archive-fi.com » FI » P » PISPALA.FI

Total: 308

Choose link from "Titles, links and description words view":

Or switch to "Titles and links view".
  • Pieni punainen kirja; Pispalan kulttuuriympäristöohjelma; Pakkolunastukset
    vaikea kuvitella edes sen aikaisten suunnittelijoiden tosissaan uskoneen niiden rakentamiseen kokonaisuudessaan Muun muassa Tampereen yleiskaavaluonnoksessa vuodelta 1956 Valtakunnantie kulkee Tahmelasta Hyhkyyn Pyhäjärven halkaisevalla maapenkereellä Kalliokoski toteaa 1950 luvun tuoneen irrationaaliset pakkolunastukset VTT 1981 61 Toisaalta kun tiedetään 1950 luvulla vallinnut herkkyys saneeraukseen kaupungin kehittämisen ratkaisuna ei ole kaukaa haettu mahdollisuus että kaupungin johdon taholla olisi tietoisesti pyritty hankkimaan mahdollisimman paljon maata Pispalasta sen sujuvaa tulevaisuuden rakentamista varten Tierakentaminen antoi pakkolunastuksille hyvän syyn Pakkolunastukset Pispalassa olivat hajanaisia yhteensä muutamia kymmeniä kiinteistöjä koko 1950 luvun lopun ja 1960 luvun alun Suuri lunastusoperaatio käynnistyi kun Pispalan uudelleen kaavoittaminen alkoi tulla ajankohtaiseksi Vuoden 1960 tammikuussa kaupunginhallitus päätti jatkaa jo aloittamaansa lunastustoimitusta Puliukkotaloja Kiivaimmillaan pispalalaisten kiinteistöjä siirrettiin pakolla kaupungin omistukseen vuonna 1965 Tuolloin tämän kohtalon koki noin 150 kiinteistöä Osa näistä oli kokonaisia kiinteistöjä tontteineen ja taloineen osa kiinteistön pienempiä osia Mainitsemisen arvoista on että varsinkin iäkkäämmät asukkaat tarjosivat tonttejaan aktiivisesti kaupungin ostettavaksi Tähän kaupungin taholla yleensä oltiin sangen myöntyväisiä kunhan hinnasta sovittiin Kaupungin haltuun kuitenkin tuli kymmeniä asuinrakennuksia Nämä vuokrattiin eteenpäin ja usein niiden huolto oli ja on ala arvoista yhä edelleen Tämä osaltaan vaikutti asukaskunnan painottumiseen eräisiin ongelmaryhmiin Muun muassa alkoholiongelmaiset olivat tavanomaisia kaupungin vuokralaisia Tämä varmisti kiinteistöjen rapistumisen entisestään ja samalla rakennukset saivat kuin itsestään puliukkotalojen maineen Näitä ei luonnollisesti ainakaan Pispalan uudempi asukaskunta katsonut mielellään naapureinaan Muutaman vuoden tyhjillään olon ja vandalisoinnin jälkeen kaupunki on yleensä myynyt pakkolunastamansa kiinteistöt uudisrakentamista varten Lähes poikkeuksetta niillä sijainneet rakennukset on purettu Pakkolunastetuilla kiinteistöillä keinottelu on ollut eittämättä tuottoisaa varsinkin kun perusteettomista lunastuksista ei tiettävästi entisten omistajien taholta ole nostettu kanteita kaupunkia vastaan Santalahti Kaupunki ei ollut ainoa taho joka laillisesti ryösti asukkailta heidän kotinsa Rakennusyhtiö Kerros Haka teki 1970 luvun alussa kiinteistökauppoja Santalahdessa ja hankki omistukseensa erinäisiä tiloja ja joidenkin asunto osuuskuntien osake enemmistöjä Vuonna 1975 Santalahteen vahvistettiin asemakaava jolla alue varattiin teollisuusrakentamista varten

    Original URL path: http://pispala.fi/pispafoorumi/punainenkirja/asemakaava/pakkolunastukset.html (2016-05-01)
    Open archived version from archive


