archive-fi.com » FI » P » PISPALA.FI

Total: 308

Choose link from "Titles, links and description words view":

Or switch to "Titles and links view".
  • Pispalan asukasyhdistyksen aloitteita.
    mukaan asukasluku on tämän jälkeen tasaisesti lisääntynyt 6682 asukkaaseen vuonna 1999 Väkiluvussa on tapahtunut 1970 luvulla hetkellinen ja luonnol linen yleisestä asumiskehityksestä johtunut lasku Pispalan asukasluku ei ole lähes puolittunut kuten kaupunki väittää Pispalan alueen asukastiheys on kaupungin korkeimpia Pispalaan on kantakaupungin yleiskaavatyön aikana rakennettu poikkeusluvalla 300 asukkaan kerrostalokortteli Vuonna 1999 kaupunki aloitti Pispalan Santalahtea koskevan osayleiskaavan laatimisen Kaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu yhteensä 1800 asukasta mahdollistava asuntorakentaminen 1 2 Keskustan välitön läheisyys Kaupungin esittämiin väitteisiin pohjautuen ympäristöministeriö ja korkein hallinto oikeus toteavat päätöksissään Pispalan sijaitsevan keskustan palveluiden välittömässä läheisyydessä Kasvimaiden ja Tampereen keskustorin välimatka on kolme kilometriä Keskustan palveluiden saavutettavuutta rajoittava välimatka on vielä lineaarista etäisyyttä suurempi koska matkalla on noustava yli 80 metriä korkean harjun yli 1 3 Palvelut ja liikenne Ympäristöministeriölle 25 1 1999 antamassaan lausunnossa kaupunki esittää väitteen Vähäisestä asuntorakentamisesta ja asumisväljyyden kasvusta johtuva asukasmäärän pieneneminen on johtanut palvelujen vähenemiseen ja joukkoliikenteen palvelutason alenemiseen Tämä saattaa johtaa palvelujen hankintaan alueen ulkopuolelta ja siten alueen sisäisen liikenteen kasvuun Henkikirjan kiinteistöosasta vuosilta 1977 ja 1988 sekä kaupungin rakennus ja huoneistorekisteristä 2003 ilmenee että asuinrakennusten määrä on huomattavasti lisääntynyt Tahmelassa Hyhkyssä ja Ala sekä Ylä Pispalassa Tampereen kaupungin liikennelaitoksen asiakirjoista ilmenee että Pispalaa palvelevien linja autoreittien lukumäärä yhdeksän on vertailuvuosina 1970 80 90 ja 2000 pysynyt vakiona 1980 luvun alusta lähtien Pispalan asukasluku on noussut ja kaupunkirakenne jatkuvasti tiivistynyt Kaupunginosan sisäiset palvelut ovat tästä huolimatta rajoitettuja Palveluiden hankinta ja työssäkäynti valtaosalta nyt ja mitä todennäköisimmin myös tulevaisuudessa suuntautuu kaupunginosan ulkopuolelle Lisärakentaminen ei siten vähennä vaan tulee lisäämään alueen sisäistä liikennettä Ympäristöministeriölle 25 1 1999 annetussa lausunnossa kaupunki esittää väitteen Uudet alueet on sijoitettu mahdollisuuksien mukaan olevien bussilinjojen tuntumaan jolloin tuetaan myös joukkoliikenteen säilymistä alueella Korkeimmalle hallinto oikeudelle tehdyssä valituksessa väite on muotoiltu Liikenteellisesti alueet ovat julkisen liikenteen reittien varrella Tämä ei Pispalan kasvimaiden osalta 2 1 2001 pitänyt paikkaansa Pispalan sijainti Pyhä ja Näsijärven välisellä kannaksella aiheuttaa huomattavan liikennepaineen alueelle Pispalan Valtatien huippuliikennemäärä on 17410 ja Paasikiventien 46770 ajoneuvoa vuorokaudessa liite 8 Näille kaduille muodostuu jatkuvasti liikenneruuhkia Kasvimaiden rakentamista ennakoinut vuonna 2002 tehty katutyö mahdollisti linja autoreitin jatkamisen kasvimaille