archive-fi.com » FI » P » PISPALA.FI

Total: 308

Choose link from "Titles, links and description words view":

Or switch to "Titles and links view".
  • Esittelyt
    mp3 2860 kt Kuuntele wma 740 kt Lisaa runoja Hölkästä Kuuntele mp3 424 kt Kuuntele wma 116 kt Viela runoja Hölkästä Kuuntele mp3 844 kt Kuuntele wma 224 kt Runoja kokoelmasta Viivoitettu uni Kuuntele mp3 1947 kt Kuuntele wma 504 kt Lisää runoja Viivoitetusta unesta Kuuntele mp3 2901 kt Kuuntele wma 749 kt Runoja ja selityksiä teoksesta Kahvin hyvyydestä Kuuntele mp3 2653 kt Kuuntele wma 685 kt Lisää runoja Viivoitetusta

    Original URL path: http://pispala.fi/runolauteet/runotalvi/aanet_videot/ahvenjarvi/media.php (2016-05-01)
    Open archived version from archive


  • Esittelyt
    perjantaiaamupäivän satutunnit ovat tuoneet kirjastolle paljon kaunista tunnelmaa ja inhimillistä lämpöä sekä siitä että kirjastoa rakastetaan Lamminpäässä erityisesti kun kaikki kaupat neuvolat ym ovat ympäristöstä kaikonneet Käyttäjiäkin on jo neljännessä sukupolvessa Osin varmasti perinteinen lämmin tunnelma syntyy kirjastonhoitajien pitkäaikaisesta omistautumisesta tälle kirjastolle ja työlleen Kari Aronpurokin on ollut kirjastonhoitajana yhteensä 40 vuotta Kari Aronpuro syntyi Mariankadulla ja varttui Pirkan korttelissa Satakunnankadun varrella Tampere oli lapsuudessani savupiippukylä jossa autoja oli sata kertaa vähemmän kuin nykyisin Punakylästä laskettiin kelkalla alas Satakunnankatua eikä ruuhkaa ollut kuin kello neljän aikaa iltapäivällä ja silloinkin vain polkupyöriä kun työvuoro päättyi keskustan tehtaissa ja pispalalaiset kävivät kotimatkalle töistä hän kertoo Vuoden 1957 tietämissä Kari osui sattumalta pääkirjastossa runohyllyn kohdalle ei enää niin nuorenakaan Siellä hän tutustui ensimmäisiin innoittajiinsa runoilijoihin Sandburg ja Walt Whitman joista jälkimmäisestä hän jopa kirjoittikin teokseensa Kirjaimet tulevat Runous oli vapaamuotoista sellaista mitä ei ollut opetettu koulussa Kari alkoi kirjoitella itsekin ja hän näytti tekstejään äidinkielen opettajalleen Anna Liisa Mäenpäälle joka kannusti Karia Kari voitti Tampereen nyk Pirkanmaan kirjoituskilpailun moneen kertaan ja myös Erkon valtakunnallisen kilpailun minkä seurauksena Keijo Immonen Kirjayhtymästä otti yhteyttä Kariin ja suorastaan pakotti tämän ottamaan itseään niskasta kiinni ja julkaisemaan esikoisteoksensa Peltiset enkelit joka on siitä erikoinen runokokoelma että siitä tehtiin televisiolle TV2 lle elokuvakin jonka käsikirjoitus oli mukana Karin kolmannessa kirjassa Terveydeksi Esikoisteoksen Kari kokosi yhdessä Eeva Liisa Mannerin kanssa Eeva Liisa keksi kirjan nimenkin Vuonna 1965 Kari julkaisi teoksensa Aperitiff avoin kaupunki joka sai huomiota palstametreittäin Se on kollaashi romaani eli on koottu erilaisista teksteistä eri lähteistä vailla näkyvää loogista järjestystä Karin romaanissa oli mm sähkölasku ja varastoluettelo Edellisenä vuonna ilmestyneet Markku Lahtelan Jumala pullossa ja Pentti Saarikosken Ovat muistojeni lehdet kuolleet lasketaan Karin teoksen ohella tuon ajan huomiota herättäneiden kollaashi kokoelmien joukkoon Karin kirja menestyi kun se oli niin erilainen Aperitiffistä otettiin uusintapainos vuonna 1978 Neljännen teoksen

