentää viheralueita joista puhdas pohjavesi suodattuu vedenottamoille Likolammen vesi imeytyy suoraan pohjavedeksi lammessa ei ole lasku uomaa Likolammen vedenlaadun turvaaminen edellyttää ettei lampea kuormiteta nykyistä enempää ilman että rakentamisen vaikutukset Likolammen veden laatuun on selvitetty Valtatie 12 ja Nokiantien väliin osoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alue sijaitsee pohjavesialueella ja varsin lähellä Likolampea ja Mustalammin vedenottamoa Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaan teollisuuden sijoittuminen tälle alueelle saattaa aiheuttaa vaaraa pohjavedelle Pohjavesialueen Mustalammin veden ottamon ja Likolammen suojaamiseksi on suunnitellun teollisuuden vaikutukset selvitettävä Valtatiehen 9 rajoittuvat valtatien länsipuolella Vilusen sorakuopan länsiosassa sijaitsevat palveluvaltaisen yritystoiminnan alueet sijaitsevat myös pohjavesialueella ja melko lähellä Messukylän vedenottamoa Lisäksi alue on entistä maa ainesten ottoaluetta Yleiskaavaa ei ole edellä mainittujen pohjavesialueelle ja vedenottamoiden lähelle suunniteltujen alueiden osalta laadittu siten että olisi tarpeellisessa määrin selvitetty suunnitelmien toteuttamisen ympäristövaikutukset 2 Pispalan Tahmelan ryhmäpuutarha alue Ala Pispalan täydennysalue nro 557 Alue sijaitsee Pispalassa Pyhäjärven ja Pispalan harjun välisessä maastossa Kysymyksessä on neljän hehtaarin suuruinen ryhmäpuutarhakäytössä oleva alue jossa on lähes 60 palstaa Alueelle on suunniteltu lähemmäs 100 asuntoa Asuntoalueen ja rannan väliin on yleiskaavassa osoitettu noin 20 metrin levyinen vihervyöhyke lähivirkistysalue VLM Asemakaavassa palstaviljelyalue on yleisten rakennusten korttelialuetta ja urheilupalvelujen aluetta Pispala kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin Ryhmäpuutarha alueen sijainti järven ja rakennetun harjunrinteen välissä on sekä maisemallisesti että virkistyskäytön ja Pispalan viihtyisyyden kannalta varsin keskeinen Kysymyksessä oleva alue on ollut palstaviljelykäytössä vuosikymmeniä Alueen nykyistä käyttöä voidaan pitää osana Pispalan omaleimaisuutta ja kulttuurihistoriaa Vaikka ryhmäpuutarha alue ei ole yleisessä käytössä siinä mielessä että kaikki voisivat osallistua puutarhaviljelyyn sillä on kuitenkin sosiaalista merkitystä paikkana jossa kaupunkilaiset voivat yhdessä tehdä ja harrastaa luontoon liittyvää toimintaa Alue ei palstaviljelykäytössä ole suljettu sen läpi on mahdollista kulkea ja maisema järvelle on avoin Avoin maasto avartaa tilaa niin rantaan rajoittuvan viheralueyhteyden käytön kannalta kuin myös varsin tiiviisti rakennetun Pispalan asukkaiden viihtyisyyden kannalta Puutarhamaalla on edelleen myös hyötykäyttöä Alue soveltuu maaperänsä vuoksi erityisesti viljelykäyttöön ja kasvitarha alue onkin arvokas myös kasvistoltaan Muun muassa Pentti Hakalan Kurpitsaliikkeen valituksen liitteenä olevan Matti Kääntösen artikkelin mukaan kostea lähteikköinen mustan mullan maa on erinomainen kasvupaikka monille kosteikkokasveille Alueelta tavataan vielä vanhoja kulttuurikasveja ja vanhakantaisia koristekasveja sekä villiintyneitä viljelykasveja joista monet ovat olleet yleisiä Pispalassa mutta ovat muun muassa uudisrakentamisen pihojen kiveämisen ja siistimisen myötä muualta kadonneet Yleiskaavaehdotuksen vaikutuksista 17 4 1998 tehdyssä tarkastelussa ei ole mainintaa Ala Pispalan täydennysalueesta Kohdassa Vaikutukset yhdyskuntatalouteen on kuitenkin todettu että kunnallistaloudellisesti edullisimpia asuntoalueita on mm Pispala suunnittelualueen täydennysalueet Muistutuksiin annetussa vastineessa täydennysaluetta on perusteltu Pispalan asukasluvun alentumisella Ylä ja Ala Pispalan asukasluku on noin kolmessakymmenessä vuodessa alentunut 5 000 asukkaasta 2 900 asukkaaseen