ja ohjaa nyt myös läpiajoliikennettä asuinalueen sisäisille kaduille 1 4 Viljelijöiden lukumäärä ja alueen luonnontila Kaupunki väittää 2 1 2001 tekemässään valituksessa täyden nysalueella 557 olevan noin 60 ja viereisellä kasvimaalla noin 40 viljelijää Palstojen jaon hoitava 4H yhdistys ilmoittaa palstoja kesällä 2000 vuokratun yhteensä 190 kappaletta Kesällä 2002 viljelypalstoja vuokrattiin täydennysalueella 557 150 kappaletta Yleisesti yhtä palstaa viljelee kokonainen perhe tai viljelijäryhmä Tosiasiassa viljelijöitä täydennysalueella on noin 300 Kasvimaiden kaavoitusepäselvyyden vuoksi keväällä 2002 noin 40 hakijaa jäi ilman palstoja 2 1 2001 tekemässään valituksessa kaupunki toteaa Alue on nyt viljelypalsta ja kasvitarhakäytössä ei luonnontilassa Pyhäjärveen rannassa täydennysalueella on luonnontilaan palannutta suojametsää kuvaliite 2 Metsää ja kasvimaita ei ole alueen kaavamerkinnästä johtuen kaupungin viheralueselvityksessä käsitelty viher tai virkistysalueena Yleiskaava mahdollistaisi viljelypalstojen muodostamisen tälle alueelle Kaavan toteuttaminen edellyttäisi suojametsävyöhykkeen hakkaamista Tämä vaarantaisi alueen luonnonvaraiselle eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden luonnon ominaispiirteiden säilymisen 2 Pispalan kasvimaiden erityiset arvot 2 1 Kulttuurihistoriallinen arvo Pispala on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö Tampereen museot on 3 1 2003

    Original URL path: http://pispala.fi/yhdistykset/asukasyhdistys/aloite/khovalitus.html (2016-05-01)
    Open archived version from archive


  • mielipide tiivistelmä 6.12.2002
    Meitä keskusta Epilä alueen ihmisiä on paljon Mielipiteemme on otettava huomioon erityisesti pispalalaisten Myös kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset on vielä kunnolla selvittämättä Nehän kyllä tosin jo tiedetään täysin poikkeuksellisiksi Suomessa ja mittaamattoman arvokkaiksi Ruokaa tuottavan pienviljelyn tuotantoteho per pinta alayksikkö on 2 3 kertaa suurempi kuin suurviljelyn Osaamiskeskus Tahmelan ryytimaat ei olisi epätoivotun huononkaan ajan koittaessa suuren kaupungin kupeessa huono asia muutamalla sadalla asiantuntijallaan Tiukan paikan tullen ei auta aterioida virtuaalikännykällä tarvitaan ruokaa Viljelijäperheille multapeukalointi on psyykkisesti eheyttävää taloudellisesti tuottavaa ja kannustavaa sekä fyysisesti parasta hyötyliikuntaa Tuote on puhdasta terveenä pitävää kasvisruokaa Lapset oppivat tekemällä mistä ruoka tulee Palstaviljely on kerrostalojen lasten mahdollisuus koskettaa äitimaataan ymmärtää sen antava olemus On hyvä oppia rakastamaan äitimaata sekä arvostamaan ja kunnioittamaan isänmaataan todella syvästi ja siihen juurensa kasvattaen Ei olla kateellisia pispalalaisille minäkin osaan jo yleensä olla olematta En asu Pispalassa enkä ole vanha tamperelainenkaan Alue kuuluu meille kaikille suomalaisille se on tärkeä ja erottamaton osa meidän maailmankuulun harjumme kansallismaisemaa Samoin viljelijät tulevat ympäri kaupunkia ei vain Pispalasta Sekä paikalliset että maailman ääristä tulleet ihmetelköön Pispalaa ryytimaineen tulevaisuudessakin Paikallisia asukkaita ehdottoman kunnioittavalla tavalla Eikö jo ole uusien omakoti ja talo järven rannassa tyyppisten