archive-fi.com » FI » W » WM.FI

Total: 34

Choose link from "Titles, links and description words view":

Or switch to "Titles and links view".
  • VeskuNet - Kalastusalue
    Tässä asiakirjassa sovitaan yhteisesti ne pääperiaatteet joiden mukaan kalavesiä käytetään ja hoidetaan Kalavesien osakaskuntien on tarpeen mukaan otettava huomioon nämä linjaukset omia päätöksiä tehdessään Vesijärven kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma 2007 2017 Katso hoitosuunnitelma tästä Hallitus ym tietoa tästä Vesijärven Ystävät Ry Vesijärvi Synty ja pinnan säätely Mitat hydrologiset tiedot Luonto Kasvit Linnut Levät Eläinplankton Hyönteiset Kalastusalue Kalasto Maakuntakala Kalalajit Lajikuvaukset ja kuvia Liity Vesijärven Ystävät Ry n jäseneksi Pitkällä jänteellä

    Original URL path: http://vesku.wm.fi/index.php?id=17 (2016-04-29)
    Open archived version from archive

  • VeskuNet - Kalasto
    ja pinnan säätely Mitat hydrologiset tiedot Luonto Kasvit Linnut Levät Eläinplankton Hyönteiset Kalastusalue Kalasto Maakuntakala Kalalajit Lajikuvaukset ja kuvia Liity Vesijärven Ystävät Ry n jäseneksi Pitkällä jänteellä yksi onnistuneen Vesijärven hoidon kulmakiviä on kansalaisaktiivisuus Tule mukaan toimintaan ja saat elämääsi sisältöä ja mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää yhteisen Vesijärvemme tilaa sekä virkistys ja hyötykäyttöä Lisätiedot Pelaa Vesku peliä Onko sinusta hoitokalastajaksi Testaa taitosi Vesku pelissä Pelaa LSYP neuvontapiste Tule paikan päälle

    Original URL path: http://vesku.wm.fi/index.php?id=18 (2016-04-29)
    Open archived version from archive

  • VeskuNet - Maakuntakala
    Maakuntakala Kalalajit Lajikuvaukset ja kuvia Liity Vesijärven Ystävät Ry n jäseneksi Pitkällä jänteellä yksi onnistuneen Vesijärven hoidon kulmakiviä on kansalaisaktiivisuus Tule mukaan toimintaan ja saat elämääsi sisältöä ja mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää yhteisen Vesijärvemme tilaa sekä virkistys ja hyötykäyttöä Lisätiedot Pelaa Vesku peliä Onko sinusta hoitokalastajaksi Testaa taitosi Vesku pelissä Pelaa LSYP neuvontapiste Tule paikan päälle tutustumaan Tietoa ja tarinaa Lahden Vesijärvestä sekä Vesijärven Ystävät Ry n toiminnasta Osoite Lahden

    Original URL path: http://vesku.wm.fi/index.php?id=30 (2016-04-29)
    Open archived version from archive

  • VeskuNet - Kalalajit
    Tinca tinca Harvinaisia Kivennuoliainen Neomacheilus barbatulus Kivisimppu Gottus gobio Seipi Leuciscus leuciscus Sorva Scardinus erythrophthalmus Istutuksien varassa hyvin menestynyt Ankerias Anguilla anguilla Istuksien varassa harvalukuinen laji Peledsiika C peled Taimen Salmo trutta Toutain Aspius aspius Ei tarkkaa tietoa Kymmenpiikki Pungitius pungitius Pikkunahkiainen Lampetra planeri Lähde Jukka Ruuhijärvi Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesijärven Ystävät Ry Vesijärvi Synty ja pinnan säätely Mitat hydrologiset tiedot Luonto Kasvit Linnut Levät Eläinplankton Hyönteiset Kalastusalue Kalasto

    Original URL path: http://vesku.wm.fi/index.php?id=31 (2016-04-29)
    Open archived version from archive