Tämän mukaisesti ryhmäpuutarha alueen rakentamisen vaikutuksia muun muassa maisemaan ja viihtyvyyteen Pispalan kulttuurihistorialliseen arvoon sekä lajiston säilymiseen ei ole selvitetty Edellä olevan mukaisesti yleiskaavaa ei Ala Pispalan täydennysalueen osalta ole tehty rakennuslain 3 n 1 momentin edellyttämällä tavalla siten että olisi tarpeellisessa määrin selvitetty suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset sekä sosiaaliset ja kulttuurivaikutukset Näin ollen ei myöskään ole riittäviä perusteita ratkaista sitä täyttääkö aluevaraus rakennuslain 22 2 momentin vaatimuksen siitä että kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota seudun oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin ja että kaavalla on edistettävä luonnonvaraiselle eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden luonnon ominaispiirteiden säilymistä 2 Iidesjärven ympäristö Iidesjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan Alueella on edelleen varsin monipuolinen lintuyhteisö ja se on huomattava muuton ja sulkasadonaikainen kerääntymiskeskus Iidesjärvi on myös tärkeä tutkimus opetus ja luonnonharrastuskohde Iidesjärven ranta alueen on yleiskaavan vaikutusten tarkastelussa todettu sijaitsevan ekologisesti maisemarakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin tärkeässä Iidesjärven Kaukajärven murroslaaksossa Iidesjärvi on myös Tampereen keskisen kaupunkialueen sisäjärvi jolla on huomattava merkitys keskustan virkistysalueena Iidesjärven ja Nekalantien välinen alue lukuun ottamatta järven läntisintä päätä on 6 6 1997 vahvistetussa seutukaavassa osoitettu VL eli lähivirkistysalueeksi Järven suojelullisia ja virkistyksellisiä arvoja on jo heikentänyt asutuksen ja liikenteen lisääntyminen alueella erityisesti järven pohjoisrannalla Toisaalta myös virkistyskäytön lisääntyminen voi heikentää alueen suoje lullisia arvoja Jo vuonna 1990 laaditussa Tampereen Lintutieteellisen yhdistyksen selvityksessä Iidesjärven pesimälinnuston on todettu muuttuneen varsin yksipuoliseksi eikä lintukannan säilyttäminen järvellä siedä enää uusia ihmistoiminnan muotoja Ympäristöviraston julkaisussa Tampereen arvokkaat luontokohteet vuodelta 1994 Iidesjärven on todettu olevan Tampereen seudun tunnetuin lintujärvi Järven jääminen vilkkaan ihmistoiminnan keskelle on kuitenkin yksipuolistanut sen pesimälinnuston kolmeen valtalajiin naurulokkiin sinisorsaan ja silkkiuikkuun Nokikanoja on ollut joitakin pareja Yksittäisinä pareina on todettu tavi haapana lapasorsa tukkasotka punasotka telkkä ja kalalokki Vesilintujen lisäksi ruovikoissa elävät satakieli ruokoja rytikerttunen sekä pajusirkku Hervannan valtaväylän rakentaminen on heikentänyt Iidesjärven merkitystä muuttolintujen levähdyspaikkana Julkaisussa on korostettukin vielä jäljellä olevien linnuston ja kasviston kannalta merkittävien osien suojelun tärkeyttä Iidesjärven ranta alueille on vuonna 1992 laadittu maisemallinen kunnostus ja hoitosuunnitelma Suunnitelman mukaan järven etelärannal le oli tarkoitus toteuttaa eri ikäryhmiä palveleva perhepuisto Vaikutusten tiivistelmän mukaan noin puolet etelärannasta on toteutettu muun muassa polkuverkostot Puistokokonaisuuden on oletettu palvelevan noin 8 000 asukasta Yleiskaavassa Iidesjärven etelärannalle on merkitty AP eli pientalovaltainen asuntoalue Asuntoalueen väestömääräksi on arvioitu 450 henkilöä Täydennysalue sijaitsee osalla virkistysaluekokonaisuutta joka yhdessä Tohlopin Pyynikin ja Kaupin virkistysalueiden kanssa muodostaa ekologisesti ja maisemarakenteellisesti merkittävän keskuspuistoverkoston Nekalantien ja Iidesjärven välinen alue joka seutukaavassa on virkistysaluetta ja joka toimii myös suojelualueen puskurivyöhykkeenä on nykyisellään suunnitellun asuntoalueen kohdalla