archive-fi.com » FI » S » SELIGSON.FI

Total: 300

Choose link from "Titles, links and description words view":

Or switch to "Titles and links view".
  • Seligson & Co - Kysymyksiä & vastauksia
    pitävän sisällään mm joitakin määräaikaistalletuksia Meneekö näistä lähdeveroa Miten sujuu kotimaisten lähdeverojen takaisinperintä Sijoitusrahastoilta ei peritä kotimaista lähdeveroa ja näin ei tarvita myöskään lähdeverojen takaisinperintää Samaa koskee myös monia muita yhteisöjä Asiaa säätelee mm Valtioneuvoston asetus korkotulon lähdeverosta 17 5 2000 428 Tässä sovellettava yhteisön määritelmä löytyy tuloverolain 3 stä sijoitusrahastot kohdasta 4 jossa sanotaan että yhteisöllä tarkoitetaan ko laissa mm osuuskuntaa säästöpankkia sijoitusrahastoa yliopistoa keskinäistä vakuutusyhtiötä sekä lainajyvästöä Sijoitusrahastojen

    Original URL path: http://seligson.fi/suomi/ajankohtaista/kysymys_vastaus/show_item.asp?itemID=93 (2016-04-30)
    Open archived version from archive


  • Seligson & Co - Kysymyksiä & vastauksia
    tulee englanninkielen sanoista Exchange Traded Fund eli pörssinoteerattu rahasto ETF n rahasto osuudet ovat pörssin listalle noteerattuja arvopapereita Käytännössä ETF n erottaa tavallisesta sijoitusrahastosta siten nimenomaan se että osuuksilla käydään kauppaa pörssissä kuten osakkeilla Tavallisten sijoitusrahastojen osto ja myyntiasiointi tapahtuu sen sijaan joko suoraan rahastoyhtiön kanssa tai jonkin rahastovälittäjän kautta Kaikki ETF t eivät siis ole indeksirahastoja vaikka monet ovatkin näiden joukossa Kauppalehden artikkelissa mainittu hallinnoimamme OMX Helsinki 25 indeksiosuusrahasto

    Original URL path: http://seligson.fi/suomi/ajankohtaista/kysymys_vastaus/show_item.asp?itemID=92 (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Seligson & Co - Kysymyksiä & vastauksia
    rahaston kohdalla asiaa on luonteva tarkastella indeksien kautta koska esimerkiksi yksittäisten valtionlainojen välilläkin on huomattavia eroja myös euroalueella esim tätä kirjoitettaessa Suomen ja Kreikan välillä jopa yli prosenttiyksikön verran 3 12 2010 euroalueen joukkolainojen erot ovat huomattavasti vuoden takaista suurempia Eurovaltioiden 10 v joukkolainojen tuottoja 3 12 2010 Ero Suomeen SUOMI 3 05 0 KREIKKA 11 68 8 63 IRLANTI 8 41 5 36 PORTUGALI 6 06 3 00 ESPANJA 5 05 2 00 ITALIA 4 37 1 31 BELGIA 3 90 0 85 ITÄVALTA 3 25 0 20 RANSKA 3 23 0 18 HOLLANTI 3 05 0 00 SAKSA 2 83 0 22 Hyvälaatuisten yrityslainojen ja euroalueen valtionlainojen tuottotasojen erot tällä vuosituhannella löytyvät tästä päivitetystä kaaviosta Sen avulla voidaan vasta yllä oleviin kysymyksiin yksi kerrallaan a Tämän hetkisen tilanteen suhde pitkän aikavälin keskiarvoon Tällä hetkellä duraatiokorjattu tuottoero on lähellä yhtä prosenttiyksikköä mikä vastaa aika hyvin pitkän aikavälin keskiarvoa 3 12 2010 duraatiokorjattu tuottoero on hieman alle 0 5 b Riskilisä alimmillaan 2000 luvulla Viime vuosien alimmillaan riskilisä oli vuosina 2005 2006 silloin noin 0 3 prosenttiyksikköä Huhtikuussa 2010 riskilisä oli jopa riskiale eli negatiivinen ainakin käyttämällämme duraatiokorjausmallilla c Finanssikriisijakson suurimmat erot Enimmillään riskilisä oli heti vuodenvaihteen 2008 2009 jälkeen noin neljässä prosenttiyksikössä Rohkeasti vastavirtaan uineille sijoittajille kyseessä oli tietenkin erinomaisen hyvä tilaisuus eikä suinkaan synkkä hetki mutta tulkitsin kysymyksen tarkoittavan ajankohtaa jolloin pelkotilat markkinoilla olivat yleisesti ottaen pahimmillaan Sitten viimeiseen kysymykseen Onko rahaston omaisuusluokan tuoton ja riskin suhde nyt korkoriski mukaan ottaen pitkän aikavälin keskiarvoa parempi huonompi vai normaali Kun tarkastellaan yrityslainojen riskilisää verrattuna valtionlainoihin ollaan siis aika lailla normaalissa tilanteessa 3 12 2010 ovat euroalueen yrityslainojen riskilisät normaalitasoa alhaisemmat Syy ei ehkä niinkään ole yrityslainoissa vaan siinä että valtiolainojen riskejä pidetään markkinoilla nyt normaalia korkeampina Yleisen korkotason osalta ollaan sen sijaan pitkän aikavälin keskiarvoa alempana Tämän vuoksi monet

