archive-fi.com » FI » S » STADINSLANGI.FI

Total: 114

Choose link from "Titles, links and description words view":

Or switch to "Titles and links view".
  • Bamikset yhdessä – Stadin slangi ry
    mitä tai gimmoja jotka bamlaavat ettei ennen vaan näin tehty Onneksi olemme saaneet hallitusta johtamaan 67 vuonna syntyneen lähes nuoren kundin Sami Garamin Sami riensi reippaana bamiksena jengin luo Viis pennii raflaan Manskulle ja porukan iloksi saimme hänet yhteiskuvaan kunniabamiksemme Lasse Liemolan kanssa Varvikon haastatellessa molemmat eivät nyt ihan kättä paiskanneet mutta yhteen ääneen vakuuttivat slangilaisten me henkisyyttä Puheenvuoronsa jälkeen Lasse lähti valmistautumaan ensi torstain konserttiinsa Kultainen 50 60 luku

    Original URL path: http://stadinslangi.fi/wordpress/?p=2017 (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Viidessä pennissä bamlattiin – Stadin slangi ry
    jäsenet tulevat bamlaamaan sen alueen historiasta ja ihmiset muistelevat yhdessä pöytäkunnittain Kunniabamis Liemola Lasse ja trubaduurimme Matti Reittamo Mietimme porukalla mihin suunnattaisiin jä päädyimme Töölöön Paikaksi valittiin 5 penniä rafla ja kunniavieraaksi paikalle lupautui myös Lasse Liemola kunniabamiksemme Otimme yhteyttä myös alueen asukasseuraan Töölö seuraan josta paikalle saapui sekä pj että varapj jolla varsinkin oli hienoja muistoja alueelta Bamlaajia saapui kuutisenkymmentä joista osa joutui kauemmas sivupöytiin mutta 50 tyyppiä oli ihan hienoilla mestoilla Ilta aloitettiin sjungaamalla kimpassa Niin gimis on stadi ja sen jälkeen Matti Reittamo sjungasi biisin Onkimiehen blues ihan sillä kun biisi alkaa sanoilla Töölönlahden rantaan lähden fisustaa Tämän alustuksen jälkeen Kari Varvikko bamlasi omia muistojaan etenkin Mansku 55 taloon liittyen sekä tietty koko alueesta muutenkin Karin kirjasta Kääpiöitä ja jättiläisiä voi hakea lisää tietoja aiheesta Kirjaa on myynnissä ainakin meidän byroossamme Karin alustuksen jälkeen jengi muisteli erilaisia tapahtumia ja ihmisiä odotellessamme nykyisen bamiksen Sami Garamin saapumista Kun Sami polki paikalle haastatteli Kari yhtaikaa Garamia ja Liemolaa siitä minkälaista tämän jengin bamiksena olo on ollut tai on nykyään Sai Kari myös vedettyä bamiksilta yhteisen lupauksen rakentavasta yhteistyöstä Lähtiessäni kahdeksan maissa himaa kohti jäi mestaan vielä useita kymmeniä stadilaisia bamlaamaan ja puheensorina oli mahtavan kuuloista Seuraavaa kuppilaa on suunniteltu