noin 200 metriä leveä Yleiskaavassa asuntoalueen ja järven välinen alue on kapeimmillaan vain noin 20 metriä Tämä alue on osoitettu VLL eli luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi Myös järven kaakkoiskulmaan Hervannan valtaväylän ja Nekalantien risteyksen teiden ja järven väliselle alueelle on osoitettu PY eli julkisten palvelujen ja hallinnon alue Julkisten palvelujen alue rajoittuisi suoraan suojelualueeseen Kun Iidesjärvi on sisällytetty valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan sen arvo lintujen pesimäalueena ja levähdyspaikkana on tällöin selvitetty Yleiskaavan vaikutustarkastelussa Iidesjärven ranta alueiden on todettu muodostavat edelleen arvokkaan biologisen kokonaisuuden jolla on merkittävä luonnonsuojelullinen arvo Se on edelleen myös kantakaupungin merkittävin biologian ja maantieteen opetuskohde jota käyttävät myös hyväkseen useat luonnonharrastusyhdistykset retki ja havaintokohteena Usean sadan asukkaan asuntoalue sekä julkisten palvelujen alue lisäisi huomattavasti Iidesjärven ranta alueen käyttöä mikä puolestaan heikentäisi järven arvoa niin lintujen pesimäpaikkana kuin muuton aikaisena levähdyspaikkanakin Rakentaminen ja alueen käyttö vähentäisi luonnon monimuotoisuutta ja aiheuttaisi kasvilajiston ja vesilintujen lajimäärän köyhtymistä Kaavan laatimisen yhteydessä ei kuitenkaan ole selvin miten paljon millä tavoin ja minkä lajin elinolot heikentyvät Myös vaikutukset järven veden laatuun joka jo nykyisellään on varsin huono on selvittämättä Suunnitellun uuden maankäytön vaikutukset suojelulle on siten selvittämättä Myös yleiskaavan vaikutusten tarkastelussa on todettu asuntoalueen rakentamisen aiheuttavan ranta alueen pirstoutumista mikä merkitsee sen virkistysarvon oleellista heikentymistä ja rannan puskurivyöhykkeen pienentämisen heikentävän järven veden laatua Lisäksi asuntoalue sijaitsee osittain melualueella Vaikutustarkastelu osoittaa siten monia seikkoja joiden perusteella kaavavaraus on arveluttava Asuntoalue ja julkisten palvelujen alue sijoittuisivat vahvistetun seutukaavan virkistysalueelle Järveä ympäröivät jo tiiviit asuinalueet joten monipuolisilla virkistyspalveluilla on kysyntää Uusien asuntoalueiden toteuduttua noin kahden kilometrin etäisyydellä aluepuistosta olisi noin 18 000 asukasta joiden lähimmät laajat virkistysaluekokonaisuudet olisivat valtaväylien takana yli neljän kilometrin kävelymatkan päässä Tehdyt selvitykset osoittavat ettei riittäviä perusteita osoittaa asuinaluetta tai julkisten palvelujen aluetta Iidesjärven ja Nekalantien väliselle ranta alueelle Yleiskaava ei siten tältäkään osin täytä rakennuslain 3 1 momentin vaatimuksia eikä 22 2 momentin vaatimusta siitä että kaavalla on edistettävä luonnonvaraiselle eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden luonnon ominaispiirteiden säilymistä Lisäksi kaava poikkeaa virkistysalueen leveyden osalta seutukaavassa hyväksytystä maankäytöstä Seutukaava ei siten tältä osin ole ollut riittävästi ohjeena yleiskaavaa laadittaessa 4 Hervanta sekä Särkijärven Lahdesjärven ympäristö Täydennysalueet 329 sekä 336 ja 337 Liito oravan lisääntymis ja levähdyspaikat Hervanta ympäristöön on yleiskaavassa osoitettu muun muassa täydennysalue 329 eli yleiskaavan A 1 asuntoalue Särkijärven Lahdesjärven ympäristöön on osoitettu yksi täydennysalue alueiden 336 ja 337 yhdistetty kohde joka on yleiskaavan A 1 osin kerrostalovaltaista osin rivitaloaluetta Alueen 329 pinta ala on noin 19 hehtaaria sinne on suunniteltu noin 300 asuntoa Alueet 336 ja 337 ovat yhteensä noin 26 hehtaaria ja suunniteltujen asuntojen lukumäärä on yli 600 Kaupungin lausunnon mukaan liito oravien esiintymisestä Hervanta ja Särkijärven Lahdesjärven alueella on kaavaa laadittaessa ollut käytettävissä kaupungin