archive-fi.com » FI » S » SELIGSON.FI

Total: 300

Choose link from "Titles, links and description words view":

Or switch to "Titles and links view".
  • Seligson & Co - PhoebusBlogi
    03 16 Tunnusluvut Konecranes Anders Oldenburg 21 1 2016 Vko 01 16 Systemair kansallisuus laatu yhtiötX Anders Oldenburg 8 1 2016 Vko 50 15 Tunnusluvut Anders Oldenburg 17 12 2015 Vko 49 15 Attendo yhtiöX Anders Oldenburg 9 12 2015 Vko 47 15 Air Liquide Stockmann Anders Oldenburg 27 11 2015 Vko 45 15 Progressive vs GEICO Anders Oldenburg 12 11 2015 Vko 44 15 Spin offit toimialat Anders Oldenburg

    Original URL path: http://seligson.fi/phoebus/blogi/ (2016-04-30)
    Open archived version from archive


  • Seligson & Co - PhoebusBlogi
    Phoebukselle tuli vajaat 400t euroa osinkoja kakkoskvartaalilla Rahastossa on 27 miljoonaa pääomaa joten osinkoja tuli noin 1 5 prosenttia Omistan jonkin verran osakkeita ja 1 5 prosentin osinkosuhde tuntuu aika matalalta Kirjautuuko osinkoja myös muille kvartaaleille vai mikä tätä selittää Hyvä huomio On mukavaa nähdä että osuudenomistajat jaksavat tutustua omistamaansa rahastoon perinpohjin Lyhyesti vastaus on juuri kuten ounastelet Kerroin ensimmäisen neljänneksen katsauksessamme että saimme osinkoja 380 000e joten noin puolet osingoista tulivat jo silloin Osinkohan muuttuu rahaston kannalta käteiseksi heti kun se irtoaa eikä vasta kun se joskus pankkitilille maksetaan Phoebuksen osinkotuotto on siis reilut 3 Tarkka vastaus on hieman pidempi Ensinnäkin jätin arvioluvuistani pois amerikkalaisilta yhtiöiltämme neljänneksittäin saamamme säläosingot jotka eivät kokonaisuuden kannalta ole kovin merkittäviä Rahaston kirjanpito osoittaa että todellisuudessa saimme ensimmäisellä vuosipuoliskolla tilille tarkalleen 808 555 euroa osinkoja Toiseksi sinun on huomioitava että rahasto on vuoden aikana jatkuvasti kasvanut myös yhtiöiden osinkojenjaon jälkeen joten et voi suoraan verrata saatuja osinkoja kesäkuun lopun rahaston varallisuuteen laskiessasi osinkotuottoa Lisäksi sinun on huomioitava että rahaston kassa ei kerrytä osinkoja vaan korkoa Kun laskemme Phoebuksen osinkotuotot tämän päivän osakemäärillä osinkosumma olisi 891 000 euroa joka tämän päivän osakekursseilla tarkoittaisi 3 37 osinkotuottoa Tästä luvusta suomalaisten osakkeidemme osinkotuotto on 4 47 ja ulkomaisten osakkeidemme tuotto on 2 10 Kolmanneksi sinun on huomioitava ulkomaisten osinkojen lähdeveron vaikutus Mainitsemani luvut sisältävät bruttomääräiset lähdeverot jotka amerikkalaisten ja ruotsalaisten yhtiöidemme osinkojen osalta ovat 15 saksalaisen yhtiömme osalta 26 375 ja ranskalaisen yhtiömme osalta 30 Ulkomaisten yhtiöidemme bruttomääräinen osinkotuotto on siten 2 56 ja Phoebuksen kaikkien yhtiöiden keskimääräinen brutto osinkotuotto on 3 58 Eri maiden osalta lopullinen verokohtelumme eroaa paljon USA n osalta tilanne on selkein koska alustavasti peritty 15 lähdevero on myös lopullinen vero Ruotsin osalta joka Phoebukselle on tärkein ulkomainen markkina lopullisen verotuksen pitäisi olla nolla eli tulemme mitä todennäköisimmin saamaan kaikki lähdeverot takaisin Saimme