  • Pieni punainen kirja; Pispalan kulttuuriympäristöohjelma; Pohja uudelle asemakaavalle
    ohjattavissa kiinteistöjensä myyntiin ja siten kaavan edellyttämien suurempien tonttien muodostuminen ei toteutunut Myös Pispalan arvot sen maisemat ja läheisyys suhteessa kaupungin keskustaan alettiin nähdä hyödynnettävänä mahdollisuutena Amuri esimerkkinä Keskustan puutalokaupunkien saneeraamisen ongelma oli ollut todellisuutta jo 1940 luvun lopulla Vuonna 1947 asemakaava arkkitehti Aaro Alapeuso huomautti että pääosin edellisellä vuosisadalla rakennetussa puutalovaltaisessa Amurissa oli liikaa katualuetta jonka poistaminen lisäisi alueen tonttienpinta alaa ja mahdollistaisi lisärakentamisen Kun Amurin asemakaavan käsittely oli vastustuksen vuoksi ollut pitkään pysähdyksissä päätti kaupunginvaltuusto vuonna 1959 lopulta pyrkiä ratkaisuun järjestämällä Amurin alueen saneerauksesta suunnittelukilpailun Kaavoittajien tavoitteena oli kilpailun avulla hakea saneeraukselle vaihtoehtoisia toteutustapoja ja avata vastustajien silmät näkemään saneerauksen edut http www uta fi koskivoimaa kaupunki 1940 60 amuri htm Amurin ja Tammelan puutalokaupunkien saneeraus osoitti konkreettisesti mitä lopputuloksia tehokas kunnallinen päätöksenteko mahdollisti Suomalainen yhteiskunta eli voimakkaan teollistumisen kautta ja Tampereen kaupunki kasvoi vahvasti Rakennusteollisuus muun elinkeinotoiminnan ohella loi myös uuden hyvin toimeentulevan ylemmän keskiluokan jonka menestymisen ehtona oli sen toimille myötämielisesti suhtautuva kaupungin johto ja kunnallinen päätöksenteko Tämän myötä ilmeni tarve yläluokkaisen kaupunginosan muodostamiselle kaupungin keskustan läheisyyteen Sutjakkaan aseveliakselin silmät kääntyivät luonnonläheiseen Pispalaan Uudelleenkaavoitus Kaupunki nimesi Pispalan alueen uudelleenkaavoittamista varten toimikunnan joka 4 1 1967 esitti kaupunginvaltuustolle asemakaavakilpailun järjestämistä alueen suunnittelemiseksi yhtenäisenä kokonaisuutena sen erityistä kulttuuri

    Original URL path: http://pispala.fi/pispafoorumi/punainenkirja/asemakaava/uusikaava.html (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Pieni punainen kirja; Pispalan kulttuuriympäristöohjelma; Runkokaava 1969
    maailmassa ja sen moninainen hyväksikäyttö soranottoon luonnonsuojeluun virkistykseen maiseman suojeluun ja kulttuurin tarpeisiin ym on tutkittava ohjelmoitava ja suunniteltava Tampereen kaupunki 1968 3 Pispalaa ei merkitty harjuksi kaavan liitteenä olleeseen karttaan J 004 Harjut ja suot Runkokaavan laatimiselle pyrittiin muun muassa luonnonsuojelun ja maisemanhoidon kannalta arvokkaiden alueiden ja historiallisesti merkittävien kohteiden suojaamiseen Tampereen kaupunki 1968 5 Tosin suojelusta todettiin erikseen että Historiallisten kansantieteellisten ja rakennustaiteellisten kohteiden osalta on nykytilanteen inventointi