asumusten aika rakentua kauemmas maaseudulle jossa tilaa oikeasti on Jätettäisiin jo tiheään rakentuneelle Pispalalle ja koko keskusta Epilä alueelle tämä elävä helmi kk n arvojen mukaiseksi asukkaiden virkistysalueeksi hyvän elämisen laadun vaatimaksi viheralueeksi tiivistysrakennetussa kaupungissa Asuntoja ryytimaille nyt kaavailevat eivät kai yksinkertaisesti käsitä mitä ovat tuhoamassa Isänmaa vihastuu ja äitimaa itkee jos Tahmelan ryytimaiden kansallismaisema tuhotaan Se olisi synnillinen ja häpeällinen teko Raha ja sen lisääminen tietenkin ovat omistajalleen ymmärrettäviä motiiveja Ei kuitenkaan Tampereelle joka ei ole maamme huonovointisimmasta päästä Rahapulaa ei ole eikä sydäntään saa rahastakaan myydä Kaupungin eli meidän on otettava huomioon meidän ihmisten itsemme hyvinvointi Me elämme kaupungissamme emme vain asu ja kerää rahaa talteen johonkin oman elämämme ulkopuolelle Päteviä perusteluja kaupungin kasvun vaatimukselle ei ole esitetty niitä ei taida olla Miksi Tampereen täytyy kasvaa Miksi niin nopeasti jyräten ja hallitsemattomasti Kenen etu se voi olla Voitaisiinko jokunen määrällisestä kasvusta korvata laadullisella kasvulla Esim jättämällä ryytimaat ryytimaiksi Tapasin juuri ryytimailla miehen joka kertoi Kaarilan isännän ja kaupungin välisestä maakaupasta Miehen mukaan isäntä kielsi ehdottomasti alueelle rakentamisen No sopimus on kuulema hukassa Miten se voi olla Löytyisikö todistajia Ryytimaa alueen siistimiseksi ja järjestämiseksi on Kurpitsaliike ry lläkin paljon ideoita Niistä ja ryytimaiden säilyttämisen ylittämättömistä perusteista tarkemmin myöhemmin jos käy Meillä paikallistuntemuksen omaavilla alueen säilyttämistä haluavilla vain ei ole ollut valtaa ryytimailla Parannusta voisi aikaansaada esimerkiksi vuokrina kerättyjen varojen ohjaaminen takaisin alueelle Nyt on nostettu kuntalaisten aktiivisuus ja talkoohengen kannatettavuus esille sekä tuettu sitä laajasti On myös tunnustettu kunnan olevan kuntalaisten Kurpitsalla on tehty vuosia paljon aktiivista talkootyötä kuten Pispalassa on ollut kai aina tapana Voitaisiinko meidänkin aktiivisuutta ja talkoilua jo pian alkaa arvostaa Olemme jo tehneet paljon meille kaikille paremman huomisen eteen Haluamme tehdä sitä vast edeskin Tahmelan ryytimaat ja Kurpitsaliike ry on hyvän elämän puolella ei ketään eikä mitään hyvää vastaan Toivon valtuuston päättävän olla rakentamatta Tahmelan ryytimaille ja säilyttävän alueen vuokrapalstaviljelylle perustuvana viheralueena Koen tuhansien yhtyvän

    Original URL path: http://pispala.fi/kurpitsa/612tiivistelma.htm (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • kasvimaalausunto03
    sen lisäksi luotiin myös yleiskatsaus alueen maiseman historiallisiin vaiheisiin Pispalan asutus vakiintui keskiajan lopussa Kylän talojen Pispan ja Provastin pihapiirit olivat peltojen ja niittyjen ympäröiminä harjun etelärinteessä Viljelykset ja niityt ulottuivat Pyhäjärven rantaan saakka Agraarimaisema muuttui voimakkaasti 1800 luvun lopulta lähtien työväen asuttaessa Pispalanharjun rinteet Maatalousmaisema muuttui erityisesti harjun yläosissa tiiviisti rakennetuksi asuinalueeksi Pispalan asutus ja maankäyttöhistorian näkökulmasta kasvimaa alue voidaan nähdä viimeisenä suhteellisen laajana Pispalan vanhemmasta agraarikäytöstä kertovana alueena