    Original URL path: http://seligson.fi/suomi/ajankohtaista/kysymys_vastaus/show_item.asp?itemID=90 (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Seligson & Co - Kysymyksiä & vastauksia
    myös ko alueilla toimivat yhtiöt kasvavat nopeasti ja ovat siten lupaavia sijoituskohteita Rahastoyhtiöiden markkinoinnissa puhutaankin usein kasvumarkkinoista Nopeamman kasvun kääntöpuolena nähdään suurempi riski Kasvuun liittyvien odotusten hinnoittelu on aina vaikeaa Lisäksi kehittyvillä markkinoilla toimivien yritysten rakenteen ja liiketoimintojen läpinäkyvyys ei aina yllä niin sanottujen kehittyneiden markkinoiden tasolle Kehittyvät markkinat eivät siis ole mikään tarkka käsite vaan sisältö riippuu määrittelijästä Sijoitusmarkkinoilla eniten käytännön merkitystä on suurten indeksituottajien eli Dow Jonesin MSCI n ja FTSE n määrittelyillä Syyskuussa 2010 aloittavan Seligson Co Kehittyvät markkinat rahaston yhteistyökumppanina toimiva Dimensional Fund Advisors käyttää omien rajaustensa pohjana muun muassa YK n ja Maailmanpankin luokitteluja ja pyrkii lisäksi arvioimaan itse missä maissa rahoitusmarkkinoiden toiminta on riittävän luotettavalla tasolla Tästä löytyvä taulukko konkretisoi määritelmien eroja Määritelmät myös muuttuvat ajan myötä Ehkä käytetyimmän indeksitalon eli MSCI n mukaan Kreikka oli kehittyvä markkina vielä vuonna 2001 ja Israel aina huhtikuuhun 2010 asti Miksi sijoittaa kehittyville markkinoille Sijoittajan kannalta on tarkkoja määritelmiä tärkeämpää miettiä saako kehittyville markkinoille sijoittamisesta aitoa hajautushyötyä Viime aikoina on usein kyseenalaistettu se kannattaako kansainvälinen hajautus ylipäätään enää nykyisessä voimakkaasti kansainvälistyvässä maailmassa vai liikkuvatko eri markkinat niin samassa tahdissa että sijoittaminen kotikontuja kauemmaksi vain lisää epävarmuutta ja kustannuksia Viimeisimpien tutkimusten mukaan kansainvälinen hajauttaminen näyttäisi edelleen kannattavan ainakin