    Original URL path: http://seligson.fi/phoebus/blogi/show_item.asp?itemID=295 (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Seligson & Co - PhoebusBlogi
    mielipiteesi Jos suhtaudut luottavaisin mielin nykyiseen salkunhoitajaan niin voit mielestäni säästää luottavaisin mielin Phoebukseen oli aikahorisonttisi mikä tahansa kunhan se on pitkä Phoebus on tarkoitettu nimenomaan pitkäjänteisille sijoittajille Phoebus ei ole kovin hajautettu rahasto joten sen osuus kokonaissalkusta on syytä pitää melko pienenä Olen itse tähän sääntöön poikkeus lähes kaikki listatut osakesijoitukseni ovat Phoebuksessa mutta se johtuu vain siitä että olen rahaston salkunhoitaja Jos en omilla rahoillani uskoisi itseeni miksi kukaan muukaan sijoittaisi rahastoon Loppukysymyksesi voi ehkä jakaa kolmeen osaan 1 kuinka kauan minä aion jatkaa Phoebuksen salkunhoitajana 2 mitä Phoebukselle sitten tapahtuu ja 3 voiko se aiheuttaa sijoittajalle jotain vero tai muita seuraamuksia Lyhyet vastaukset ovat 1 en tiedä toivottavasti vuosia mutta varmuudella en 40 vuotta 2 en tiedä eikä sillä oikeastaan ole mitään merkitystä ja 3 veroja joudut varmasti joskus maksamaan etkä voi niitä suunnitella Ensimmäisen ja toisen kysymyksen osalta viittaan parin viikon takaiseen blogiin 13 13 Kuten siinä totesin aktiivisen rahaston salkunhoitajan vaihtuessa sijoittajalla on aina edessään uusi päätös joko myydä rahasto tai ostaa se uudestaan jos aikoo sen pitää Tämä pätee aina Poikkeuksetta Joka ikinen kerta Ainoat poikkeukset sääntöön että sijoitat salkunhoitajaan et vain rahastoon ovat indeksirahastot piiloindeksirahastot ja sijoitustiimien hoitamat rahastot jotka ovat lähes poikkeuksetta piiloindeksirahastoja Aidosti aktiivisiin rahastoihin sääntö pätee aina Syy on yksinkertaisesti se että kahta samanlaista sijoittajaa ei ole olemassa Vaikka rahastoyhtiö väittäisi että rahastolla on sama sijoitustyyli uuden salkunhoitajan alaisuudessa se ei kerro yhtään mitään Sinun on itse analysoitava uskotko uuteen salkunhoitajaan vai etkö usko Maailman aikoinaan suurimman aktiivisen rahaston Fidelity Magellanin omistajat saivat huomata tämän hyvin selvästi jos ostivat rahastoa sen kulta aikoina Peter Lynchin ollessa salkunhoitajana Hänen alkuaikoinaan Magellan pärjäsi loistavasti hänen loppuaikoinaan huonommin ja sittemmin se on usean salkunhoitajan alaisuudessa pärjännyt vaihtelevan huonosti kunnes siitä tehtiin piiloindeksirahasto Sen jälkeen se on luonnollisestikin pärjännyt tasaisen huonosti Ehkä siksi se ei enää ole maailman suurin rahasto vaan on kutistunut 110 miljardista dollarista vuonna 2000 reiluun 12 miljardiin dollariin maaliskuun 2013 lopussa Rationaalinen Magellanin omistaja olisi vakavasti harkinnut rahaston myyntiä vuonna 1990 Peter Lynchin lähtiessä vuonna 1992 hänen seuraajansa Morris Smithin lähtiessä vuonna 1996 hänen seuraajansa Jeffrey Vinikin lähtiessä vuonna 2005 hänen seuraajansa Robert Stanskyn lähtiessä ja vuonna 2011 hänen seuraajansa Harry Langen lähtiessä Keskimäärin olisit siis Magellanin tapauksessa joutunut päättämään myydäkö vai ostaako uudelleen rahastoa noin viiden vuoden välein Lynch toki hoiti sitä 13 vuotta Se lienee melko tavanomainen aikajänne Käytin Magellania esimerkkinä koska se on maailman tunnetuimpia rahastoja ja löysin helposti sen tiedot En siksi että salkunhoitaja olisi vaihtunut poikkeuksellisen usein Jos päädyt myymään rahasto osuutesi mitä se tarkoittaa Olettaen ett olet omistanut rahastoa 20 30 vuotta sijoituksesi on todennäköisesti voitolla ja joudut maksamaan myyntivoitosta veroa Se ei ole suuri katastrofi Jouduthan joka tapauksessa joskus maksamaan verot Niitä lykkäämällä voi toki parantaa nettotuottoja mutta alhaisten korkojen maailmassa sillä ei ole kovin suurta merkitystä Joskus lykkääminen voi olla huonokin asia kuten monet sijoittajat varmasti huomasivat pääomaverojen viimeksi noustessa Verojen suhteen on ennen kaikkea syytä huomata että emme voi millään tietää miten myyntivoittoja verotetaan 20 30 40 vuoden päästä Verohallinnon pieni