julkaisu Tampereen arvokkaat luontokohteet vuodelta 1994 Julkaisun mukaan Särkijärven pohjoispuolinen metsä on arvokasta kasvialuetta Liito oravasta on maininta jonka mukaan alueella on havaittu useina vuosina myös liito orava Tammikuussa 1998 ympäristövalvonta kartoitti liito oravan esiintymistä ja totesi tällöin Särkijärven pohjoispuolisen metsän olevan vanhaa metsäaluetta jossa kasvaa runsaasti lehtipuita mm suuri haavikko Liito orava on havaittu siellä useina vuosina Havainnot sijoittuvat 1980 luvun puoliväliin Aivan alueen välittömästä läheisyydestä on lisäksi kaksi havaintoa vuonna 1997 on löydetty poikaseton pesä varpuspöllön pöntöstä ja vuonna 1995 havaittiin varpuspöllön pöntöstä pesä jossa oli yksi kuollut poikanen Nämä havainnot osoittavat että liito orava on edelleen asustanut alueella Liito orava on yöaktiivinen ja hyvin paikkauskollinen laji Tästä syystä Särkijärven pohjoispuolinen metsä voidaan katsoa lajin yhtenäiseksi lisääntymisalueeksi koska alueella oleva haavikko tarjoaa sille soveltuvia pesä ja ruokailupuita Edelleen Tampereen arvokkaat luontokohteet julkaisun mukaan alueella on monipuolista kasvillisuutta ja eläimistöä sen linnusto ja pieneliöstö on monipuolista Yleiskaavasta antamassaan lausunnossa ympäristövalvontayksikkö piti Lahdesjärven itäpuolisen metsikön eli täydennysalueiden 336 ja 337 asuntoaluevarausta ongelmallisena juuri liito orava havaintojen vuoksi Hervantajärven pohjoispuolinen alue on vanhaa kuusivaltaista sekametsää jossa on runsaasti isoja kolohaapoja Alue on harvennettua melko iäkästä kuusivaltaista sekametsää jossa on muutama iso kolohaapa Hervanta koillispuolella yleiskaavan täydennysalueen 329 kohdalla on haapoja ja tervaleppiä kasvava alue Kysymyksessä on vanhan metsän alue jossa on kolohaapoja pökkelöitä ja maatuvia puita Yleiskaavan hyväksymisen jälkeen kaupunki on teettänyt muun muassa Lahdesjärven ja Hervantajärven Makkarajärven Perä Ruskon alueiden liito oravainventoinnin joka on tehty vuonna 1999 huhti syyskuun välisenä aikana ja vuonna 2000 kesä lokakuussa Inventoinnin on tehnyt Martti Lagerström Alueelta on tarkastettu aikaisempina vuosina asutuiksi todetut liito oravareviirit ja niiden asumistilanne Inventoinnissa tehtiin seuraavat liito oravahavainnot Lahdesjärveltä varma pesintä vuosina 1997 ja 1998 pöntössä yleiskaavan VLM ra aluetta elokuussa 1998 kesäpesä pöntössä ei asuttuna 1999 2000 A 1 asuntoalueetta marraskuussa 1999 pesä ja emo pöntössä ei asuttuna kesällä 2000 yleiskaavan asuntoaluetta Särkijärven itäpuolella syksyllä 1996 kuollut liito orava varpuspöllöpöntössä ei merkkejä asumisesta vuosina 1997 2000 yleiskaavan virkistysaluetta Hervantajärven kaakkoispuolella asuttuna mahdollisesti pesintä 1998 ei merkkejä vuosina 1999 2000 yleiskaavan virkistysaluetta Hervantajärven koillispuolella Makkarajärven lounaispuolella keväällä ja kesällä ruokailutähteitä haapojen alla ei merkkejä liito oravasta vuosina 1999 2000 yleiskaavan asuntoaluetta Makkarajärven koillispuolella uusi havaintopaikka kesällä 1999 ruokailutähteitä haavikossa ei merkkejä vuonna 2000 yleiskaavan virkistysaluetta Makkarajärven kaakkoispuoli asuttuna ainakin vuosina 1997 1998 ei asumismerkkejä vuosina 1999 2000 yleiskaavan virkistysaluetta Hervantajärven lounaisranta asuttu reviiri 1994 1998 vuosittain ulosteita kolohaapojen alla ei merkkejä liito oravasta vuosina 1999 2000 yleiskaavan selvitysaluetta Edellä mainittujen lisäksi on järvien tuntumasta Vuoreksen selvitysalueelta useita havaintoja Liito oravien lisääntymis ja levähdyspaikat eivät yleensä ole luonnossa selvästi havaittavissa Hervanta ja Lahdesjärven ympäristössä on liito oravan elinympäristöksi sopivia eriikäisiä sekametsiä ja kelohonkia Lahdesjärven Särkijärven pohjoispuolinen metsä ja Hervantajärven