    Original URL path: http://seligson.fi/suomi/ajankohtaista/kysymys_vastaus/show_item.asp?itemID=89 (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Seligson & Co - Kysymyksiä & vastauksia
    parhaat brändit eikä rahasto siten ainakaan helposti koostu pelkästään markkina arvoltaan suurimmista yrityksistä suurimpien yritysten brändit ovat luonnollisesti absoluuttisesti ottaen arvokkaita tai niistä joissa tavalla tai toisella innostusta herättänyt brändi saa markkina arvon hetkellisesti jopa kuplaantumaan Rahaston pitkäjänteinen menestys vertailuryhmissään jopa kansainvälisesti ei mielestämme ainakaan vähennä tämän lähestymistavan uskottavuutta Brändiarvoa mittaavia tutkimuksia tehdään markkinoilla monen erilaisen yhtiön toimesta kärkikaksikkona Millward Brownin BrandZ ja Interbrandin Best Global Brands Lähestymistapa tavaramerkin arvon määrittämiseen on niissä hieman keskenään erilainen Millward Brownin amerikkalaispainotteinen brändilista kootaan haastattelemalla kuluttajia ja yhdistelemällä taloudellisia tunnuslukuja Interbrandin tutkimus pohjautuu enemmän analyytikoiden arvioihin ja tunnuslukuihin Näiden erilaisten lähestymistapojen pohjalta päästään joskus hyvin erilaisiin lopputuloksiin tavaramerkkien arvostuksessa Apple on hyvä esimerkki Millward Brown arvioi 2009 brändin arvoksi 63 miljardia dollaria Interbrand 15 miljardia Millward Brownin rankingissa on historiallisesti tarkasteltuna huomattavasti enemmän heiluntaa tavaramerkkien arvostuksessa Hyvänä esimerkkinä Nokia jonka tavaramerkin arvo oli tuoreimmassa tutkimuksessa laskenut 58 edellisestä vuodesta Tämän suuren heilunnan takia passiivisen rahaston korin rakentaminen pelkästään kyseisen tutkimuksen perusteella ei olisi järkevää koska tulisi paljon kaupankäyntiä ja olemmekin koko rahaston toiminnan ajan mallintaneet salkkumme pääasiassa Interbrandin tutkimuksen pohjalta Sitten Appleen Jos salkku mallinnetaan Interbrandin tutkimuksen perusteella brändin arvo yrityksen arvosta on pieni alle 10 Tilanne muuttuisi jos salkku rakennettaisiin BrandZ tutkimuksen

    Original URL path: http://seligson.fi/suomi/ajankohtaista/kysymys_vastaus/show_item.asp?itemID=88 (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Seligson & Co - Kysymyksiä & vastauksia
    8 2009 2 kommenttia Rahamarkkinan sääntömuutos Jaana Timonen Jani Holmberg 10 3 2009 Yritysriskiä korkosalkkuun Ari Kaaro 2 12 2008 Rahamarkkinakysymyksiä Jaana Timonen Jani Holmberg 24 9 2008 2 kommenttia Suoraan vai rahastojen kautta Ari Kaaro 22 8 2008 Miksi yrityskorkorahastossa valtion lainaa Jani Holmberg 8 7 2008 Aika ostaa osakkeita Ari Kaaro 29 5 2008 7 kommenttia Tuottosidonnainen palkkio ja volatiliteetti Ari Kaaro 16 4 2008 Tuotto odotukset ylioptimistisia

    Original URL path: http://seligson.fi/suomi/ajankohtaista/kysymys_vastaus/default.asp?PagePosition=2 (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Seligson & Co - Kysymyksiä & vastauksia
    2007 ETF n osinkovarojen käsittely Samuli Seppävuori 1 6 2007 Siirto rahastosta toiseen Carolina Strömberg 28 5 2007 Salkun tasapainotuksesta haittaa Ari Kaaro 15 5 2007 Veroehdotuksesta puuttuvat rahasto osuudet Satu Mikkonen 7 5 2007 Rahastojen kaupankäyntikulut Ari Kaaro 18 4 2007 Miten laaja indeksi Jani Holmberg 4 4 2007 Kasvu vai tuotto osuuksia Satu Mikkonen 23 3 2007 5 kommenttia Aihetta pakokauhuun Ari Kaaro 16 3 2007 Korkojen osuus

    Original URL path: http://seligson.fi/suomi/ajankohtaista/kysymys_vastaus/default.asp?PagePosition=3 (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Seligson & Co - Kysymyksiä & vastauksia
    niiden lähettäjälle Rahastoarvot vs pörssien aukiolo Petri Rutanen 7 1 2007 Selkeyttä termeihin Samuli Seppävuori 28 12 2006 2 kommenttia Miten merkitä OMXH25 ttä Jani Holmberg 19 12 2006 2 kommenttia Vuodenvaihteen verokysymyksiä Satu Mikkonen 19 12 2006 1 kommentti Miksei enemmän Kiinaa Ari Kaaro 18 12 2006 Japani rahaston arvon määriytyminen Samuli Seppävuori 13 12 2006 Rahastokauppojen tiedot verottajalle Satu Mikkonen 13 12 2006 USA ssa ja Brandsissä päällekkäisyyksiä

    Original URL path: http://seligson.fi/suomi/ajankohtaista/kysymys_vastaus/default.asp?PagePosition=4 (2016-04-30)
    Open archived version from archive