    Original URL path: http://pispala.fi/pispafoorumi/punainenkirja/asemakaava/runkokaava.html (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Pieni punainen kirja; Pispalan kulttuuriympäristöohjelma; Asemakaavakilpailu 1968
    korkeatasoisen sekä taloudellisesti toteuttamiskelpoisen asemakaavallisen perusratkaisun aikaansaaminen lähitulevaisuudessa uudelleenrakennettavaksi tulevan Pispalan kaupunginosan käsittävälle alueelle Tampereen kaupunki 1968 5 Kilpailun uudelleenrakentamiseen tähtäävä tavoite edusti Suomen rakennushistoriassa yleistä ja Tampereella edelleen suosittua rakennetun ympäristön kehittämisratkaisua purkamista ja tehokasta uudelleen rakentamista Kaupunkikuvan pirstoutumisesta ja tästä aiheutuvista sosiaalisista ongelmista huolimatta usko rakennetun ympäristön muutoksen tarpeeseen oli suuri Talouselämän etuja palvelemaan valjastettu kaavoitus noudatti kiinteistösijoittamisen lainalaisuutta jos kiinteistön tuotto sen jälkeen kun on vähennetty hoitokulut alittaa esimerkiksi vastaavan uuden rakennuksen ja usein uuden rakennusoikeuden tuoton tai uudesta rakennusoikeudesta johtuvan omaisuusveron on saneeraus edessä Laurila 1978 12 Kiinteistöjen tuoton maksimointi vaati Pispalan uudelleen kaavoittamista Pispalakuvaus kilpailuasiakirjassa Pispalan arvoina koettiin olevan lähinnä sen maisemat ja kaupungin läheisyys Rasitteina olivat vanhan rakennuskannan ja vanhojen asukkaiden yhdessä muodostamat sujuvan maankäytön hidasteet Asemakaavakilpailun kilpailuasiakirja kuvasi Pispalaa seuraavasti Kokonaisuutena kilpailualue muodostaa paikoitellen hyvinkin jyrkkään harjun rinteeseen porrastettuine rakennusryhmineen omalaatuisen viehättävän kaupunginosan joka monella tavalla on mm inspiroinut tamperelaiskirjailijoita heidän luomistyössään Alueen sosiaalinen rakenne on kuitenkin jo muuttumassa ja alkuperäinen miljöö katoamassa Tällä hetkellä on lähinnä asuinrakennuksia käsittävä rakennuskanta suurimmaksi osaksi yli ikäistä Rakennustaiteellisesti merkittäviä rakennuksia ei alueella ole Tampereen kaupunki 1968 15 Kilpailutyön perusmitoituksesta kerrottiin seuraavaa Kilpailun toimeenpanijan käsityksen mukaan tulisi alueelle voida sijoittaa asunnot 6000 10 000 asukkaalle Yhtä henkilöä