    Original URL path: http://seligson.fi/phoebus/blogi/show_item.asp?itemID=286 (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Seligson & Co - PhoebusBlogi
    negatiivinen tuotto ei nimittäin aina tarkoita että sijoitus olisi ollut huono Jos tuo kuulosti oudolta huomaa että myös laskevilla markkinoilla saavutettu ylituotto on arvokasta Jos rahasto pärjäisi markkinoita paremmin aina markkinoiden laskiessa ja markkinoiden lailla aina markkinoiden noustessa ja jos markkinat keskimäärin nousevat rahaston omistaja saisi suuremman positiivisen tuoton kuin markkinatuotto Usein näkee ihmisten vähättelevän sitä että sijoitus on tuottanut markkinoita paremmin jos se on samalla tuottanut tappiota mutta se on ajatusvirhe ylituotto on aina yhtä arvokasta Näin ollen jokaista sijoituskohdetta pitäisi tarkkaan ottaen arvioida sen mukaan miten se on tuottanut lisäarvoa rahastolle suhteessa markkinakehitykseen Jos ollaan oikein tarkkoja tämä tulisi tehdä päivädatalla Voinhan milloin tahansa myydä osakkeemme Kun tiedämme että Phoebus on toiminut 2750 pörssipäivää ja salkussa on keskimäärin ollut 20 osaketta olen siis tehnyt 55 000 päätöstä joita pitäisi analysoida Tai jos ollaan oikein tarkkoja olisinhan voinut sijoittaa mihin tahansa maailman 30 000 osakkeesta Niin laskettuna olen tehnyt 82 miljoonaa päätöstä Valitun tarkasteluajanjakson merkitys näkyy hyvin esimerkiksi tanskalaisen tuulimyllyfirman Vestaksen osakkeiden myynnissäni Myin osakkeet vuonna 2006 hintaan 167 kruunua Olin ostanut ne 60 kruunulla joten teimme 178 voittoa Myyntini jälkeen osakekurssi nousi cleantech kuplassa yli 700 kruunuun joten myynti oli selvä virhe Sen jälkeen kurssi on kuitenkin laskenut alle 50 kruunuun joten tänään myynti ei enää suinkaan näytä kovin tyhmältä Yksittäisten sijoituskohteiden arvonkehityksen perusteella en siksi määrittelisi virheitä tai onnistumisia Jos unohdamme osakekurssit ja tarkastelemme yhtiödemme liiketoimintaa pääsemme ehkä askeleen lähemmäs totuutta Liiketoiminnaltaan huonoimmin suhteessa odotuksiini kehittyi japanilainen Takefuji joka meni konkurssiin pari vuotta sitten Olin onneksi myynyt osakkeemme jo seitsemän vuotta sitä ennen Muista myydyistä yhtiöistämme Suominen Carrefour Tomra State Street Mondavi Tamfelt Tellabs Merck ja Niscayah kehittyivät selvästi odotuksiani heikommin Opetukset ovat näiden osalta enimmäkseen samat kuin yllä Nyt salkussamme olevista yhtiöistä L T Tieto Tulikivi Vaisala ja Hamburger Hafen ovat liiketoiminnaltaan kehittyneet heikommin kuin alun perin odotin Osittain kyse on suhdanteista osittain yhtiöiden sisäisistä ongelmista mutta osin kyse on myös siitä että yhtiöiden kilpailukyky ei ole niin vahva kuin luulin Näiden asioiden erottaminen toisistaan on hyvin oleellista mutta toisinaan myös kovin vaikeaa Esimerkiksi Lassila Tikanojan osalta en osaa nähdä että markkina tai kilpailutilanne olisi oleellisesti muuttunut vaan heikohko tuloskehitys on lähinnä johtunut yhtiön omista pikku möhläyksistä joita lienee suhteellisen helppo korjata Siksi en ole L T stä juurikaan huolestunut HHLA n heikohko kehitys selittyy lähinnä suhdanteilla eikä siten myöskään ole ongelma Suhdanteet tulevat ja menevät mutta kunhan yhtiö säilyttää kilpailukykynsä se tulee tienaamaan taas hyvin rahaa kun markkinaolosuhteet ovat paremmat Tiedon kilpailukyky on selvästi huonontunut Yhtiöllä on toki myös ollut sisäisiä laatu ja johtamisongelmia mutta perimmäinen ongelma taitaa olla että kilpailu on merkittävästi kiristynyt erityisesti globaaleista ja suurimmista pohjoismaisista asiakkaista Tulikivi ja Vaisala ovat jossain siinä välissä ongelmat tuntuvat enemmän yhtiökohtaisilta kuin kilpailun luomilta mutta ne ovat toisaalta kestäneet yllättävän kauan kummassakin yhtiössä Tieto on ollut selvä virhe Tulikivestä ja Vaisalasta en vielä ole varma Tiedon osalta opetus on sama kuin vaikkapa Tellabsin en tunne toimialaa riittävästi Tulikiven ja Vaisalan ja miksei Suomisen kohdalla opetus on että Phoebuksen hyvin pitkäjänteisen sijoitustyylin eräs yleisimmistä riskeistä on