  • VeskuNet - Lajikuvaukset ja kuvia
    maan etelä ja keskiosissa Elinympäristö viihtyy parhaiten isoissa tai isohkoissa järvissä ja vesissä joissa on pieni näkösyvyys Hapentarve verrattain suuri kestää tiettyyn rajaan asti rehevöitymistä Liikkuu yksin tai pienissä parvissa kesällä ja syksyllä siirtyvät varhain aamulla syvemmälle päivällä lähellä pohjaa illalla rantavesiin tai selkävesillä lähelle pintaa Ravinto petokala jo 15 20 cm pitkillä kalat miltei ainoa ravinto Syö muikkuja kuoretta särkiä ahvenia ja kiiskiä näkee hyvin sameissakin vesissä Lisääntyminen kutu touko kesäkuussa 1 4 m n syvyissä kovapohjaisissa paikoissa kirkkaissa vesissä syvemmällä Munat takertuvia poikaset ensimmäiset viikot vesien pintakerroksissa Kasvu vaatii lämpimän veden yksivuotiaat 6 10 cm viisivuotiaat 30 40 cm Vaellukset elää talvella syvällä lähellä pohjaa siirtyy keväällä matalampiin vesiin Rannikolla vaeltaa kudun jälkeen ulkosaaristoon Taloudellinen merkitys maukkaan lihan vuoksi arvostettu pyyntikohde suosittu istutuskala Pyynti verkko uistin Alamitta 37 cm KUORE Kuuluu lohikalojen alaheimoon kuoreet Tuntomerkit solakkaruumiinen muistuttaa vähän muikkua mutta suu on iso ja hampaallinen Selkä oliviinvihreä kyljissä hopeanväriä Selkäevä sijaitsee melko takana Tuoreessa kalassa on voimakas kurkun tuoksuu Sisävesissä kahta muotoa pikkukuore 7 10 cm ja isokuore 12 15 cm Levinneisyys yleinen rannikolla sisävesissä rannikkojokien suualueilla ja sisävesissä Elinympäristö ulappa alueiden vapaan veden parvikala Melko syvässä vedessä nousee kesäisin yöllä pintaveteen Melko vaativa veden laatuun nähden Ravinto planktonäyriäiset isompana halkoisjalkaisäyriäiset ja katkat sekä pienet kalat Lisääntyminen kutee huhti toukokuussa joissa ja järvissä matalilla ja kovapohjaisilla paikoilla Mätimunat takertuvia Kasvu isokuoreet kaksikesäisinä 10 11 cm pikkukuoreet 6 8 cmVaellukset suurin osa järvikuoreista vaeltaa jokiin ja puroihin rannikolla nousee jokiin pitkiäkin matkoja Taloudellinen merkitys käytetään pääasiassa rehuksi LAHNA Abramis brama Kuuluu karppikalojen lahkoon särkikalojen heimoon Tuntomerkit ruumis korkea kyljissä hopeanväriä ja isoilla yksilöillä kuparinruskeaa Evät lyijynharmaat eikä niissä ole punaista Pituus 45 55 cm paino yleensä 1 2 kg Yli viisikiloiset harvalukuisia paino enintään 11 5 kg Levinneisyys yleinen maan eteläosassa Oulujoen vesistöön saakka Yleinen koko rannikkoalueella Elinympäristö viihtyy runsaskasvuisissa järvissä ja rannikko lahdissa myös isojen jokien virtapaikoissa Liikkuu etupäässä pohjassa Ravinto pohjaeläimet kuten hyönteistoukat ja nilviäiset Syö myös vesikasveja ja planktonia Lisääntyminen kutuaika keväällä ja alkukesällä lähellä rantoja kasvillisuuspohjilla Usein 2 3 kuturyhmää parin viikon välein Varsinkin koirailla kutukyhmyjä Kasvu suurta vaihtelua Kahdeksanvuotias painaa hidas kasvuisessa kannassa n 300 g mutta nopeakasvuisessa jo kilon Vaellukset talvisin syvemmässä vedessä kuin kesällä Taloudellinen merkitys suosittu ravintokala Muuta Varsinkin järvistä pyydettyjä lahnoja vaivaa joskus iso kellanvalkoinen hihnamato Lahna voi saada sen ravinnostaan jo varsin pienenä Mato saattaa kasvaa yli puolen metrin mittaiseksi ja 1 5 cm leveäksi Loinen hidastaa lahnan kasvua ja tekee ne steriileiksi Hihnamato ei ole ihmiselle vaarallinen Matoisen lahna liha on täysin syömäkelpoista Ihmiselle kiusallisen lapamadon toukkia ei lahnassa ole joten sen lihaa voidaan syödä graavattuna MADE Lota lota Kuuluu turskakalojen heimoon turskat Tuntomerkit ruumis pitkänomainen pää litteähkö alaleuassa viiksisäie Ensimmäinen selkäevä lyhyt toinen selkäevä ja peräevä pitkät Väri tummanvihreästä kellanruskeaan Selässä ja evissä tummia täpliä Pituus tavallisesti 45 70 cm paino0 5 3 kg Levinneisyys yleinen koko maassa MUIKKU Coregonus albula Kuuluu lohikalojen alaheimoon siikakalat Tuntomerkit solakkaruumiinen hopeanvärinen Selkä tavallisesti tummanvihreä evät tummanharmaat Vatsa on pyöreäreunainen Alaleuka yläleukaa pidempi suu hampaaton Pituus 10 20 cm Rasvaevä lähellä