    Original URL path: http://pispala.fi/pispafoorumi/punainenkirja/asemakaava/kilpailu.html (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Pieni punainen kirja; Pispalan kulttuuriympäristöohjelma; Pispalasta Pohjolan Rivieraksi
    julkisten tilojen täyttötarve on toteutunut myös Pispalassa Kulttuurihistoriallinen suojelu alkoi asemakaavaa laadittaessa tulla Suomessa osaksi yhdyskuntasuunnittelun sanavalikoimaa Pispalan asemakaavan laatimisella kuitenkin oli puhtaasti saneeraava tavoite Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita ei alueella ole osoitettu Eräänlaisena museoalueena on esitetty säilytettäväksi ja entisöitäväksi yksi rakennusryhmä Valtakunnantien varrella sijaitsevalla tontilla KTLV 1970 20 Suunnitteluraportin loppusanoina todetaan Pispalan uudelleenrakentamista ohjaavankaava asiakirjan tulee olla muodoltaan sellainen että se parhaalla mahdollisella tavalla tukee todennäköistä toteuttamistapaa toteuttamisen ajoitusta ja taloudellisuutta Sitä laadittaessa on tarkoin punnittava ne erilaiset kaavamuoto ja vahvistusmenettelytavat jotka varsinkin ensivaiheen rakentamisvalvonnan avulla voivat muodostaa Pispalan saneeraussuunnitelmasta ja Pispalasta merkittävän esimerkin yleensä tulevan kaavoitustyön kannalta ja kaupunkialueita uudelleen kaavoitettaessa KTLV 1970 23 Asemakaavaehdotus Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavaluonnoksen 1 9 1971 Asemakaavaehdotusta käsiteltiin asemakaavalautakunnassa neljä kertaa vuoden 1974 lopulla ja se asetettiin kaupunginhallituksen hyväksynnän jälkeen nähtäville ajaksi 2 16 7 1975 Kaavaehdotus ei kuitenkaan ollut juuri muuttunut kaavaluonnoksesta Se ei ottanut millään tavalla huomioon olemassa olevia kiinteistörajoja tai rakennuksia Olemassa oleva rakennuskanta oli korvattu kokonaisuudessaan tasakattoisilla terassitaloilla Keskitettyjä 1 4 kerroksisia pysäköintilaitoksia olisi rakennettu 26 kappaletta Pyhäjärven ranta olisi betonoitu satojen venepaikkojen veneilykeskukseksi Asemakaavaehdotusta vastaan jätettiin 93 muistutuskirjelmää ja erillinen 2 300 asukkaan allekirjoittama Pispala adressi Valtuutettujen tutustumisesta valituksiin todettiin että muistutuskirjelmiä on siksi paljon ja ne ovat siksi laajoja ettei niiden jäljentäminen ole kaavoitusviraston mielestä tarkoituksenmukaista koska työ olisi suoritettava kohtuuttoman kalliina kopiointina Nimenomaan tämä olisi tarpeetonta siksikin että ehdotus on tarkoitus asettaa korjattuna uudestaan nähtäville jolloin aikaisemmat muistutukset menettävät merkityksensä Tampereen kaupunki 1975 520 Muistutukset Pispalan uudelleenkaavoittamista tutkineen toimikunnan aikaisemmin mainittu kommentti Lienee selvää ettei kilpailun perusteella saada sinänsä toteuttamiskelpoista asemakaavaa oli kilpailun voittajatyön ratkaisujen ja alueen asukkaiden toiveiden ristiriidan vuoksi tosiasia Arkkitehtitoimisto KTLV n tekemän muistutustiivistelmän mukaan muistutukset luokiteltiin tosin ei ole selvää sisältyvätkö tähän luokitteluun ne muistutukset jotka asemakaavalautakunnan mukaan voitiin laskea muiksi kuin varsinaisiksi muistutuksiksi Alla kunkin aihepiirin jäljessä on ilmoitettu sitä koskeneiden muistutusten lukumäärä Pispalan uudelleenkaavoittamista tutkineen toimikunnan aikaisemmin mainittu kommentti Lienee Pispalan olemus työväenkaupunginosana häviää sen sosiaalinen rakenne muuttuu kaavan johdosta täysin 4 muistutusta Fyysistä omaleimaisuutta korostetaan sosiaalisen omaleimaisuuden kustannuksella 4 Kaava keskittyy julkisten palvelujen osalta autojen pysäköintitaloihin ja rantalaitureihin pitäisi keskittyä niihin palveluihin joita pispalalaiset tarvitsevat kuten pesula sauna vanhustentalo nuorisotalo kaupungin vuokratalot jne 8 Kaupungin vuokrataloissa asuvien prosenttinen osuus Pispalassa asuvista säilytettävä 7 Lupa omalle tontille ajoon ja tonteille pysäköimiseen tulisi sallia aina kun se vain maastollisesti on mahdollista 38 Osaan muistutuksista liittyy tonttikohtaisia ratkaisuesimerkkejä Rantapuistovyöhyke Pyynikiltä Hyhkyyn olisi säilytettävä myös Varalan kohdalla 7 Rantapuisto tulisi säilyttää luonnonvaraisena 5 Tahmelan valtatie on kaavoitettu liian leveäksi katualueelle jää paljon asuinrakennuksia tien jatko Pyynikillä on epäselvä 10 Pyynikin puistoon kaavoitettu alue kortteli 1320 on poistettava 11 Kävelykatuja on liikaa 4 Kaavaa laadittaessa ei ole käytetty tarpeellista kulttuuri ja perinnehistoriallista asiantuntemusta 3 Pispalan suunnittelun metodologia ei ole uusimpien mukainen esim C West Churcmanin dialektisen suunnittelunmetodologia 1 Asemakaavalautakunta totesi Arkkitehtitoimisto KTLV n laatiman selvityksen ja vastine ehdotuksen muistutuksiin olevan asiallisesti ja mahdollisimman tyhjentävästi tehty Sen perusteella saa tarpeellisen käsityksen muistutuksista sekä periaatteellisessa että yksityiskohtia koskettavassa mielessä Kaavoitusvirasto yhtyy arkkitehtitoimiston esitykseen jonka mukaan ehdotus olisi jaettava neljään osaan jolloin samalla suoritettaisiin muistutusten edellyttämät tarkistukset ja