    Original URL path: http://seligson.fi/phoebus/blogi/show_item.asp?itemID=265 (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Seligson & Co - VideoBlogi
    Maltti on valttia Petri Rutanen 14 4 2011 GES Risk Rating finskt hållbarhetsindex Jonas Sandström 4 3 2011 GES riskiarviointi kestävän kehityksen indeksi Jonas Sandström 28 2 2011 Phoenix 10 vuotta Jonathan Aalto 14 12 2010 Oma salkun uudet ominaisuudet Sami Erikson 8 9 2010 Venäjästä Veromessuilla Jonathan Aalto Tiina Lindholm 6 4 2010 Aktiivinen vai passiivinen Ari Kaaro Satu Mikkonen 11 3 2010 Onko ylivertaisia salkunhoitajia Petri Rutanen 29

    Original URL path: http://seligson.fi/suomi/ajankohtaista/videoblogi/ (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Seligson & Co - VideoBlogi
    11 3 2010 Ari Kaaro Satu Mikkonen Videoiden katselemiseksi tarvitset selaimeesi Flash Playerin Flash Playerin tunnistus käyttää JavaScriptiä joten näet tämän viestin myös jos selaimessasi ei ole JavaScript käytössä Tällöin näet videon klikkaamalla tästä Mitkä ovat aktiivisen ja passiivisen sijoitustyylien erot Kumpaa kannattaa käyttää sijoitussalkun perustana ja miksi Satu Mikkonen haastattelee Ari Kaaro a Huom Kyseessä on p äivitetty versio 25 2 2008 julkaistusta videoblogista Esitystä on lyhennetty poistamalla vanhentuneita

    Original URL path: http://seligson.fi/suomi/ajankohtaista/videoblogi/show_item.asp?itemID=66 (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Seligson & Co - VideoBlogi
    sijoittajan mahdollista löytää keskimääräistä paremmin pärjääviä salkunhoitajia Siis niitä jotka pärjäävät keskimääräistä paremmin myös tulevaisuudessa Kysymystä pohtii Kenneth R French Dartmouthin yliopiston rahoituksen professori ja yhdessä Eugene F Fama n kanssa yksi maailman arvostetuimpia sijoitustuottoihin vaikuttavien tekijöiden tutkijoita He ovat myös mm näiden tutkimustuloksien pohjalta sijoitusratkaisuja rakentavan Dimensional Fund Advisors DFA yhtiön hallituksen jäseniä Tässä suomeksi tekstitettynä esitettävä video on alunperin julkaistu DFA n sivustolla Fama French Forum josta löytyy

    Original URL path: http://seligson.fi/suomi/ajankohtaista/videoblogi/show_item.asp?itemID=65 (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Seligson & Co - VideoBlogi
    yhteyttä Palaute VideoBlogi VideoBlogi Blogin etusivu Haku RSS Ydin satelliitti malli 28 9 2009 Jarkko Niemi Ari Kaaro Videoiden katselemiseksi tarvitset selaimeesi Flash Playerin Flash Playerin tunnistus käyttää JavaScriptiä joten näet tämän viestin myös jos selaimessasi ei ole JavaScript käytössä Tällöin näet videon klikkaamalla tästä Ydin sateellitti malli on yksinkertainen ja toimiva tapa jäsentää sijoitussalkun rakennetta Jarkko Niemi kertoo tarkemmin Takaisin Lähetä tämä sivu kaverille linkkinä Seligson Co Oyj Erottajankatu

    Original URL path: http://seligson.fi/suomi/ajankohtaista/videoblogi/show_item.asp?itemID=64 (2016-04-30)
    Open archived version from archive