    Original URL path: http://stadinslangi.fi/wordpress/?p=2013 (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Erika Vierto, Voiksä stikkaa mulle stidit… – Stadin slangi ry
    heidän äidinkielensä on suomi kolme nuorista on kaksikielisiä Seitsemän nuorista opiskelee lukiossa ja kaksi ammattioppilaitoksessa Tutkimukseni osoittaa että Stadin slangi on edelleen elinvoimainen helsinkiläisten oma kielimuoto Stadin slangi ei siis ole vielä kuollut ja kuopattu vaan elää helsinkiläisnuorten puheessa muutenkin kuin muiston tasolla Tulosten perusteella helsinkiläisnuoret käyttävät yhä monipuolisesti erilaisia slangisanoja myös jo vanhaan Stadin slangiin kuuluneita slangi ilmauksia kuten fikkari lande lungi portsari safka snadi stoge ja stidit Vanhalle Stadin slangille ominaiseen tapaan myös aineistoni 1990 luvulla syntyneiden nuorten käyttämä slangi kuvastaa vahvasti heidän omaa elinpiiriään heidän käyttämänsä slangisanasto liittyy vahvasti kaupunkiin ja siellä liikkumiseen koulunkäyntiin eri tunnetiloihin ja adjektiiveihin magee makee siisti urpo kämänen harrastuksiin tekemistä ja olemista kuvaileviin ilmauksiin duunaa tehä duunia hengaa säätää venaa sekä tupakointiin stenkku stendari stidit rööki ja bileisiin Periaatteessa aineistostani löytyvät merkitysryhmät vastaavat siis hyvin Heikki Paunosen aiemmin esittelemiä slangin keskeisiä aihepiirejä Paunonen 2006a 336 364 Slangissa identifioituminen juuri helsinkiläiseksi näkyy erityisesti paikannimissä ja valtaosa aineistoni haastateltavista mieltääkin nimityksen stadi juuri helsinkiläisten käyttämäksi nimitykseksi heidän omasta kotikaupungistaan Paikannimien lisäksi suuri osa informanteista käyttää slanginimityksiä kulkuvälineistä ja esimerkiksi rautatieasemasta Erityisesti raitiovaunu on informanttien puheessa slangimuodossaan spora Muita runsaasti käytettyjä slangimuotoja ovat esimerkiksi dösä stoge steissi ja tsygä Toinen aihepiiri johon liittyviä slangisanoja aineistoni informantit suosivat ovat ihmisiä ihmisryhmiä ja perheenjäseniä koskevat nimitykset kuten broidi faija mutsi systeri jengi stadilainen ja lissu Tutkimuksen perusteella nuorten oma suhtautuminen slanginkäyttöön vaihtelee osa nuorista kokee slangin stadilaisten omaksi yhteiseksi kieleksi jota tulee käytettyä luontaisesti erityisesti muiden stadilaisten kanssa kommunikoitaessa Osa nuorista taas kokee slangin käytön väkinäiseksi ja epätoivotuksi Osalle slangi kuvastaa enemmän omien isovanhempien ja vanhempien käyttämää kielimuotoa kuin nuorille ominaista puhetta Lisäksi nuorten omat arviot heidän slanginkäytöstään poikkeavat heidän puheensa antamasta vaikutelmasta haastatteluaineistossa Syynä tähän saattaa olla se etteivät nuoret luokittele käyttämäänsä kielimuotoa slangiksi vaan tavalliseksi puhekieleksi Tutkimistani nuorista hahmottuu muutamia toisistaan poikkeavia slanginkäyttäjätyyppejä jotka olen pro gradu tutkielmassani nimennyt seuraavasti paljasjalkainen stadilainen keskiverto helsinkiläinen sekä puhekielinen pääkaupunkiseutulainen Tyypit eroavat toisistaan käytettyjen slangisanojen ja niiden määrän osalta esimerkiksi paljasjalkainen stadilainen on slangin suurkuluttaja joka käyttää sulavasti monia erilaisia slangisanoja tavanomaisimpien ilmausten lisäksi Tein tutkimuksessani havaintoja myös sekä nuorten vanhempien kotipaikan että nuorten koulutustaustan vaikutuksesta heidän slanginkäyttöönsä Informanttien vähäisen lukumäärän vuoksi en kuitenkaan valitettavasti voinut tehdä havaintojeni perusteella yleistyksiä Esittelin kuitenkin saamani viitteet edellä mainittujen tekijöiden vaikutuksesta informanttien puheeseen Aineistoni nuorten osalta oli havaittavissa viitteitä siitä että vanhempien kotipaikkakunta ja sen kielimuodot vaikuttavat jonkin verran myös nuorten omaan kielenkäyttöön Nuoret joiden molemmat tai toinen vanhemmista oli syntyperäisiä helsinkiläisiä käyttivät huomattavasti monipuolisemmin ja runsaammin slangivariantteja puheessaan Toisin kuin Stadin slangin syntymisen aikoihin nuorten oma puhe ei siis edusta irtiottoa vanhempien käyttämästä kielimuodosta vaan pikemminkin mukailee sitä Ainoastaan yksi nuorista pyrkii erottautumaan vanhempiensa ja isovanhempiensa käyttämästä kielimuodosta slangista mutta pyrkimyksistään huolimatta hän todellisuudessa käytti kaikista informanteista toiseksi eniten slangivariantteja Nuorten koulutustaustalla ei slangiin liitettyjen oletusten vastaisesti ollut lähes ollenkaan yhteyttä Toisin kuin yleisesti on oletettu ammattioppilaitoksessa opiskelevien nuorten puhe ei sisältänyt enemmän slangivariantteja kuin lukiossa opiskelevien nuorten puhe Jälkimmäisten puheesta löytyi jopa enemmän slangivariantteja Lukiossa ja ammattioppilaitoksessa opiskelevien nuorten käyttämät slangisanat eivät myöskään poikenneet radikaalisti toisistaan ainoastaan erilaisten kulkuvälineiden