pohjois itä ja kaakkoispuoliset metsät ovat liito oravalle otollista asuma aluetta Hervantajärven pohjoispuolella järven ja Ruskontien välissä on inventoidun alueen arvokkainta vanhaa metsää Inventoinnin mukaan useimmilla aikaisemmin tehdyillä havaintopaikoilla ei ollut merkkejä liito oravasta vuosina 1999 2000 Tästä ei kuitenkaan voida vielä tehdä sitä johtopäätöstä että liito orava ei enää pesisi tai liikkuisi alueella lainkaan Inventointi on tehty siten että alue on jaettu ruutuihin ja jokaisen yksittäisen hehtaariruudun elinympäristön kelpoisuus liito oravalle on arvioitu Kun liito oravan esiintymistä on tutkittu vain niiltä paikoilta joissa aikaisempina vuosina on todettu olleen merkkejä pesästä tai ruokailupaikasta ei tässä vaiheessa voi olla varmuutta siitä etteikö liito orava kuitenkin asustaisi samalla metsäalueella Esiintymistä näillä alueilla tulisi seurata vielä 3 4 vuotta Liito orava kuuluu Euroopan yhteisön luontodirektiivin liitteen IV a mukaisiin lajeihin joihin kuuluvien yksilöiden selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty Tämän mukaiset lajisuojelun erityissäännökset on annettu luonnonsuojelulain 49 ssä Liito orava on luonnonsuojelulain 49 ssä tarkoitettu uhanalainen laji Kansallisessa arvioinnissa liito orava on todettu vaarantuneeksi lajiksi Liito oravan kannasta elinpiireistä biologiasta ja käyttäytymisestä on tehty laaja valtakunnallinen selvitys joka on valmistunut kesällä 2000 Liito orava työryhmä Selvityksen mukaan liito oravakanta on hitaasti taantumassa Liito oravan elinpiiri voi olla varsin laaja työryhmän raportin mukaan öisin urokset saattavat käydä yli kahden kilometrin päässä ja naaraat 900 metrin päässä pesästään Toisaalta liito orava voi esiintyä hyvinkin lähellä asutusta kuten Hervannasta muun muassa Teknillisen korkeakoulun alueelta tehdyt havainnot osoittavat Näin ollen asutuksen lisääminen alueelle jossa on liito oravan levähdys tai lisääntymispaikkoja edellyttää liito oravien esiintymispaikkojen ja elintapojen tuntemusta ja huomioon ottamista Liito orava työryhmän suositusten mukaan esiintymispaikalla on tarpeen säilyttää riittävä määrä kolo ja suojapuita ja näiden yhteys laajempiin metsäalueisiin Särkijärven pohjoispuolen täydennysalueilta 336 ja 337 on liito oravahavaintoja Näiden alueiden rakentaminen yleiskaavan mukaiseksi hävittäisi selvästi luonnossa havaittavan liito oravan lisääntymispaikan Lisäksi yleiskaavassa on selvittämättä miten tälle alueelle järjestetään luonto olosuhteet huomioon ottava riittävä kulkuyhteys Hervantajärven koillispuolella Makkarajärven lounaispuolella sijaitsevan täydennysalueen 329 kohdalla on havaittu merkkejä liito oravan asumisesta Myös tämän asuntoalueen toteuttaminen hävittäisi selvästi luonnossa havaittavan liito oravan lisääntymis ja levähdyspaikan Liito oravakannan säilymiselle on tärkeää että liito oravan asumisalueelta on yhteys laajempiin metsäalueisiin Tämän vuoksi myös yleiskaavassa tulee säilyttää mahdollisuus liito oravan liikkumiselle läheiselle laajemmalle metsäalueelle Suurin osa Hervantajärven sekä Lahdesjärven ympäristön liito orava havainnoista on tehty tai ainakin raportoitu vasta yleiskaavan hyväksymisen jälkeen minkä vuoksi havaintoja ei ole voitukaan ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa Tällä alueella on kuitenkin kiistatta todettu olevan liito oravan levähdys ja lisääntymispaikkoja sekä liito oravan asumisalueeksi hyvin sopivia metsiä myös kaavassa asuntoalueiksi suunnitelluilta paikoilla Kun liito oravan esiintymistä alueella

    Original URL path: http://pispala.fi/kurpitsa/ympminpaatos.htm (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Tampereen kaupungin valitus KHO:lle YM:n yeiskaavapäätöksestä 2.1.2001