    Original URL path: http://pispala.fi/kurpitsa/kasvimaalausunto03.htm (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Pieni punainen kirja; Pispalan kulttuuriympäristöohjelma; Johdanto
    vielä jollain tavalla on miljöössä hahmotettavissa Pispala on historiallisen ajan esimerkki Suomen nuoresta kaupungistumisesta minkä lisäksi sille leimaa antavaa on rakentuminen erityisen tiiviisti jyrkälle moreeniharjulle Pispalan historia elää lukuisten työväen taiteilijoiden töissä ja liittyy kiinteästi sisällissodan tapahtumiin sekä Tampereen teollistumiseen Tehdastyöläisten ja maanviljelijöiden itse suunnittelema ja rakentama Pispala kertoo tekijöidensä kekseliäisyydestä ja yritteliäisyydestä Kaksi vuotta ennen Pispalan liittämistä osaksi Tampereen kaupunkia alueella tuli voimaan sen saneerausta ja uudelleen järjestelyä enteillyt rakennuskielto Yli neljäkymmentä vuotta jatkuneen kiellon ajan Pispala uinui teknokraattisessa mielessä pysähtynyttä aikaa Rakennuskielto säilytti Pispalan pienipiirteisen valtavaa moninaisuutta sisältäneen yhtenäisen miljöön mutta vei toisaalta mielenkiinnon vanhojen kiinteistöjen ylläpitoon 1960 luvun lopulla järjestetyn asemakaavakilpailun ratkaisu Pispalalle oli täydellinen saneeraus Kymmenen vuotta kestäneen kaavoitusprosessin jälkeen vuonna 1978 vahvistettu kaava jätti päätöksenteon rakennusten suojelusta niiden omistajille Vailla suojelumääräyksiä näennäistä suojelua tarjoava kaava edistää ennen kaikkea asemakaavakilpailun tavoitteen mukaisen sosiaalisesti korkeatasoisen asuinalueen muodostumista Työläisen nykyisin yleensä eläkeläisen tai perikunnan viimeisen haaran myydessä pienen puutalonsa Pispalassa päätyy se lähes poikkeuksetta uuden omistajan toimesta rakennusjätteeksi ja sen paikan valtaa monin kerroin suurempi betonirakennus Kaavan turvin tapahtunutta kulttuurihistoriallisen miljöön hävittämistä kuvaa retrospektiivisesti yllä mainitun kaavakilpailun Lauri Viidalta lainattu alkulause Isänmaata myytiin Tampereen kaupunki 1968 3 Asukasillat Pispalan kulttuurihistoriallisen arvon määrittely sitoutuu kiinteästi alueen työväenluokkaisen historian muuttumiseen yläluokkaiseksi nykypäiväksi Sosiaalisen ja yhdyskuntarakenteen muutokset ruokkivat toisiaan Työväen asuttaman Pispalan niukkuuden ja yhteisöllisyyden historiasta eivät kaikki halua olla tietoisia Toisille kaupunginosan historia ja sitä ilmentävä rakennettu ympäristö ovat ylpeyden aiheita Taloudelliset arvot ovat yksi osa inhimillisen toiminnan vaikuttimia ja ne koetaan voimakkaasti yksityisinä arvoina Historiallisen rakennuskannan ja kaupunkimiljöön tuhoaminen saattaa edistää yksityistä taloudellista etua mutta se on poikkeuksetta yleisen edun vastaista On arvioitava kriittisesti sitä mitä tekee itselleen ja perinnölleen sellainen kansa joka haluaa pyyhkiä pois oma menneisyytensä ilmentymät Mitä jää jäljelle sellaisesta Pispalasta jonka maankäyttöä ohjaavat kulttuurihistorialle kuurot arvot Rakennus ja miljöösuojelua puoltava ja toisaalta omistuksenoikeutta Pispalassa pääsääntöisesti

    Original URL path: http://pispala.fi/pispafoorumi/punainenkirja/johdanto/johdanto.html (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Pieni punainen kirja; Pispalan kulttuuriympäristöohjelma; Suojelun sietämätön keveys