    Original URL path: http://stadinslangi.fi/wordpress/?p=1932 (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Gamla vuosi jää taakse – Stadin slangi ry
    2014 joka meikälikalle merkitsi suurta elämänmuutosta Maakuntia kiertävästä myyntitykistä tuli konttorirotta keskelle kivikaupunkia Entiset duunikaverit ovat käyneet moikkaamassa ja sääli näkyy heidän katseessaan ja kuuluu jos ei suoraan niin ainakin rivien välistä Täällä se nyt istuu yksin ja pyörittelee peukaloitaan Kuinka väärässä he voivatkaan olla Slangibyroo ja etenkin slangilaiset ovat yllättäneet iloisesti työmäärällä ja aktiivisella kiinnostuksellaan kaikkeen tähän stadiin ja etenkin sen kieleen liittyvään Syksyn aikana olen päässyt mielestäni hyvin sisään tämän jengin toiveisiin ja myös niitä toteuttamaan Vuoden aikana on jo pelkästään tsyrkkatapahtumissa käynyt reippaasti yli 2000 ihmistä kuulemassa slangin kieltä Tsyrkkajutskien lisäksi jengi on ollut kiinnostunut oman alueen historiasta liittyen etenkin ns suljettuihin sotilassaariin Syksy oli oivallinen sisäänajovaihe jotta ensi vuonna vietettävän 20v juhlavuoden kuvioista saadaan kaikki irti ilman sen suurempaa kaaosta Parhaillaan suunnitellaan perinnepäiviä eri puolille stadia pohditaan uusia toimintamuotoja kuten juoksukilpailuja tai sulkapallomatseja etsitään bändejä Kaisiksen jortsuihin ja mikä tärkeintä valmistellaan juhlaristeilyä syyskuulle Jotta vuodesta tulee mahdollisimman paljon juuri teidän stadilaisten näköinen antakaa ihmeessä vinkkejä mitä tai ketä haluaisitte kuulla nähdä vuoden aikana Helmikuun Tsilari julistaa myös uuden runoskaban alkavaksi eli nyt jo kaikki hiomaan runosuonta Tahdon kiittää kaikkia slangilaisia joihin olen syksyn aikana eri paikoissa törmännyt Olette aivan mahtavaa jengiä ja on ilo tehdä kanssanne