    on 13 12 2000 hyväksytty asemakaava jossa alue on pohjavesien suojelemiseksi varattu virkistysalueeksi yleiskaavasta poiketen Santaharjuntien eteläpuolella on voimassa asemakaava jonka mukaan alue pääosin virkistysaluetta ja vain jo rakennetuilta osin ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta Tämän PK alueen osalta kaupunki ei valita Ala Pispalan täydennysalue 557 Täydennysalueen 557 vahvistamatta jättämisen perusteeksi ympäristöministeriö esittää rakennuslain 3 1 n ja 22 2 n vaatimukset joita ei kaavan laadinnassa ole otettu tarpeellisessa määrin huomioon mm ympäristön sosiaalisten ja kulttuurivaikutusten osalta Ympäristöministeriön päätöksen mukaan kaavan laadinnassa ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota seudun oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin eikä kaavaa laadittaessa ole edistetty luonnonvaraiselle eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden luonnon ominaispiirteiden säilymistä Yleiskaavaa laadittaessa on ollut tarkoitus tukea väestömäärältään vuoden 1970 tilanteesta lähes puoleen laskeneen Pispalan alueen asumis ja palveluedellytyksiä Näin on tarkoitus juuri rakennuslain 22 2 n vaatimuksen mukaisesti kiinnittää huomiota seudun oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin ja tukea Pispalan erityislaatuisen kulttuuriympäristön säilymistä Alue on nyt viljelypalsta ja kasvitarhakäytössä ei luonnontilassa Luonnonvaraisesta eläimistöstä ja kasvistosta ei ole tutkimuksia joten niiden käyttö rakennuslain 22 2 n tarkoittamassa merkityksessä vahvistamatta jättämisen perusteena on arveluttavaa Täydennysalueella on noin 60 palstaviljelijää joista vain osa asuu Pispalassa Lisäksi viereisellä alueella on noin 40 palstaviljelijää myös eri puolilta kaupunkia Koko noin neljän hehtaarin suuruisen asemakaavassa jo suurimmalta osaltaan yleisten rakennusten korttelialueeksi osoitetun täydennysalueen jättäminen kokonaan asuin tai muun rakentamisen ulkopuolelle ja pitäminen pysyvästi kasvitarhamaana keskustan välittömässä tuntumassa on todellisuudelle vieras kaavoituskokonaisuuteen täysin sopimaton lainvastainen vaatimus Tällä kaupungin omistuksessa olevalla alueella on voimassa olevassa asemakaavassa huomattava rakennusoikeus Yleiskaavassa alue on osoitettu ympäristöön soveltuvaan asumiskäyttöön asemakaavaa pienemmällä tehokkuudella Yleiskaavan asuntoaluevarauksesta 1 3 osoitetaan yleensä asemakaavoitusvaiheessa viheralueeksi joten osa alueesta on mahdollista pitää asemakaavassa edelleenkin nykyisessä käytössä Täydennysalueen viereen on osoitettu rinteen poikki sijoittuva viheralue Se johtaa vahvistamatta jättämisen perusteena päätöksen sivulla 21 ensimmäisessä kappaleessa kuvattuun ympäristöön avoin maasto avartaa tilaa niin rantaan rajoittuvan viheralueyhteyden käytön kannalta kun myös varsin tiiviisti rakennetun Pispalan asukkaiden viihtyisyyden kannalta Iidesjärven ympäristö Ympäristöministeriö on jättänyt vahvistuksen ulkopuolelle Nekalantien ja Iidesjärven välissä sijaitsevan täydennysalueen N o 115 Kuitenkin Iidesjärven etelärannalla on jo Tampereen kaupunginvaltuuston 13 9 1978 ja 27 1 1988 hyväksymissä yleiskaavoissa asuntoaluetta Iidesjärven täydennysalue myös liittyy olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen mikä on ympäristöministeriön vahvistuspäätöksessä mainittu yhtenä merkittävänä myönteisenä perusteena mm Tohloppijärven täydennysalueiden yhteydessä Tällä hetkellä täydennysalueella on mm tilapäisasuntoja maankäsittelyaluetta sekä kaupungin puistoyksikön varastotoimintaa ja puupankkipiste Alue ei siten ole luonnontilassa eikä sillä ole rakennuslain 22 n 2 momentissa mainittuja piirteitä joilla alueen vahvistamatta jättämistä on perusteltu Yleiskaavaa laadittaessa oli tiedossa että Iidesjärven virkistysalueen maapinta ala itse järven ympärillä