    Original URL path: http://pispala.fi/pispafoorumi/punainenkirja/asemakaava/riviera.html (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Pieni punainen kirja; Pispalan kulttuuriympäristöohjelma; Asumisviihtyvyys
    ovat jo alun perin tasa arvoisia tehtaan työntekijöitä jotka taistelivat omien yhteisten etujensa puolesta ja tuntevat yhteenkuuluvuutta edelleenkin Tämä lienee eräs syy heidän erinomaiselle viihtyvyydelleen Vattulainen 1969 21 22 Vaikka Pispala on myös kaupunginosa sen leimaa antavana piirteenä on monessa suhteessa maaseutumaiset asenteet ja tavat Siellä pidetään huolta naapureista se kuuluu tapoihin myös muualla maaseutumaisissa oloissa Vattulainen 1969 32 Vattulainen määritteli 1960 luvun Pispalan normatiiviseksi naapuristoksi joka käsittää yhtenäisiä naapuruusyksikköjä se on sosiaalinen instituutio missä asukkaiden välinen läheisyys vähentää emotionaalista etäisyyttä Tavat ja naapurioikeus säännöstelevät naapureiden välisiä suhteita Tämä muistuttaa entistä kyläyhteisöä Vattulainen 1969 46 Vastakohtaisesti rakenteellisesti itsenäisistä naapuruusyksiköistä suuresti luokkaidentifiointiin perustuva sosiaalisen institutionaalisuutensa kadottanut emotiivinen naapuristo jossa naapureiden välinen yhteistoiminta on vapaaehtoista kuvaa ehkä jo paremmin nykypäivän kaupunkimaisempaa Pispalaa Asunnon omistussuhteella ei Vattulaisen tutkimuksen mukaan Pispalassa ollut merkitystä asumisviihtyvyydelle Myöskään heikko asuntojen varustus ei vaikuttanut viihtyvyyteen Ottaen huomioon huonot asunnot Pispalan asukkaiden viihtyvyyttä on vaikea ymmärtää jos ei tutki asiaa hyvin monelta kannalta Viihtyvyyttä mitataan yleensä paikallisilla seikoilla katujen kunnolla asuntojen ulkonäöllä käytännöllisyydellä lääkintähuollon saantimahdollisuudella lasten hoitopaikoilla kulkuyhteyksillä ja ihmisten keskinäisillä suhteilla Pispalassa tämä viimeksi mainittu tekijä osoittautui tarkoituksenmukaiseksi viihtyvyyttä mitattaessa Vattulainen 1969 45 Saneerauksesta Pispalan saneeraus vaatii myös eri alojen asiantuntijoiden ja lukuisten vaihtoehtojen tarkkaa punnitsemista Vattulainen 1969