    viranhaltijoiden tai poliitikkojen taholla ole herättänyt suurta innostusta Varsinkin ympäristöministeriön kanssa käytyjen keskustelujen perusteella päädyttiin siihen että Pispalan kulttuuriympäristöohjelman arvo tulee muodostumaan asukkaiden vahvasta osallistumisesta ohjelman laatimiseen Tämä on ollut varsin luonteva lähestymistapa Asukasyhdistys hankkeen hallinnoijana on lähellä asukkaiden arkipäivää eikä sen toteuttamiseen ole tarvinnut alkaa kehittämään uusia osallistumismenetelmiä Pispalalaiselle asukastoiminnalle keskeisiin keskustelutilaisuuksiin ja asukasiltoihin osallistui ohjelmatyön aikana 17 1 2004 20 4 2005 yli 200 asukasta Asukaslähtöinen näkökulma Ohjelman aloituskokouksessa 17 1 2004 asukkaat määrittelivät työn tavoitteet seuraavasti Kartoittaa asukkaiden mielipiteitä Pispalan valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön arvoista Määritellä sellaisia asukaslähtöisiä alueenkäyttötavoitteita joiden avulla Pispalan kulttuuriarvot tulisivat paremmin hoidetuiksi Tehdä tätä selvitystyötä vuorovaikutuksessa kaupungin päättäjien ja virkamiesten kanssa sillä tavoitteella että kaupunginvaltuusto toukokuussa 2005 voisi hyväksyä kulttuuriympäristöohjelman yhdeksi kaupunginosan maankäyttöä ohjaavaksi asiakirjaksi Päämääräksi otettiin kirjallisen ohjelmajulkaisun ohella luoda sen nettiversion yhteyteen avoin keskustelufoorumi jonka kautta ohjelma jäisi elämään ja olisi helposti päivitettävissä Yhdeksi maankäytön ohjenuoraksi Muutamaa kuukautta ohjelmatyön alkamisen jälkeen Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö toi nähtäville osallistumis ja arviointisuunnitelman Ylä ja Ala Pispalan kaupunginosien uuden rakennusjärjestyksen laatimiseksi Tähän kesäkuussa 2004 antamassaan kommentissa Pispalan asukasyhdistys esitti muiden huomioiden ohella kulttuuriympäristöohjelman hyväksymistä yhdeksi rakennusjärjestyksen laatimista tukevaksi suunnitteluasiakirjaksi Tähän tai asukasyhdistyksen syksyllä 2004 tekemään samansisältöiseen kunnallisaloitteeseen ei tähän mennessä ole saatu vastauksia Ohjelmatyön tavoitteista kaksi

    Original URL path: http://pispala.fi/pispafoorumi/punainenkirja/suojelu/suojelu.html (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Pieni punainen kirja; Pispalan kulttuuriympäristöohjelma; Maalaiskylästä teollisuusyhdyskunnaksi
    pulterimuurin yli kiipeäminen oli muistitiedon mukaan sakon uhalla kielletty Harjun markkinat Ensimmäinen maininta Harjun markkinapaikasta on vuodelta 1602 Vaakkolammin länsipuolella järjestetyt Harjun markkinat olivat suuret ja meluisat Kun v 1749 markkinapuodit syttyivät palamaan ja uhkasivat tuhota Harjun kirkonkin siirrettiin markkinapaikka asukkaitten pyynnöstä v sta 1750 alkaen Pispalaan Tammerkoski 1938 4 105 Markkinat ja markkinapaikan sijainti vesiteiden risteyksessä olivat siinä määrin merkittävät että jo 1741 kamarikollegio ja kaikki säädyt olivat valtiopäivillä hyväksyneet professori Niilo Hasselblomin suunnitelman siirtää Rauman Uudenkaupungin ja Naantalin porvarit tarpeettomista kaupungeistaan Pirkanmaalle perustettavaan uuteen Harjun kaupunkiin Sotatila ja valtion heikko rahatilanne sotkivat kaupunkisuunnitelmat