on noin 55 ha Yleiskaavan täydennysalueen koko on noin 6 ha joten virkistysalueiden kooksi jää edelleen lähes 0 5 km2 mikä on riittävä määrä täyttämään sekä rakennuslain 3 1 n ja 22 n vaatimukset että seudulliset virkistystarpeet Länsipään lyhyttä katuosuutta lukuunottamatta yleiskaavassa Iidesjärveä ympäröi katkeamaton virkistys tai suojelualueiden vyöhyke Täydennys ja virkistysalueen toteuttamisen myötä Iidesjärven saavutettavuus ja alueen seutukaavan mukainen käyttö toteutuisi rakennuslain 22 26 ja 28 n mukaisella tavalla Yleiskaava antaa mahdollisuuden asemakaavoituksen yhteydessä määritellä rakennusalueiden etäisyys sekä Iidesjärven rantaviivaan että suojelualueen rajaan Asemakaavalla tarkennettu alueen käyttö ei tule vähentämään luonnon

    Original URL path: http://pispala.fi/kurpitsa/kaupkhoval.htm (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • KHO:n päätös 20.11.02 kaupungin valituksesta YM:n päätöksestä
    kaavassa osoitettu rinteen poikki sijoittuva viheralue Edellä olevan perusteella ja kun myös otetaan huomioon yleiskaavan yleispiirteisyys maankäytön suunnitelmana korkein hallinto oikeus katsoo että kaavaa laadittaessa on puheena olevan aluevarauksen osalta otettu riittävästi huomioon suunnitellun maankäytön vaikutus maisemaan viihtyvyyteen ja erityislaatuisen Pispalan kulttuurihistoriallisen ympäristön arvoon sekä kasvilajiston säilymiseen Aluevarausta ei näin ollen ole tullut jättää vahvistamatta ympäristöministeriön päätöksessä mainitulla perusteella 4 4 Lopputulos Edellä kohdassa 4 2 2 lausutuilla perusteilla korkein hallinto oikeus Tampereen kaupunginhallituksen valituksesta kumoaa ympäristöministeriön päätöksen siltä osin kuin valtuuston päätös on jätetty vahvistamatta Ala Pispalan AP asuntoalueen osalta ja palauttaa asian tältä osin ympäristöministeriölle uudelleen käsiteltäväksi Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg hallintoneuvokset Esa Aalto Pirkko Ignatius Marjatta Kaján ja Kari Kuusiniemi Asian esittelijä Riitta Mutikainen Hallintoneuvos Pirkko Ignatiuksen äänestyslausunto johon presidentti Pekka Hallberg yhtyi kohdan 4 2 2 osalta Pispalan alue kuuluu kulttuurihistoriallisesti merkittäviin alueisiin Kaavassa osoitettu Ala Pispalan pientalovaltainen asuntoalue AP merkitsisi Pispalan alueella olevan asuntoalueen laajentamista järven ja harjurinteen väliselle alueelle joka on ollut palstaviljelykäytössä vuosikymmeniä Tämä alue on maisemallisesti sekä virkistyskäytön ja koko Pispalan alueen viihtyisyyden kannalta keskeinen Asiakirjojen mukaan yleiskaavaehdotuksen vaikutuksista 17 4 1998 kootussa tarkastelussa ei ole ollut mainintaa kysymyksessä olevasta Ala Pispalan täydennysalueesta Kun otetaan huomioon edellä korkeimman hallinto oikeuden

    Original URL path: http://pispala.fi/yhdistykset/kasvimaa-aloitteet/khon_paatos201102.htm (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Ympäristöministeriön päätös 2000
    loma alueen R 1 osalta Kysymyksessä on noin 1 5 hehtaarin suuruinen niemessä sijaitseva Marjaranta niminen tila joka on yleiskaavassa merkitty loma alueeksi Alue on varattu yhteisöjen lomarakentamiseen Myös uusien lomarakennusten rakentaminen on tälle alueelle sallittua Kaikki muut Hervantajärven pohjois ja kaakkoisrannan lomakäytössä tai pysyvinä asuntoina olevat tilat on osoitettu merkinnällä VLM ra jolloin uusien lomarakennusten rakentaminen ei ole sallittua Marjaranta on Tampereen kaupungin omistama tila joka on vuokrattu poliisien yhdistyksen virkistystoimintaan Tilalla on kaksi suurehkoa rakennusta sekä noin 15 lomamökkiä ja saunarakennus Marjaranta poikkeaa muista alueen lomarakennuspaikoista siinä että sen alueelle on rakennettu enemmän kuin muille tiloille ja että rakennusten käyttäjämäärä on suuri Kysymys ei kuitenkaan