    Original URL path: http://vesku.wm.fi/index.php?id=32 (2016-04-29)
    Open archived version from archive

  • VeskuNet - Hakutulokset
    Etusivu Tietoa Toimintaa Vapaa aika Uutiset Blogi Videot Liity mukaan Etusivu Tietoa Toimintaa Vapaa aika Uutiset Blogi Videot Liity mukaan

    Original URL path: http://vesku.wm.fi/index.php?id=58 (2016-04-29)
    Open archived version from archive

  • VeskuNet - Uimarannat ja -paikat
    kaupungin uimapaikat Hollolan uimapaikat Asikkalan uimapaikat Uimarannat ja paikat Kalastus Luontopolut Pikku Vesku Liity Vesijärven Ystävät Ry n jäseneksi Pitkällä jänteellä yksi onnistuneen Vesijärven hoidon kulmakiviä on kansalaisaktiivisuus Tule mukaan toimintaan ja saat elämääsi sisältöä ja mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää yhteisen Vesijärvemme tilaa sekä virkistys ja hyötykäyttöä Lisätiedot Pelaa Vesku peliä Onko sinusta hoitokalastajaksi Testaa taitosi Vesku pelissä Pelaa LSYP neuvontapiste Tule paikan päälle tutustumaan Tietoa ja tarinaa Lahden Vesijärvestä

    Original URL path: http://vesku.wm.fi/index.php?id=41 (2016-04-29)
    Open archived version from archive