ja kuluikin 38 vuotta kunnes Kustaa III myönsi luvan sisämaakaupungin perustamiseen Tammerkosken rantaan Harjun jakokunnan osakkaat kuitenkin uskoivat markkinapaikan vetovoimaan 1783 jakokunnan yhteisistä maista lohkaistiin alue toria varten ja todennäköisesti markkinoiden pito jatkui Pispalassa kaupungin perustamisesta huolimatta Yhteyksien lisääntyminen kaupungin suuntaan oli kuitenkin väistämätöntä ja tamperelaiset anoivatkin jo 1808 ilmeisesti Hyhkyn ja Pispalan talojen liittämis tä Tampereen seurakuntaan ja 1819 koko Harjun kappelin liittämistä kaupunkiin Anomukset kuitenkin hylättiin Tukkitiet Pispalan nykyaikainen rakentaminen sai alkunsa teollisuusrakentamisesta Talvina 1862 ja 63 pispalalaiset nauttivat runsaasta sivuelinkeinosta hevosmiehet ajoivat tukkeja yli harjun Pyhäjärven jäätä myöten rannikolle ja paluukuormissa siirtomaatavaraa Pispalaan Ajojen tuoma taloudellinen hyöty loppui lyhyeen Vuonna 1863 Porin höyrysaha rakensi harjun ylitse konevoimaisen tukkitien Tämä siirtyi myöhemmin W Rosenlewin omistukseen joka ei sallinut kilpailijoiden sitä käyttää jolloin Reposaaren höyrysahayhtiö rakensi harjun ylitse oman rullatiensä vuonna 1876 Pispalan liikennettä on kuvannut pastori Wilh Carlsson 1869 ilmestyneessä Historiallinen ja maantieteellinen kertomus Pirkkalan pitäjäästä seuraavasti Tampereelta lähdettyä on rajaveräjälle 2 virstaa Maantie käy pitkin Maanselän Pyynikin ja Pispalan harjun pohjoista syrjää josta saat katsella pitkin Näsijärven sinertävää pintaa Sitte lasket Pispalan ahteelta Maanselän poikki josta näet koko Pyhäjärven ja Pirkkalan emäseurakunnan enimmän osan Alapuolella sanottua ahdetta kuljet suuren portin lävitse jonka päällitse poikki maantien käy Tukkitie Tästä Epilään asti on tie melkein aina pahaa Tampereen tehtaitten pumpuli ym kuormain rikki ajamaa Tällä välillä onkin sangen vilkas liikunto melkein alati näet tässä Tampereen laivoja tavarakuormia Tammerkoski 1942 3 61 62 Nokian paperitehtaan tuotteiden rahtaaminen nykyistä Pispalan valtateitä mukailleen valtaväylän kautta Pietariin loppui Pietarin radan valmistumiseen 1870 Porin rataa Pispalassa rakennettiin 1892 ja se avattiin Nokialle saakka 1893 mikä entisestään vähensi hevoskuljetusten tarvetta Tehtaat Paikallista hevosajoa mitä ilmeisimmin kuitenkin riitti koska Pispalan teollisuustuotanto lisääntyi voimakkaasti Santalahden saha ja sen yhteydessä ollut mylly rakennettiin 1875 luujauhotehdas 1883 pahvitehdas 1884 ja todennäköisesti 1886 kattohuopa ja asfalttitehdas Luujauhotehtaan tiloissa aloitti Suomen sahanterätehdas 1890 ja Tampereen pumpuli ja villatavaratehdas myöhemmin kaupunkiin siirtynyt F Klingendahlin tehdas 1891 Oletettavasti myös vuonna 1891 perustettiin Santalahden paperitehdas 1890 luvun alussa perustettiin Rantasen mallastehdas Näsijärven rantaan sekä Koivusen ja Lindemanin tilketehdas Tahmelan lähteelle mikä ei ollut ainoa lähteen vesivoimaa hyödyntämään pyrkinyt yritys Pispalassa lienee sijainnut myös Tampereen lääketieteellis kemiallinen tehdas ja A Jakobsonin virvoitusjuomatehdas 1900 luvun alussa Pispalaan nousi pari pientä hevosmakkaratehdasta ja haulitehdas jonka aikaisempi toimipaikka oli ollut Pyynikinharjun etelärinteessä Harjun lakialueiden rakentamisen mahdollistaneen vesijohtoverkoston rakensi Pispalan Vesijohto osuuskunta joka perustettiin 1907 1910 luvulla perustettiin Paasikosken myöhemmin Oy Uran puuteollisuusliike ja 1919 Santalahden kenkä ja teknokemialliset tehtaat Osuustukkukaupan OTK n Tulitikkutehdas