ole matkailupalvelu tai yritystoiminnasta vaan yhden yhdistyksen jäsenten vapaa ajanviettopaikasta Käyttötarkoitukseltaan tila ei juurikaan poikkea Hervantajärven pohjois tai kaakkoisrannan lomarakennuspaikkojen käyttötarkoituksesta Marjarannan tilaa koskevat Hervannan kaupunginosan läheisyyden aiheuttamat rakentamispaineet ja virkistysalueen tarve Myöskään tilan läheisyydessä tehtyjen liito oravahavaintojen vuoksi ministeriö ei pitänyt perusteltuna merkitä Marjarannan tilaa loma asuntoalueeksi ja käsitellä sitä kaavoituksessa toisin kuin lähistöllä sijaitsevia yksityiskäytössä olevia ja muita yhteisökäytössä olevia lomarakennuksia Ympäristöministeriö katsoi että Marjarannan tilalle osoitetun maankäytön osalta yleiskaavaa ei oltu laadittu siten että maankäytön kannalta samassa tilanteessa olevia eri maanomistajia olisi kohdeltu tasapuolisesti Koska tila sijaitsee lähellä liito oravan esiintymispaikkaa ei tältäkään kannalta kaavassa ollut riittäviä perusteita Marjarannan tilan loma aluemerkinnälle KORKEIMMAN HALLINTO OIKEUDEN PÄÄTÖS 20 11 2002 Korkein hallinto oikeus on Tampereen kaupunginhallituksen valituksesta kumonnut ympäristöministeriön päätöksen siltä osin kuin valtuuston päätös on jätetty vahvistamatta Ala Pispalan AP asuntoalueen Pispalan täydennysalue 557 sekä Hervantajärven koillisrannalle osoitetun loma alueen R 1 osalta ja palauttanut asian niiltä osin ympäristöministeriölle uudelleen käsiteltäväksi Muilta osin ympäristöministeriön päätös jäi pysyväksi Korkeimman hallinto oikeuden päätöksen perustelut Ala Pispalan AP asuntoalueen täydennysalue 557 osalta Kysymyksessä oleva Ala Pispalassa sijaitseva alue on kaavassa osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi AP Alueelle suunniteltu maankäyttö merkitsee Pispalan alueella jo olemassa olevan asuntoalueen laajentamista alueelle joka on tällä hetkellä palstaviljely ja kasvitarhakäytössä Voimassa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi ja urheilupalvelujen alueeksi Yleiskaavan suunnitteluperiaatteena on ollut kaupunkirakenteen täydentäminen ja tiivistäminen säilyttäen kantakaupungin puistomainen ja viihtyisä ympäristö Kysymyksessä oleva noin neljän hehtaarin suuruinen täydennysalue sijaitsee Ala Pispalassa keskustan palvelujen välittömässä läheisyydessä Asiassa saadun selvityksen mukaan Pispalan alueen väestömäärä on laskenut vuodesta 1970 lähes puoleen Yleiskaavassa alueelle suunniteltu pientalovaltainen asuntoalue liittyisi alueella jo olemassa olevaan maankäyttöön sekä tukisi Pispalan alueelle tunnusomaisen pientalovaltaisen asuinalueen palvelujen säilymistä Täydennysalueen lähistölle on kaavassa osoitettu rinteen poikki sijoittuva viheralue Edellä olevan perusteella ja kun on otettu huomioon yleiskaavan yleispiirteisyys maankäytön suunnitelmana korkein hallinto oikeus on katsonut että kaavaa laadittaessa on puheena olevan aluevarauksen osalta otettu riittävästi huomioon suunnitellun maankäytön vaikutus maisemaan viihtyvyyteen ja erityislaatuisen Pispalan kulttuurihistoriallisen ympäristön arvoon sekä kasvilajien säilymiseen Aluevarausta ei näin ollen ole tullut jättää vahvistamatta ympäristöministeriön päätöksessä mainituilla perusteilla Korkeimman hallinto oikeuden päätöksen perustelut Hervantajärven koillisrannan loma alueen R 1 osalta Kysymyksessä oleva Hervantajärven koillisrannalla sijaitseva 1 5 hehtaarin suuruinen Marjarannan alue on kaavassa osoitettu loma alueeksi R 1 Kaavamääräyksen mukaan alue on varattu yhteisöjen lomarakentamiseen Alueen suurin sallittu kerrosala on 450 neliömetriä Alueelle ei kaavamääräyksen mukaan saa muodostaa uusia rakennuspaikkoja Marjarannan alueella

    Original URL path: http://pispala.fi/kurpitsa/ympaatos.htm (2016-05-01)
    Open archived version from archive



  •