    Original URL path: http://pispala.fi/pispafoorumi/punainenkirja/asemakaava/asumisviihtyvyys.html (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Pieni punainen kirja; Pispalan kulttuuriympäristöohjelma; Rakentaminen ja rakennuskanta
    tulisi pakkolunastuksina valtavan kalliiksi Tästä näkökulmasta avoimella tilalla on erittäin suuri optioarvo Kerrosala kertoo muutoksen Kun tarkastellaan Pispalan rakentumista kerrosalan näkökulmasta huomataan että 1980 ja 90 luvuilla rakennettua kerrosalaa on lähes nelinkertaisesti 48 kokonaisalasta verrattuna 1920 ja 30 luvuilla rakennettuun 13 kokonaisalasta Toisen suuren rakennus ekspansion aikana eli 1980 ja 1990 luvuilla rakennettuja rakennuksia Pispalan koko rakennuskannasta vuonna 2002 oli 35 eli lähes puolet enemmän kuin 20 ja 30 luvulla nousseita 24 Tämä suhde muuttuu jyrkemmäksi jokaisen vanhan rakennuksen purkamisen ja uuden rakentamisen myötä Pispala hämää silmää vaikuttamalla ainakin paikoitellen vanhalta kaupunginosalta Rakennuskannan valtaosa ja varsinkin suurin osa kerrosalasta on rakennettu vuoden 1980 jälkeen Puu Pispala on parin viime vuosikymmenen aikana muuttunut lähinnä betonielementtirakenteiseksi rivi ja kerrostalolähiöksi Rakentamisen määrällisestä lisääntymisestä kertoo myös vertailu ennen vuotta 1920 rakennettujen ja toisaalta 2000 2003 rakennettujen rakennusten kerrosalan välillä Uuden vuosituhannen kolmena ensimmäisenä vuonna rakennettua alaa oli vuonna 2002 8 kun taas 1800 luvun lopun ja vuoden 1920 välillä rakennettujen rakennusten ala oli prosenttiyksikön verran vähemmän eli 7 Asuntokannasta Asuntojen lukumäärä Pispalassa vuonna 1971 oli 2998 Näistä 68 oli vuokra työsuhde tai tuntemattoman hallintasuhteen turvin asuttuja Rakennuksia oli yhteensä 923 ja rakennettua kerrosalaa oli 167 313m 2 Asuinhuoneistojen keskimääräinen pinta ala vuonna 1970 oli n 36 3m 2 KTLV 1974 8 Vuoden 1960 kiinteistölaskennan mukaan asuinrakennuksista oli 60 pientaloja mutta pientalojen osuus alueen koko asuinkerrosalasta oli vain 37 Vuonna 2002 asuntojen lukumäärä oli noussut koko Pispalassa 4061 teen Arava korkotuki ja muita vuokra asuntoja asumisoikeusasuntoja ja tuntemattoman hallintaperusteen turvin hallittuja näistä oli 52 prosenttia Rakennuksia oli yhteensä 1089 ja kerrosalaa 362523m 2 Asuinhuoneistojen keskimääräinen pinta ala yli kaksinkertaistui vuoteen 2002 mennessä ollen 75 6m 2 Pientalojen osuus asuinrakennusten määrästä pysyi vuoteen 2002 mennessä lähes ennallaan 59 mutta niiden osuus koko alueen asuinkerrosalasta laski 29 prosenttiin Vuokra asunnot vähentyneet Vuokra asuntojen suhde kaikista asunnoista on

    Original URL path: http://pispala.fi/pispafoorumi/punainenkirja/muutos/rakennuskanta.html (2016-05-01)
    Open archived version from archive