    Original URL path: http://pispala.fi/pispafoorumi/punainenkirja/historia/historia.html (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Pieni punainen kirja; Pispalan kulttuuriympäristöohjelma; Pispalan kaavoitus
    1921 mutta hanketta ei lähdetty toteuttamaan koska odotettiin Pohjois Pirkkalan muodostumista omaksi maalaiskunnaksi mikä tapahtuikin vuonna 1922 Pispala ongelmineen jäi uuden maalaiskunnan kontolle ja liitos edelleen Tampereen kaupunkiin tai Nokian seudun muodostaminen kauppalaksi vaikutti epätodennäköiseltä Tammisalo 2003 48 Vuonna 1928 Pohjois Pirkkalan kunnanvaltuusto päätti aloittaa alueen asemakaavan laatimisen Insinööri P A Ahomaan laatima asemakaava valmistui 1930 ja siihen liittyvä väliaikainen rakennusjärjestys hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 1931 Maaherran vahvistusta rakennusjärjestykselle ei kuitenkaan saatu

    Original URL path: http://pispala.fi/pispafoorumi/punainenkirja/asemakaava/asemakaava.html (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Pieni punainen kirja; Pispalan kulttuuriympäristöohjelma; Väkiluku ja sosiaalinen rakenne
    sisälly maarekisteritonteilla asuvia henkilöitä Alimmillaan väkiluku kävi vuonna 1980 kaupunki 4 577 asukasta Tampereen kaupunki 1985 29 maistraatti 5 059 minkä jälkeen se on tasaisesti noussut ollen vuonna 2001 kaupungin laskelmien mukaan 6 853 ja maistraatin mukaan 7 135 henkeä 9 6 ero Erittäin ahtaasti asuttu Pispala menetti valtaosan väestöstään rakennuskiellon voimassaolon aikana Asuinvaatimukset muuttuivat ja alueen rappeutumaan päässyt asuntokanta houkutteli muuttamaan nykyaikaisempiin asuntoihin Väkiluvun lasku jatkui vielä jonkin aikaa rakennuskiellon päättymisen jälkeenkin kunnes 1980 luvun rakennusbuumi käänsi asukasluvun tähän päivään jatkuneeseen kasvuun Kahden kerroksen väkeä Vuonna 1970 Pispalan asukkaista 91 prosenttia kuului joko ammattitaidottomaan tai ammattitaitoiseen eli koulutettuun työväestöön Toimihenkilöitä tai johtavassa asemassa olleita oli vain noin prosentin verran Vastaavana ajankohtana Tampereella työväestöön kuului 54 prosenttia ja toimihenkilöitä tai johtavassa asemassa olevia oli 42 prosenttia asukkaista Vuonna 1970 pispalalaisten tulotaso oli Tampereen alhaisin Kutilainen 1999 9 Pispalan asemakaavaluonnoksessa vuonna 1970 todettiin että alueen uudelleenrakentamisen yhteydessä tapahtuu oletettavasti sosiaalisen rakenteen muutos jonka yhteydessä ainakin osa nykyisistä asukkaista joutuu väistymään uusien asukkaiden tieltä Alueen pienestä keskimääräisestä asuntokoosta ja heikosta varustetasosta johtuen kohtuulliset vuokrat ovat mahdollistaneet hyvinkin alhaista tulotasoa edustavien olon Pispalassa KTLV 1970 7 Omistajanvaihdokset lisääntyivät jyrkästi 1970 80 lukujen taitteesta alkaen Historia toisti itseään ja Pispalan köyhien vuokralaisten oli lähdettävä

    Original URL path: http://pispala.fi/pispafoorumi/punainenkirja/muutos/muutos.html (2016-05-01)
    Open archived version from archive