    Original URL path: http://pispala.fi/runolauteet/runotalvi/aronpuro_esittely.php (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Esittelyt
    maailmankansalainen ja matkamies 5 vuotiaana minusta tehtiin etsintäkuulutus kun olin lähtenyt omille seikkailuilleni ja minut löydettiin Joensuun sillalta pienen mustalaistytön kanssa Kai se hyvin kuvaa positiivista levottomuuttani ja uteliaisuuttani J K asui yli kymmenen vuotta aikoinaan Kööpenhaminassa 70 luvun Suomi oli nuorelle hyvin ankea ja vaikea paikka kuin Leningrad vaikka nyttemmin asiat ovat muuttuneet Kööpenhamina ja vapaakaupunki Cristiania merkitsi mahdollisuutta luovuuteen Kun hän palasi takaisin Suomeen asumaan luovuuden mahdollisuus jatkui maaseudulla missä sai käsillään tehdä asioita rempseämmän ilmapiirin mukaisesti J K on julkaissut omia runo ja tietokirjojaan jo yli 20 vuoden ajan ja seurannut aina kirjallisuutta ja runoutta Runon tekeminen on prosessi jonka kautta pääsee eroon terveesti menneestä eikä jumiudu aiempien elämänvaiheiden kolttosiin Prosessi seuraa koko ajan mukana Runot syntyvät erikseen ja ajallaan ja niiden päätyminen kirjoiksi liittyy sosiaaliseen kulttuuriin Nuorena J K luki Mannerit Saarikosket ja Haavikot mutta innoittui ehkä eniten rock musiikista ja rocknrollin runoilijoista Hän käänsi murrosiässä Ezra Poundia Rimbaudia Gunnar Ekelöfiä Roy Harperia ja David Bowieta vaikka silloin hänellä ei ollut ajatuksena julkaista mitään William Blakesta saatu inspiraatio on vaikuttanut hänen elämäänsä mitä voimallisimmin Blakehan sekä kuvitti että painoi runokirjansa itse Muuttaessaan takaisin Suomeen vuonna 1989 J K i hankki oman sympaattisen painokoneen Heidelbergin jonka äärellä hän itsekin edelleen rytmillisesti hytkyy ja tärisee Tuo kaunis painokone on hänen ainutlaatuinen hevonensa Vaikka J K ei sinänsä liiku piireissä hän on ollut valtavan aktiivinen ja tekemisen kautta oppinut tuntemaan valtavan joukon ihmisiä Hänestä tuli pienkustantaja ja hän on voinut mm tässä ominaisuudessa auttaa monia runoilijoita kirjailijoita ja taiteilijoita saamaan julki arvokkaita mutta taloudellisesti haavoittuvia teoksiaan Hän on kustantajana Palladium Kirjat ja painajana Siuronkosken Paino Hän vaikuttaa ehtivän joka paikkaan Salaisuutena on se että hän on vieraantunut työajan ja työn käsitteistä jotka ovat hänelle liukuvia jolloin hän voi vetää henkeä ja toisaalta työskennellä uutterasti tilanteiden mukaan Runojen suhteen minulla

    Original URL path: http://pispala.fi/runolauteet/runotalvi/ihalainen_esittely.php (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Esittelyt
    Etusivu Ohjelma Kaksi varpusta muistelee Lauteet Runo on salaisuus Riimu Laulu Runoilijoitten ja tarinankertojien esittely ja tapahtumien Jäljet kuvat äänet ja videot J K Ihalainen Pispalan Tietotupa Jussi Rovio Viimeksi

    Original URL path: http://pispala.fi/runolauteet/runotalvi/ihalainenkuvat.php (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Esittelyt
    Riimu Laulu Runoilijoitten ja tarinankertojien esittely ja tapahtumien Jäljet kuvat äänet ja videot J K Ihalainen Työni runouden ja kirjallisuuden parissa 1 Kuuntele mp3 1904 kt Kuuntele wma 1305 kt Työni runouden ja kirjallisuuden parissa 2 Kuuntele wma 1090 kt Runo Kuuntele mp3 3715 kt Kuuntele wma 2535 kt Keskustelua pyhistä järvistä Kuuntele mp3 2491 kt Kuuntele wma 1704 kt Keskustelua luonnon rakastamisesta ja kunnioituksesta sekä luontosuhteesta Kuuntele mp3 1349