    Original URL path: http://stadinslangi.fi/wordpress/?p=1887 (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Slangia stikkaillen – Stadin slangi ry
    pian tarpeekseen Mutta aikakin ol jo kypsä jättää pitskut ja motskariskabat ympäri korttelin Skolessa saatiin reksi Soverin ansiosta fogelipistos bilsan timmell Oltiin ornitologei Nykyisin asia ilmastaan puhumalla fogelibongauksesta Oltiin kai jotenkin edelläkävijöitä Erot silloin ja nykyään ovat suuret Mun nuoruudess oli fillari eväinä smörgarit ja jaffa ja työkaluna kiikari Rengastaja omisti ehkä gummibotskin ja tolppakengät pesäpuuhun kiipeämistä varten Nykyään on auto tai maasturi vene kiikari kaukoputket kamera navigaattori ja känny Informaatio kulkee nopeaan ja bongaajat myös Etäisyys on menettäny merkityksen Ennen fillaroitiin aamuin illoin tsiikaamaan fogelimuuttoa Laruun Ryssiksen kaltsuille tai muille korkeille bärtseille Munkan takaiselle kaatikselle joka sijaitsi nykyisen Vermon raviksen paikalla tai pyhäsin Gammelin ruovikkorantsuille Sit kun slobot oli suksinneet veke Porkkalast oltiin Porkkalauddissa ja Sandiksen smydjausmestat jäivät vähemmälle koska sinne piti aina järkkää landauslupakin intistä Sandiksen komendantilta Nykyisin bongaaja saa tekstarin kännyyn ja kiirehtää bongaan yhden fogelin tarpeen mukaan vaikka puolen väliinkin Finskineitoa Toista oli ennen kun luontoredut tehtiin mukautuen luonnon ehtoihin Nykyään tsempataan siitä ketä bongaa enimmät lajit aikayksikössä Murrosikään tultaessa börjattii skrinnaa talvella Väiskillä tai Messiksen baanalla Joko sirklattiin stakasta kiinnipitävien friidujen kanssa tai skulattiin lätkää ja jääboltsia Joskus käytiin Johiksella russareissa joiden jännitysmomentti oli ettei förskottii tienny minkä böönan Fortuna oli arponu sirklausgimmaks Se saatto olla ties mikä tuntematon lyyli Talvella skimbattii murdareilla Spoori alkoi Hespan kentsulta Ensiks följattii Tölikänlahden rantsuu stadikan ohi Laaksoon ja sieltä Haagan ohi aina Pirkkolaankin asti mutta ainakin vähintään Ruskikselle ja takaisin Ruskiksella pidettii tauko ja tsiikkattiin kun skoudet ridas ratsuill tallimaneesilla Ne olivat aina pareittain Jäällä skimbattiin myös Seuriksen ympäri tai Lauttiksen rantsuun ja takas Hitsuun Ei ollut sitt ihme että kondis oli kova ja posket oli kuin punaset fibelit Kesällä hengailtii Eltsussa Äitienpäivänä alotettiin Eltsun ajoista ja koko ajoja edeltäny viikko oltiin aamusin skabojen treenei tsiikamassa Lössii oli kaikiss paikoiss huisisti kuolemankurvass eniten Nipin napin ehdittiin ajoissa skoleen noina aamuina Siitä jatkui luontevaan treenit Eltsun urheilukentsulla Verrarit päällä ja piikkarit klappeissa skipattiin ympäri juoksurataa hypittiin pituutta ja korkeutta tai stikattiin kiekkoo ja keihästä tai skuffattiin kuulaa Hikisinä mentiin tsimmaan simmisstadikalle Kroolattiin dyykattiin ja hypittiin ponnarilta Teini iässä pullisteltiin hauista ja ylävartalon muskelei ja spennattiin että oman luokan friidut olisi hokanneet meidän upeet skrodet vartalot Styrkkaa muskeleihin hankittiin treeneissä Hiekkiksen punttilavalla Treenien välissä käytiin meress tsimmaamassa Hiekkis oli myös oiva mesta harrastaa pienoisskabareita Täystusina sykkiläisiä boitsuja harrasti skabareita syksysin Parina vuonna fiudeskabat pyöri intohimosina Iltasin trimmattiin himas omaa mikroskabarii seuraaks päiväks Kolvilla sulatettiin tinaa ja lisättiin painoa alustaan ja smörjattiin pyörii ja akselei Monena iltapäivänä palattiin rantsulle Bygattii aina uusi hiekkabaana ja nebattii koko ilta voitosta Se oli sen aikuista meidän ykkösformulaa Mutta aikansa kutakin Uudet harrastukset tulivat gamlat unohtuvat Kaikki vapaa aika ei ollut liikuntaa Oli myös monia muita harrastuksia Faijat ja mutsit venttas usein että penskat viisaisivat esimerkiks taiteellisia taipumuksia Joltakin jopa vaadittii tai suorastaan pakotettii skulaan jotain soittopeliä Oma faija oli taitava pianisti ja mutsi sjungas ja oli sjungismaikka myöhemmin Ei sitten ihme että ennen äänenmurrosta sjungasin usean vuoden köörissä Töölön Laulupojissa Kävin myös pianotunneilla Helasvuon rouvan luona Tulokset eivät olleet kammon kehuttavia Följas instrumentin vaihto

    Original URL path: http://stadinslangi.fi/wordpress/?p=1810 (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Se oli 50-luvun loppua… – Stadin slangi ry
    luvun loppua Isot kundit sgriinas ku me snadit ei bonjattu pakko oli alkaa snaijaa Mä budjasin snadina kundina Malminkadulla siinä sähkötalon vastapäätä Himasta sai tsigaa fönarista kampintorii ku siin oli vielä sillon huoltika ja fiudet kävi tankkaa gasoo Tsilari oli ärjy me kerran duunattiin kärtsäri selluloidifilkasta trapessa muut kundit pääs hanee ja se sai mut fakkii otti rotsista handuu Se latari ravisteli fledasta veti litsarit hyvä etten spiidannu Jäbät vaa nauro Jäitsä fakkii häh me hogattii se ja tsupattiin kartsalle hanee Sama tsilari otti meitä pikkukundeja messii kun se skujas kapakan tyhjiä brenkkulestejä fiudella puulodjussa takaisin Alkoon sillä oli Moskovitsh Skandinavia Siitä Tsilarista jäi hyvä muisto nyt kun on jo vanha gube Tosi haadii ku viel on jengii joka tsennaa slangii mä nykyään budjaan kyllä pöndellä Vartsikassa Sillon ennen Vartsikalainen oli tosilandepaukku aivan pönde Vielä snadi Joulun toivotus koko jengille Luuk 2 7 7 Ja friidu saim kundikloddin ja kääri sen kledjuun ja styygiin ku ei ollu mestaa 8 hotlas mis budjaa Siel hujakoil böndellä oli landeja ne vages laumaa 9 Sassiin siin fööris staijas Herran Enkeli gimis sulis blyysas Ne landepaukut sgagas ärtsysti 10 Herran Enkeli messus jutskas Ei kande studaa jäbät mä spiikkaan haadinn bulin ilon kaikelle jengille