  • Pieni punainen kirja; Pispalan kulttuuriympäristöohjelma; TTKK:n inventointi
    viertotie Pispalan valtatie valittiin 95 mahdollisimman eri ikäistä taloa joiden pohjat mitattiin ja ne tyypitettiin mahdollisten tyyppisaneerausesimerkkien kehittämiseksi Rakennustyyppejä verrattiin suhteessa muun muassa rakennusaikaan rakennustekniikkaan sijaintiin ja omistussuhteeseen Tyyppejä verrattiin myös Viinikan Petsamon ja Lapin kaupunginosien rakennuksiin ja tutkittiin miltä osin ne olivat poikenneet kulloinkin vallinneesta kaupungin rakennusjärjestyksestä Pispalan rakennetun ympäristön alueelliset ominaisuudet luokiteltiin ja tämä luokittelu kuvaa hyvin 1970 luvun lopun Pispalan rakennettua miljöötä Tontit sijaitsevat rinteessä jossa tonttikaltevuudet ovat 1 3 ja 1 5 välillä mutta jopa 1 1 Valtaosa tonteista on kooltaan 400 700m 2 Tonttien pienuudesta ja rinteen eroosiosta johtuen Pispalassa on vähän varsinaisia puutarhoja Yleensä tonteille on istutettu joitakin pensaita kukkia ja hyötykasveja Jarva Valanto 1979 37 Tonttien pengerryksiä pidettiin merkittävänä ympäristön piirteenä Näistä noin 70 oli ladottu käsin pultereista lisäksi oli käytetty myös betonia ja pultereita yhdistettynä Pispalan tonteista 23 prosentilla penkereitä ei ollut lainkaan 45 niitä oli yksi ja 32 kaksi tai enemmän Penkereet sijoittuivat yleensä tontin reunalle Tonttien aitaaminen vain yhdeltä sivulta ja erilaisten aitatyyppien käyttö samalla tontilla oli yleistä Aitojen materiaalina käytettiin pääosin puuta Rakennukset oli yleisimmin sijoitettu kiinni tontin tienpuoleiseen reunaan katon harja tien suuntaisesti Vain harvoilla pientalotonteilla tonttitehokkuus oli alle e 0 2 tavallisesti se vaihteli välillä e 0 3 0 5 Lähes kaikilla Pispalan valtatien ja monilla Pispalanharjun Vallikadun ja Pispankadun tonteilla tehokkuus oli kuitenkin tätä korkeampi Vallitsevana rakennusmateriaalina oli puu Vuonna 1909 Pispalan silloisista 662 asunnosta oli puisia 658 kivirakenteisia ei ollut yhtään ja neljässä oli käytetty kiveä japuuta Jarva Valanto 1979 40 Puurakennusten osuudeksi laskettiin 94 hirsirakennusten osuuden ollessa noin 2 3 Usein hirsirakenteisten talojen laajennuksessa käytettiin rankorakennetta Vajaassa 4 rakennuksista pääasiallinen runkomateriaali oli tiili tai betoni Sokkelimateriaaleina nämä olivat yleisempiä betoni 70 ja tiili 5 osuudella Pulterin käyttö perustuksissa säästöbetonin osana oli yleistä Kateaineista yleisin oli huopa sitten pelti ja tiili Laajennusosien kattamiseen käytettiin toisinaan alkuperäisestä poikkeavaa materiaalia Rakennusten luokittelu Varsinaisiin arkkitehtuurihistoriallisiin tyyleihin sijoittuvia rakennuksia Pispalassa oli hyvin vähän Varhainen rakentaminen muistutti maaseudun torppia mökkejä ja maatilarakennuksia Rakennukset luokiteltiin pien rivi ja kerrostaloihin Pientaloksi luokiteltiin pienet 1 2 kerroksiset rakennukset asuntojen lukumäärästä riippumatta Pääosin pientalot olivat pohjaltaan suorakaiteisia ja satulakattoisia Yksikerroksisissa rakennuksissa käytettiin loivempaa kattokulmaa kuin puolitoistakerroksisissa Mansardikattoja poikkipäätyjä ja frontoneita rakennettiin jonkin verran 1910 luvulta lähtien Vaihtelevan muotoinen ja vaihtelevasti sijoitettu kuisti oli olennainen tekijä pispalalaisessa pientalossa Umpikuistien lisäksi alettiin 1920 luvulta lähtien rakentamaan myös avokuisteja ja pelkkiä ovikatoksia Vielä 1970 luvun lopulla umpikuistit olivat kuitenkin hallitsevia Rakennusten vuoraustapa oli hyvin vaihteleva ja listoitusten ja muiden detaljien käyttö vähäistä Detaljit noudattivat vielä 1910 luvulla jugendaiheita Klassismin detaljivalikoiman käyttö alkoi vuoden 1915 jälkeen joskin laajempi pilastereiden nurkka ja kerroslistoitusten sekä päätykolmioaiheiden käyttö alkoi 1920 luvulla Ikkunoiden puitejaossa vallitsi T jako ja 3 3 ruudutus Koristelu oli hillittyä joskin muutamissa 1900 luvun alun rakennuksissa käytettiin runsaita koristeleikkauksia ja monimutkaisia ikkunajakoja erityisesti kuisteissa Jo inventointia tehtäessä todettiin huomattavan paljon ikkunoita uusitun Rivitaloiksi luokiteltiin rakennukset joissa oli useita asuntoja omine sisäänkäynteineen Rakennusmassat olivat yleensä pitkiä ja matalia yleensä 1 11 2 kerrosta suorakaiteita tai vinkkeleitä Rivitaloja rakennettiin jo 1900 luvun alkuvuosina mutta erityisesti 1910 20 luvuilla harjun pohjoisrinteelle

    Original URL path: http://pispala.fi/pispafoorumi/punainenkirja/arvot/inventointi.html (2016-05-01)
    Open archived version from archive