    Original URL path: http://pispala.fi/runolauteet/runotalvi/aanet_videot/ihalainen/media.php (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Esittelyt
    puolesta Tapani on metsäsuomalaisen tarinaperinteen suora jälkeläinen Ei maalla ollut TV tä ja vastaavaa Isossa tuvassa istuttiin tehtiin puhdetöitä ja kerrottiin tarinoita Tarina on syytä tässä käsittää laajemmin tarinaa on jopa mehevä kiroilu jota ei nykyisin kuule enää juuri missään Painettu sana ei oikeasti oikein kuulunut maalle Tuta siis vaarini äidin puolelta tosin oli ankara lukija jolla oli paljon kirjoja ja luin lapsena intohimoisesti Jack Londonia Curwoodia ja Zane Greytä joissa oli luontoyhteyttä ja joita kaikki lukivat Kirjat avasivat aivan uusia maailmoja Tuohon aikaan myös radiokuunnelmat Pekka Lipposet ja Kalle Kustaa Korkit olivat hyviä ja kun minulla on voimakas mielikuvitus niitä eläydyin myös paljon kuuntelemaan Kalevala kiinnosti eniten Vaikka se saattaa olla Lönrotin kirja ja monet painostajatahot sitä siivonneet ei se lapsen lukua häirinnyt kun ihmeellisintä siinä olivat sanankäänteet sanamuodot sanonnat ja kielikuvat Minua innostivat lapsuudessa kylillä muutenkin paikallisten sananlaskujen viisaus arvoitukset metsästykseen ja kalastukseen liittyvät salaiset loitsut Tapanin lapsuus ja nuoruusaika Halsualla oli tavallaan kuin vanhojen kulttuurien uniaikaa joka jatkui muutosta 7 vuotiaana Kokkolaan huolimatta Kokkolassa Tapani alkoi elää myös modernia aikaa mikä tarkoitti sitä että muutto Kokkolaan oli hänen mukaansa muuttoa kirjastoon kaupungissa ollessa Tapani luki Jules Vernet askartelukirjat kemiaa fysiikkaa taidetta runoutta Moderniin taiteeseen ja runouteen pitää oppia ja opiskella ja toki luontoa löytyy modernista runoudestakin vaikka kulttuurin suuri linja siitä onkin erkaantunut Nykyisin lyriikkaa on vaikeaa löytää mutta aivan pirteänä yllätyksenä tuli tämä murteiden tutkija Heli Laaksosen runokokoelma Tapani tutkii kirjaansa Para Ihailen alkuperäiskansojen taidetta vaikkapa metsästys ja pyyntikulttuuriin liittyviä maalauksia Vaikka ne ovat pelkistettyjä niissä on vahva luontoyhteys Olen aina kirjoitellut ja edelleenkin kirjoittelen koko ajan kannanottoja tarpeellisiin asioihin Lyyrikkona on luontoyhteyden menettäneessä maailmassa kuitenkin vaikeaa olla Kts Tapanin itse kirjoittama teksti tämän jälkeen Kirjoitan ylös parisuhdekäänteiden psykologiaa ja alitajuntaisia koukeroita sekä unia jotka ovat merkitseviä Lyyrisyydelle pitäisi kuitenkin olla pidempiä tyyniä ajanjaksoja koska levottomana

    Original URL path: http://pispala.fi/runolauteet/runotalvi/hietalahti_esittely.php (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Esittelyt
    Runoilijoitten ja tarinankertojien esittely ja tapahtumien Jäljet kuvat äänet ja videot Tapani hietalahti Ihmiset tutustuvat toisiinsa Kuuntele mp3 433 kt Kuuntele wma 300 kt Brysselin valuuttalautat Kuuntele mp3 2723 kt Kuuntele wma 1859 kt Metsistä ja jungista Kuuntele mp3 1801 kt Kuuntele wma 1232 kt Niin vaarallinen kuitti Kuuntele mp3 2441 kt Kuuntele wma 1668 kt Parisuhteen kaava Kuuntele mp3 1357 kt Kuuntele wma 930 kt Todellista pohjanmaan metsämaisemaa Kuuntele

    Original URL path: http://pispala.fi/runolauteet/runotalvi/aanet_videot/hietalahti/media.php (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Esittelyt
    on salaisuus Riimu Laulu Runoilijoitten ja tarinankertojien esittely ja tapahtumien Jäljet kuvat äänet ja videot Lempirunolauteet On tullut lempirunojen esittämisaika ja esiintymislauteille astuu useita ihmisiä ja runoilijoita mm Helvi Häkli Kestilä Niko Nurmi Lisa Nylander ja Helena Kakkonen Laulu riimu

    Original URL path: http://pispala.fi/runolauteet/runotalvi/lempiruno_esittely.php (2016-05-01)
    Open archived version from archive



  •