    Original URL path: http://stadinslangi.fi/wordpress/?p=1806 (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Jaakko Koroma funtsii… – Stadin slangi ry
    meitsin jengi joka nyt skabaa kuka on stadilainen kuka ei Oltaisko me jo tota suuliksenlaskujengii Ollaanks me ku noi Karjalan evakot jotka kaihoo bäk niitten kieltä ja himaseutuu Onks nää meitsinki stoorit ku muistat sie viel jutskat Oon ihan saletti et mun skloddi ei valvo öitä ja funtsi et onks Helsinki Stadi tai Hesa Sori vaan mut skäfästi skagaan et tätä matsii me ei sittenkään finaalissa finnata Mä kaihoon et

    Original URL path: http://stadinslangi.fi/wordpress/?p=1512 (2016-04-30)
    Open archived version from archive

  • Zeimo ja hirvee jysy – Stadin slangi ry
    paljoa tolkkua ollu Ihme et on vielä kaikki sormet ja öögat tallella 50 luvun alkupuolella ja tietysti vieläkin Puukäpylän pitskuilla oli kaikilla oma purtsi ja siellä fibelipuita Krigun jälkeen safka oli kortilla ja stadista tuli usein iltaisin jengii snutaamaan fiblui ja muitakin kasviksii talojen pihoilta Käytiinhän me kunditkin niitä snutaamassa vaikka jokaisella oli samoja fibeleitä omissakin puissa Snutattu fibeli oli kuitenki jotenkin vaan gutampi Jengi rupes pikkuhiljaa kyrsiintyy näihin voroihin ja funtsittii miten niitä voitais karkotta ainakin pois omasta purtsista Käpylän Reskalle tuli myyntiin ns hedelmätarha pommi joka smettas oikein kunnolla kun voro osui jalallaan sytyttimeen kiinnitettyyn laukaisulankaan Faijakin slumppas heti pari pommia ja niin minäkin onnekseni sain tutustua sen laukaisumekanismiin faijan opastuksella Tämä oppi oli tarpeen sitten myöhemmin 50 luvulla vesivessa oli vielä melko harvinainen ylellisyys Puukäpylän taloissa ja puuceeet olivat rivissä kortteleitten keskialueella Harva piti niitä lukittuna ja niissä me koltiaset myös melskattiin aina iltaisin Kerran hiffattii yhen veskin dörtsin sisäpuolelta siihen kiinnitettynä laite jonka onneksi bonjasin räjähteeksi hedelmätarhapommia muistuttavasta iskurisytyttimestä Se oli vain huomattavasti bulimpi Näin jälkeenpäin olen snaijannu että se oli rindiksella käytetty ansahälyytin Laukaisusnarakin oli mutta onneksi sitä ei oltu kiinnitetty muualle kuin iskurin sokkaan Pommi ei smetannu Jos olis ei tätä juttua nyt skrivattais Irroitettiin pommi handut snadisti skagaten ja ruvettiin funtsii et mitähän sillä tehtäis Kortelin keskellä oli erillinen saunarakennus ja sen vierellä buli halkopino No pommi duunattiin pinon väliin ja läheiseltä pyykkiplaanilta snutattiin aika pitkä pyykkinaru laukaisua varten Me kundit mentiin sen verran syrjään ku naru antoi periksi ja sitten vain nykäisin kerran Seurannut jysy oli todella kova ja löi korvat lukkoon kerralla Halot flygas pitkin aluetta ja saunasta hajos fönarit Kyllä meille kundeille tuli koivet alle Kaverini tais luudaa vielä pitemmälle kuin minä koska sitä ei näkynyt mailla eikä halmeilla Kun sitten jonkin ajan kuluttua huutelin sitä sanoi joku täti Pekan

    Original URL path: http://stadinslangi.fi/wordpress/?p=1582 (2016-04-30)
    Open archived version from archive