  • VeskuNet - Kalastus
    Kari Nyberg Kalamassaruoan valmistus maistiaiset ja arviointi Loimuhauen paistamista kalan savustusta Ruoaksi järvikalasoppaa Klo 12 30 Risteily ms Wellamo Lähtö matkustajasatama Lahti Klo 13 00 Risteily ms Wellamo Lähtö Siikaniemi Kurssikeskus Kari Porra ympäristöjohtaja LSYP avauspuheenvuoro Heikki Mäkinen ohjelmajohtaja Vesijärvisäätiö Vesijärviohjelma Erkki Saarijärvi toimitusjohtaja Vesi Eko Oy Vesijärven hapetus Pauliina Salmi tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto sekoituksen vaikutukset Vesijärven limnologiaan Jukka Ruuhijärvi tutkija riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesijärven kalasto Ismo Malin vesiensuojelupäällikkö Vesijärven hoitotoimet 2013 Klo 16 00 Paluu Siikaniemeen Klo 16 30 Paluu Lahden matkustajasatamaan Tilaisuudessa on paikanpäällä runsaasti kalastuksen vesienhoidon ja tutkimuksen ammattilaisia Paikalla olevat asiantuntijat antavat tietoiskuja ajankohtaisista aiheista Valmistamme myös kalaruokaa hoitokalastuskaloista joten ottakaa omat kalankäsittelyvälineet mukaan Tapahtuma toteutetaan talkooperiaatteella Tapahtumaan osallistuvat myös nuoret kalastajat joita opastetaan kalankäsittelyssä pyydysten kokemisessa ja kalaruoan valmistustamisessa Paikalla on Ympäristöneuvonta auto Kaisla ja Neuvo hajajätevesien neuvontahanke Tilaisuuden järjestelyistä vastaavat Vesijärven kalastusalue Vesijärven ystävät ry Päijät Hämeen Kalatalouskeskus ry ja sen jäsenjärjestöt sekä yhteistyökumppanit Tilaisuuden rahoittaa Lahden seudun ympäristöpalvelut ja Koulutuskeskus Salpauksen Luonnon ja maisemanhoitohanke Tilaisuus on osallistujille maksuton Ilmoittautumiset viimeistään 21 5 mennessä sähköpostitse jari hagman phnet fi tai puhelimitse 044 509 2461 Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä Ilmoittautumiset erikseen aamupäivän ohjelmaan Siikaniemeen sekä risteilylle Wellamolle Jos tulet laivalle 12 30 matkustajasatamasta mainitse siitä ilmoittautumisen yhteydessä TERVETULOA Pyydystalkoot 2013 Päijät Hämeen Kalatalouskeskus yhteistyökumppaneineen on järjestänyt tänäkin vuonna perinteiset pyydystalkoot Toiminnanjohtaja Jari Hagmannin mukaan osanottajia on ollut n 45 50 hlöä päivässä Se on hyvä saavutus ja tuotantotavoitteet tullaan saavuttamaan ja ylittämäänkin Nuoria tosin kaivataan lisää harrastuksen pariin Ko tapahtuma on myös pitkälti sosiaalinen yhteistilaisuus missä keskustellaan päivän polttavista asioista ja vaihdetaan kuulumisia Miniseminaarit omalta osaltaan ovat kiinnostavia ja antavat kansalaisille monenlaista tietoa Vesijärven ystävät kiittää Päijät Hämeen Kalatalouskeskusta ja etenkin toiminnanjohtaja Jari Hagmannia hyvästä ja ammattimaisesta tapahtuman järjestämisestä ja etenkin talkoolaisia iso osa vanhoja ukkoja jotka vuodesta toiseen ovat rakentaneet kalanpyydyksiä sekä loukkuja petoeläimille vesilintujen pesimän onnistumiseksi ja toteuttaneet Vesijärven ja alueen pienjärvien hoitokalastusta Ilman Teidän aktiivisuuttanne hommat jäisi tekemättä Kiitos ja TSEMPPIÄ jatkossakin Alla kuvia tapahtumasta 24 01 klo 15 00 otettuna Loukkujen valmistus minkille näädälle ym menossa Loukkumestari Rauno Lampinen ei ollut kuvanottohetkellä paikalla Markku Nummela on ihan loukussa loukkuihin JÄRVIKALAPÄIVÄ 31 5 2012 Siikaniemen kurssikeskus Hollolan Siikaniemi Päijät Hämeen Kalatalouskeskuksen organisoima tilaisuus oli loistava osoitus eri organisaatioiden yhteistyön toimivuudesta Ohjelma oli tiivis ja monipuolinen Osallistujat äänestivät jaloillaan ja saapuivat runsain joukoin paikalle ja silminnähden nauttivat tapahtumasta Suuri kiitos Jari Hagmanille hyvinjärjestetystä tilaisuudesta Kalastuslaki muuttui merkitse pyydyksesi oikein Huhtikuun alussa voimaan tulleen kalastuslain muutoksen myötä pyyntiin asetetut kiinteät ja seisovat pyydykset on merkittävä niin että ne ovat selvästi muiden vesistössä liikkuvien havaittavissa Vesiliikenteen käyttämillä alueilla pyydys on merkittävä 1 2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan salkoon kiinnitetyllä 20 senttimetriä leveällä ja korkealla lipulla Jos kyseessä on pintapyydys lähempänä kuin 1 5 metriä vedenpinnasta tulee salko varustaa kahdella lipulla Molemmissa tapauksissa lippusalossa pitää olla 2 senttimetrin heijastin Vesialueilla joilla pyydykset eivät haittaa vesiliikennettä riittää pyydysten merkintä koholla Kohon tulee ulottua vähintään 15 senttimetriä pinnan yläpuolelle Koho ei saa olla valmistettu läpinäkyvästä materiaalista Pyydyksiin on merkittävä kalastajan nimi ja yhteystiedot Lisäksi on käytettävä kalastusoikeuden osoittavaa

    Original URL path: http://vesku.wm.fi/index.php?id=42 (2016-04-29)
    Open archived version from archive